Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus osana ammatillisen opettajan ydinosaamista

Demokratia ja ihmisoikeudet ovat keskeisiä suomalaisen koulutuksen arvolähtökohtia aina esiopetuksesta korkea-asteen koulutukseen asti. Ihmisoikeusperustaisessa oppimisyhteisössä ihmisoikeuksia opetetaan, kunnioitetaan, suojellaan, edistetään ja toteutetaan käytännössä kaikessa työskentelyssä. Koulutuksen rooli merkittävänä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentajana tiedostetaan laajalti. (Mitä on ihmisoikeuskasvatus.) Opetussuunnitelmissakin näkyy jo hyvin se tavoite, että opiskelijaa ja tuetaan tunnistamaan omat vahvuutensa. Tavoitteista huolimatta, ammatillisen toisen asteen koulutuksesta voi edelleen löytää sukupuolijakautuneita ajatusmalleja. Opiskelijoita ohjataan, tietoisesti tai tiedostamatta, hyvin sukupuoliroolittuneisiin ammatinvalintoihin sen sijaan, että opiskelijoiden opintopolkua ja koulutusta koskevat valinnat perustuisivat yksilöllisiin seikkoihin. Jotta jokainen opiskelija voisi myöhemmin löytää oman tärkeän paikkansa työelämässä, opiskelijaa tulee tukea yksilöllisesti hänen oman ura- ja jatko-opintotavoitteidensa saavuttamisessa. (Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ammatillisessa koulutuksessa.)

Tulee myös huomioida, että vastuu opiskelijoiden ohjauksesta ja ammatinvalinnoista ei ole vain opinto-ohjaajilla, vaan koko opetushenkilöstön ja koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on huolehtia siitä, että oppilaitoksissa tehdään järjestelmällistä ja suunnitelmallista työtä sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi (Tasa-arvovaltuutettu; Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 6§).

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa edistämään aktiivisesti yhdenvertaisuutta aktiivisin toimin, liittyen kaikkiin lain syrjintäperusteisiin. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) puolestaan velvoittaa viranomaiset edistämään tasa-arvoa ja ehkäisemään sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Vaikka tasa-arvolaki kieltää oppilaitoksissa tapahtuvan syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella oppilaitosten ylläpitämät käyttäytymismallit ja ajattelutavat vaikuttavat alati siihen, miten oppilaitoksissa suhtaudutaan sen erilaisiin jäseniin. Sen sijaan, että oppilaitosten toimintakulttuuri toisintaisi yhteiskunnassa vallitsevia ajatusmalleja, koulutuksen järjestävät voivat toimia myös yhteiskunnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön edelläkävijöinä ja muutoksen vetureina. Tasa-arvotyön ei myöskään tarvitse rajoittua vain oppilaitoksen sisäiseksi toimintamalliksi, vaan ammatillisen koulutuksen läheisellä työelämäyhteistyöllä voidaan mahdollistaa erityislaatuinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön edistäminen laajemmin työelämässä. (Honkala ym. 2019, 9, 15–16.)

Eroon väistelevästä ohjauksesta

Oppilaitosten tulee jäsentää sitä, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus muuntautuvat toiminnalliseksi osaksi niiden päivittäistä työtä (Honkala ym. 2019). Anne-Mari Souto on tutkimuksessaan tunnistanut väistelevää ohjausta, joka tarkoittaa sitä, että ohjaajat eivät ota puheeksi – ei yksilöiden eikä ryhmien kanssa – että nuorten päätökset eivät perustu yksilöllisiin valintoihin, vaan niitä ohjaavat monet rakenteelliset seikat. Välteltäviä aiheita voivat olla esimerkiksi maahanmuuton taustalla olevat syyt, nuorten perhetilanteet, rasismin kokemukset sekä sukupuoleen liittyvät teemat. Ja edelleen, että nuorten kouluttautumiseen vaikuttavina tekijöinä nämä olisi tärkeä kohdata ja huomioida ohjaustilanteissa. (Souto 2021.) Tämä näkökulma on tärkeä tiedostaa, jotta tasa-arvoista, yhdenvertaista ja aidosti yksilöllistä opetusta ja ohjausta on mahdollista kehittää.

