Ravintola Tähkä

Mitäs me syömmekään?

Tarvaalan kouluruokalan, ravintola Tähkän omistaa Pohjoisen Keski-Suomen ammattipisto (POKE). Ruokala ei siis kuulu minkään ketjun alle, kuten monissa muissa paikoissa. Ruokalista ei tule miltään ketjulta vaan perusrunko on tehty kahdeksaksi viikoksi. Suurin osa elintarvikehankinnoista on keskitetty Saarijärven kunnan kanssa ja päätukku on Kespro. Kunnan hankintoja koskevissa säännöissä on nykyään kotimaisuudella suuri merkitys, käytännössä suuri osa Atrialta tulevasta lihasta on lähellä tuotettua. Liha- ja broileri ovat täysin kotimaista alkuperää, kalakin on useimmiten. Kalaa tulee Chipster Food Oy Abltä (Vaajakoski). Lohen alkuperämaa on joko Suomi tai Norja. Perunat ovat poikkeuksena Saarijärveltä, Eijan Juures & Vihannes yritykseltä. Sieltä tulee myös jonkin verran porkkanoita sekä porkkanaraastetta. Tomaatti ja kurkku ovat aina ympäri vuoden kotimaisia.

Joskus voi olla, että tukusta on tietty tuote kotimaisena loppu, ja tilalle lähetetään korvaavaa ulkomaista. Muissa tapauksissa suositaan aina kuitenkin kotimaista, eikä tuijoteta pelkästään hintaa. Peruskotiruokaa koulun keittiöllä tehdään itse mahdollisuuksien mukaan. Ns. kappaleruuat kuten vaikka maksapihvit, lihapullat ym tulevat useimmiten valmiina, mutta raakapakasteina eli ei ole kyse einesruuasta. Vihannespakasteet ovat kotimaisia sekä ulkomaisia.

Jälkiruokana on usein marjarahkoja tai vanukasta ja ne tehdään itse. Rahkoihin tai muihin marjajälkiruokiin käytetyt marjat ovat aina täysin suomalaisia. Ainoastaan kiisselissä saatetaan käyttää ulkomaisia marjoja, jos kotimaisia ei ole ollut saatavilla. Ulkomaiset marjat täytyy kuumentaa ennen käyttöä. Musta- ja punaherukat tulevat koulun omista pensaista ja POKE:n opiskelijat keräävät jonkin verran myös mustikoita ja puolukoita, joita on sitten käytetty koulun keittiössä. Jälkiruuista letut ovat valmisruokaa, ja usein tulevat naapurimaasta Ruotsista, mutta viimeksi letutkin olivat kotimaisia. Leipomotuotteet tulevat Äijäseltä tällä hetkellä. Uusi kilpailutus tehdään vuosittain, ennen Äijästä tuotteet tulivat Eloselta. Maito tulee Valion meijeristä.

Tilauksissa kiinnitetään aina huomiota kotimaisuuteen ja mikäli jokin kotimainen ainesosa on erittäin kallis, niin otetaan sitten vastapainoksi toisia tuotteita edullisemmasta kategoriasta. Ja kalliimpia ruokia ei ole niin usein listalla. Kokin sanoin; ”Tarjotaan sitten harvemmin, mutta laadukasta.”

Hävikki & koulutilan maidon käyttö

Hävikkiä ei ruokalassa kovin paljoa synny, sillä lounaalta yli jäänyttä ruokaa voidaan hyödyntää ammattiopistolaisten päivällisellä ja toki myös seuraavan päivän lounaalla. Yli jäänyt ruoka jäähdytetään ja säilytetään asianmukaisesti. Perjantaisin ei ole päivällistä, ja lounaalta yli jäänyttä ruokaa on mahdollista ostaa ruokalasta. Salaatit voidaan hyödyntää lampaiden ja muiden koulutilan pieneläinten lisäruuaksi.

Koulutilan pastöroimatonta raakamaitoa ei lain mukaan voida käyttää koulukeittiössä ruuanvalmistukseen. Ennen vanhaan tilan raakamaitoa on kyllä käytetty. Tilan omaa ruista on myös käytetty ruuan valmistukseen. Kauan aikaa sitten koulutilalla on myös ollut oma puutarhuri, joka on kasvattanut sipulit, salaatit ja porkkanat ruokapöytään. Niin ne ajat muuttuu, mutta oli mahtavaa kuulla, että kotimaisuudella on jopa suurempi painoarvo kuin rahalla!

Faktaosuutta varten haastattelimme koulun keittiön emäntää Armi Heimosta, viralliselta titteliltään hän on ravitsemuspäällikkö.

Mikä on parasta kouluruuassa? Salaatti on hyvää ja sitä saa syödä runsaasti, halutessaan siihen on myös pähkinöitä ja siemeniä tarjolla. Ruokaa saa syödä niin paljon, että napa ruskaa. Ruoka on aina hyvää, useimmiten jopa suorastaan loistavaa! Jälkkärissä on se hyvä puoli, että sitä on tarjolla mukavan usein ja se myöskin sisältyy jo edulliseen lounaaseen.

PS. Keittiön väki toivoisi enemmän palautetta ruuasta opiskelijoilta!

Terkuin Niina, Siiri ja Sirpa