Grüne Woche 2019 – Suomalaista ruokaa maailmalle
Jyväskylän ammattikorkeakoulu tarjosi alkuvuodesta liiketalousyksikön opiskelijoilleen mahtavan tilaisuuden lähteä Saksaan keräämään kansainvälistä työ- ja myyntikokemusta maailman suurimmilla ruoka-alan kuluttajamessuilla. Kansainvälinen Grüne Woche (The International Green Week) kerää vuosittain yhteen noin 400 000 messuvierasta, poliittisia päättäjiä, 90 000 ruoka-alan ammattilaista, ja yli 4 000 median edustajaa monesta eri maasta. Vaikka omat opintoni suuntautuvat matkailun puolelle, eivätkä ole suoraan kytköksissä ruoka-alaan, tarjosi Berliinissä 18.-27. tammikuuta järjestetty tapahtuma oivan mahdollisuuden kurkistaa, miltä näyttää suuren maailman myyntityö, ja selvittää mikä kiinnostaa saksalaista kuluttajaa.
Grüne Woche 2019 oli oman maamme kannalta erityisen mielenkiintoinen, koska Suomi toimi tänä vuonna tapahtuman pääyhteistyökumppanina, mikä merkitsi tietysti poikkeuksellista huomiota 1 600 m² laajuiselle messuosastollemme. Partnerland Finnland oli näkyvästi esillä kaikessa tapahtuman mainonnassa, ja heti Messe Berlinin ulko-ovilta saakka löytyi suurikokoisia opasteita Suomen osastolle, jossa tulvikin väkeä tasaisena virtana.
Suomen messuteemat korostivat tänä vuonna puhdasta ruokaa puhtaasta luonnosta, aus der Wildnis, kuten saksankielinen slogan asian kiteytti. Ruuan ohella esille nousi myös Suomi rentouttavana elämys- ja luontomatkailumaana.
Suomen suurimmat ruoka-alan jätit eivät messuilla juuri näkyneet, vaan paikalla oli sitäkin laajempi valikoima erilaisia pientuottajia ja perheyrityksiä. Tämä antoi messukävijälle hyvän tilaisuuden tutustua suomalaiseen ruokatuotantoon koko laajassa kirjossaan, ja auttoi keskittämään huomion juuri sinne mistä puhdas kotimainen ruoka saa oikeasti alkunsa; maaseudulle ja pieniin, itsenäisiin tuottajiin.
Suomalainen ruoka tuntui herättävän kiinnostusta ja ihastusta sekä messuvieraiden, että paikallisen median edustajien keskuudessa. Erityisesti ihailtiin vahvoja, aitoja makuja, tuotteiden luonnollisuutta ja niiden valmistuksessa käytettyjä lähituotantomenetelmiä. Ekologisuus, puhtaus ja luomu olivat kovia myyntivaltteja, ja saksalaista yleisöä tuntui kiehtovan ajatus siitä, että Markkulan Marjatila viljelee itse tuotteissaan käytetyt marjat perinteisen kauniissa maalaisympäristössä, tai se että Polar Spring voi pullottaa puhdasta vettä suoraan lähteestä ilman kemiallista käsittelyä.
Messuvieraat vaikuttivat myös yllättyvän suomalaisten tuotteiden laajasta kirjosta. Välillä sai ihan tosissaan vakuutella, että Karstulassa voi oikeasti kasvattaa ylämaankarjaa tai Tampereella valmistaa viiniä, kuten Konttiaho Highland Ranch ja Teiskon Viini tuotteillaan todistivat.
Mielenkiintoa Suomea kohtaan löytyi muutenkin kuin ruuan osalta, ja oma yleistietämys tuli nopeasti testattua, kun kysymyksiä sateli laidasta laitaan. 10-päiväisen messumaratonin aikana päädyin muun muassa kertoilemaan Suomen keskiaikaisista linnoista, listaamaan kuuluisimmat metallibändimme, ja selittämään kuinka perinteiset jokamiehen oikeudet oikeasti toimivat. Ne matkailuopinnotkin pääsivät lopulta hyötykäyttöön, kun löysin itseni mainostamasta Keski-Suomen parhaita nähtävyyksiä ja luontokohteita.
Kaiken kaikkiaan, Grüne Woche tarjosi monipuolisen kattauksen makuja, näkyjä ja ääniä eri puolilta maailmaa. Jokainen osasto oli tyylitelty vahvasti edustajamaan näköiseksi. Erilaiset esiintyjät pitivät yllä tunnelmaa, ja visuaalinen ilme vaihteli pohjoismaiden vihreistä havuista ja harmaasta kelopuusta aina Hollannin tulppaanipeltoihin ja Marokon basaaritunnelmaan saakka. Pitkästä kestostaan huolimatta tapahtumalla riitti annettavaa jokaiselle päivälle, eikä yleisön messuinto näyttänyt hiipumisen merkkejä.
Teksti ja kuvat: Mira Rokala, matkailun restonomiopiskelija