Jotta tavoite yhdenvertaisemmista ja tasa-arvoisemmista koulutus- ja uravalinnoista sekä suvaitsevammista oppimisympäristöistä toteutuu, tuetaan tasa-arvotyön edistämistä yhä enemmän myös valtakunnallisella tasolla. Marinin hallituksen tavoitteena on kunnianhimoisesti parantaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Globaalissa vertailussa olemme jo lähellä kärkeä, mutta paljon on vielä tehtävää. (Suomi tasa-arvon kärkimaaksi 2020.) Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on ratkaisevassa asemassa myös kestävän kehityksen saavuttamiseksi (Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia). Ilman aktiivista tasa-arvon edistämistä on vaarana, että kehityssuunta kääntyy (Suomi tasa-arvon kärkimaaksi 2020).

Yhdenvertaisuus Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa

Osallisuuden ja eettisyyden tulee olla läpäisevinä sisältöinä opettajankoulutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) toteuttaa hankkeita ja koulutuksia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. JAMK on toteuttanut Naiset tasa-arvoisesti uralle NAU! -hanketta. Toimintaa ja kohtaamisia – hankkeessa (2017–2019) osallisuus ja ihmisoikeusperustaisuus nähtiin tärkeänä sisäänrakennettuna ajattelutapana työ- ja opiskeluyhteisössä. Osallistavan opettajankoulutusyhteisön toimintakulttuurin kehittäminen nousi yhdeksi hankkeen toimenpidesuositukseksi. (Eskola & Pekkarinen 2019.) Vuosina 2018–2020 toteutetun Tasa-arvoa ja reformia -hankkeen koulutuksissa pureuduttiin ammatillisten oppilaitosten tasa-arvokysymyksiin ja kehittämiskohteisiin. Vuonna 2019 alkaneen Potentiaali-hankkeen tavoitteena taas on kehittää sukupuoli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen toimintamallia ja työvälineitä opetus- ja ohjaus-henkilöstölle. Vuonna 2021 alkoi Tilaa olla mukana -hanke, jossa kehitetään oppilaitosten työtä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien päivittämiseksi ja toteuttamiseksi sekä koulutetaan henkilökuntaa tutkimaan ja kehittämään oppilaitoksen käytäntöjä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Hankkeissa pilotoitujen mallien avulla syntyi ammatillisen opettajankoulutuksen uuteen opetussuunnitelmaan pakollinen kurssi, Yhdenvertaisuus opetuksessa ja ohjauksessa (5 op), kaikille opettajaksi pätevöityville. Ammatillisen opettajakoulutuksen sisällöt vahvistavat ja tukevat valmistuvien opettajien osaamista moninaisuuden ja osallisuuden huomioimisessa. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvon edistäminen ovat yhä enenevässä määrin uusien opettajien tietotaitoa ja ydinosaamista.

Kaksinapaisesta ajattelusta sukupuolen moninaisuuteen

Amisbarometrin 2019 ja Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä (WeAll) -hankkeen tulosten perusteella opiskelijat, jotka eivät kokeneet nais- tai miesvaihtoehtoa itselleen sopivaksi, kärsivät muita enemmän yksinäisyydestä ja hankaluuksista luoda kontakteja opiskelu-tovereihin. He olivat myös useammin harkinneet opintojensa keskeyttämistä tai alan vaihtamista. (Hyvinvointi, vapaa-aika ja arvot 2019; Lehtonen 2018, 2021.)

Jäykät sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit kuormittavat monien nuorten elämää niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Heteroseksuaalisen mies-nais -keskustelun lisäksi tarvitaan laajempaa ajattelua. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen tarvitsee myös laajempaa ajatte-lua kuin heteroseksuaalinen mies-nais-keskustelu. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluviin nuoriin ympäristön paine kohdistuu pahimmillaan kiusaamisena, väkivaltana ja tunteena siitä, ettei kuulu joukkoon. (Sateenkaarinuoret tarvitsevat tukea elinympäristössä ja palveluissa, 2021.)

