Saksalainen Suomessa Saksassa

Vietin Berliinin messualueella, Grüne Woche -messuilla kokonaiset yhdeksän päivää. Messuja ei ole turhaan kutsuttu yhdeksi maailman suurimmaksi ruokatapahtumaksi, sillä menoa ja meininkiä todellakin riitti. Vaikka vietin alueella yhdeksän päivää, minulle jäi silti olo, että paljon jäi vielä näkemättä. Tarjonta messuilla oli hyvin saksalaista ja joka messuhallista löytyi paljon juustoja, erilaisia makkaroita ja oluita. Suomen osasto oli mielenkiintoinen ja varsinkin suomalaiset marjatuotteet tuntuivat kiinnostavan saksalaisia kovasti. Suomella oli hyvin monipuolisesti erilaisia tuotteita ja tuottajia mukana messuilla, mutta verrattuna pariin muuhun osastoon, olivat lavasteet ja sisustus jääneet hieman vaisuksi. Koskenkorvan kaunis puinen Village Bar- niminen anniskeluravintola erottui edukseen muuten hieman yksipuolisessa Suomi- hallissa.

Koskenkorva tarjoili muun muassa kossupohjaisia drinkkejä

Avustin messuilla enimmäkseen Hakamaan Lammastilaa. Tuottajat toivat messuille myyntiin omenaisia marjahillojaan, jotka jakoivat hyvin paljon mielipiteitä saksalaisissa kuluttajissa. Hakamaan lammastilan hilloissa on normaalia vähemmän sokeria ja saksalaiset ovat tunnetusti yleensä hyvin persoja makealle. Saksalaisista löytyi kuitenkin aitoja makuja ja vähäsokerisuutta arvostavia kuluttajia, jonka johdosta hilloja meni hyvin kaupaksi ja hilloille löytyi selvä markkinarako.

Hakamaan lammastilan myyntipöytä

Saksalaisten heikko englannin kielen taito yllätti suuresti. Olin varautunut siihen, että etenkään vanhemmat saksalaiset eivät puhu kovin hyvää englantia, mutta todellisuus oli hyvin paljon karumpi. Reissu antoikin niin sanotun aktiivisen ralli saksankielen, kun palveleminen englanniksi ei aina onnistunutkaan. Myyntikokemus piti sisällään paljon soveltamista ja luovaa työskentelyä ja olikin mielestäni mukavaa, kun sai soveltaa oman mielensä mukaan ja kokeilla erilaisia myyntitaktiikoita. Välillä seistiin käytävällä maistelutarjottimen kanssa ja välillä huudeltiin tiskin takaa ohikulkeville kuluttajille. Kokemukseni mukaan voisin kuvailla saksalaisia asiakkaita pääsääntöisesti hyvin kokeilunhaluisiksi. Saksalaiset myös omien sanojensa mukaan pitivät suomalaisten tuotteista ja Suomesta maana. Hauskin kommentti Suomesta messujen aikana saksalaiselta asiakkaalta mielestäni oli Jukolan Juustolle kohdennettu kysymys: voiko Suomessa muka tehdä juustoa?

Yhdistimme makuja Keski-Suomesta neljältä eri tuottajalta samaan suupalaan

Teksti ja kuvat: Restonomiopiskelija Petra Partanen