Loppuuko vesi? Olisiko sinunkin mahdollista pienentää kulutustasi?

Blogin juttuartikkeli käsittelee tällä kertaa vesitilannetta Etelä-Afrikassa. JAMKin kestävän gastronomian ja asiakaspalvelun opettaja Kimmo Aho kertoo alueen vesitilanteesta:

”Etelä-Afrikan lounaisosat ovat kärsineet kuivuudesta jo kolme vuotta, jopa pidempäänkin. Tällä hetkellä tilanne on niin kriittinen, että esimerkiksi Kapkaupungissa veden arvioitiin loppuvan huhtikuussa, mutta helmikuisen sateen jälkeen arviota tarkennettiin toukokuulle ja huhtikuun alussa vesialtaiden täytyttyä arvioitua päivää siirrettiin ensi vuodelle. Alueelle on julistettu hätätila vesitilanteen vuoksi ja kaikkia asukkaita kehotetaan osallistumaan työhön pelätyn Day Zeron välttämiseksi.

Etelä-Afrikan suurin vedenkuluttaja on maanviljely ja luonnollisesti tämän suhteen on tehty paljon töitä. Hedelmät, kasvikset, viljat ja eläimet kuitenkin tarvitsevat vettä, sillä ilmankaan niitä ei voi kasvattaa. Monet tilat ovat rakentaneet itselleen porakaivoja vedensaannin varmistamiseksi. Joillain tiloilla on omia tekojärviä tai –lampia ja ei ole mitenkään poikkeuksellista, että ne ovat aidattuja asiattomien loitolla pitämiseksi.

Käytännössä vedenkulutuksen rajoittaminen näkyy tavallisen ihmisen arjessa monin tavoin; auto pitää puhdistaa puhdistusaineilla vesipesun sijaan, suihkuaika pitää minimoida alle kahteen minuuttiin, suihkuvedet on syytä kerätä talteen wc:n huuhtomista varten, wc:tä ei suositella vedettäväksi ennen kuin on ihan pakko ja käsienpesun sijaan suositellaan käytettäväksi desinfiointiainetta. Monet paikalliset asukkaat käyvät aiempaa harvemmin pesulla, eikä ole mitenkään kiusallista tai poikkeavaa pukeutua normaalia likaisempiin vaatteisiin, jos siten voidaan vähentää pesukoneen käyttöä.

Monille turisteille tilanne voi olla uusi. Asiasta tiedotetaan vahvasti esimerkiksi hotellien vastaanotoissa, kylpyhuoneissa ja wc-tiloissa. Lisäksi aineesta on ulkomainontaa ja informointia esimerkiksi lentokentillä. Itse yövyin viidessä eri majoituksessa, joihin kuului hotelleja ja loma-asuntoja. Yhtä lukuun ottamatta näissä tuotiin vahvasti esille vesikriisiä ja vedensäästämistä. Matkan aikana näin ainoastaan kaksi käytössä olevaa uima-allasta. Toinen niistä oli peitetty muovipeitteellä haihtumisen estämiseksi, toinen näytti epäilyttävän likaiselta, vaikka sitä oli hyvin vahvasti puhdistettu niin mekaanisesti kuin kemikaaleillakin.

Vaikka meille suomalaisille veden loppuminen kuulostaa etäiseltä asialta, on sillä maailman laajuisesti suuri merkitys. Tuoreen tutkimuksen (World Economic Forum: The Global Risks Report 2018) mukaan ilmaston muutoksen aiheuttamat ääriolosuhteet ovat maailman suurin globaali riski. Mukavaa on ollut huomata, että asiaan osataan suhtautua vakavasti myös Suomessa, sillä esimerkiksi Tampereen kaupungin Master Plan 2040:ssä otetaan kantaa vesivarojen vastuulliseen hyödyntämiseen.

Itse olen alkanut tarkkailla vedenkulutustottumuksiani Etelä-Afrikan kokemusteni jälkeen aivan uudella tavalla. Olisiko sinunkin mahdollista pienentää omaa kulutustasi?”

Kirjoittaja: Kimmo Aho, JAMKin kestävän gastronomian ja asiakaspalvelun opettaja