Monille sateenkaarinuorille ahtaat normit aiheuttavat vähemmistöstressiä ja mielenterveysongelmia. Heillä voi olla vaikeuksia hyväksyä omaa sukupuolta, seksuaalisuutta ja kehoa. Mielialaan liittyvät huolet ovat sateenkaarinuorilla lähes kaksi kertaa muita nuoria yleisempiä. Elinympäristöstä kumpuava normipaine sekä omaan identiteettiin ja kehoon kohdistuvat kielteiset asenteet voivat heikentää nuorten mahdollisuuksia huolehtia hyvinvoinnistaan. Esimerkiksi kouluruokailua voidaan välttää kouluväkivallan pelossa. WeAll –hankkeessa tuotettu tutkimus nosti esiin myös vähemmistöihin kohdistuvat mikroaggressiot syrjinnän muotona, häirintänä tai epäasiallisena käytöksenä (Karvinen 2021).

Opettaja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäjänä

Opettajan toiminta pohjautuu eettisyyteen oli kyse sitten opettaja–oppilas -suhteesta, moniarvoisuudesta tai opettajan suhteesta työhönsä. Vaikka opettajalla on vapaus omaan arvomaailmaansa, opetustyössä opettajan vastuu on sidoksissa opetuksen perustehtävään sekä lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin. (Opettajan arvot ja eettiset periaatteet.) Yksi näistä lainsäädäntöön kirjatuista opetustyön eettisistä periaatteista on ihmisarvo ja sen kunnioittaminen sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta ja sukupuolen moninaisuudesta, ulkonäöstä, iästä, uskonnosta, yhteiskunnallisesta asemasta, alkuperästä, mielipiteistä, kyvyistä ja saavutuksista riippumatta.

Opetustyöhön ja ihmisarvon kunnioittamiseen kuuluu myös yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sukupuolten välisen eriarvoisuuden esille nostaminen (Jääskeläinen ym. 2016). Tätä taustaa vasten on ilmeistä, kuinka suuri merkitys opettajilla ja koko oppilaitoksella on tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten rakenteiden edistämisessä ja vallitsevien rakenteiden kyseenalaistamisessa. Opetusta ja oppimateriaalia on tarkasteltavat kriittisesti siten, ettei se esimerkiksi vahvista ennakkoluuloja tai kaavamaista perhe- tai työelämää koskevaa sukupuoliroolien ja -jakojen ylläpitämistä.

Etuoikeuskehä opettajan ajatusten herättäjänä

Opetushallitus järjesti vuonna 2019 vaikutustyöpajan, jossa pohdittiin, millaisin teoin voidaan purkaa rakenteita, arvoja ja tapoja, jotka sulkevat osan ihmisistä toiminnan tai palvelujen ulkopuolelle. Muutoksen edistämistä edesauttavat niin käsitteiden ymmärtäminen kuin niistä käytävä jatkuva keskustelu.

Tässä työssä eriarvoisuuden ymmärtämisessä on käytetty usein yhtenä välineenä etuoikeuskehää (Power Wheel / Wheel of Power and Privilege), joka toimii viitekehyksenä ja keskustelun avaajana tavoiteltaessa muutosta ja stereotypioiden kyseenalaistamista. (Millaisin teoin kohti moninaisempaa yhteiskuntaa 2019.) Etuoikeuskehä on ollut esillä (Duckworthin kehittämän kuvion suomennettu versio, Moua 2021) esimerkiksi oikeusministeriön virtuaalikoulutuksissa, joilla on pyritty lisäämään viranomaisten tietoisuutta ja ymmärrystä vähemmistöasioissa. Tähän artikkeliin on esimerkiksi otettu Duckworthin kuviota edeltävä Canadian Counsil of Refugeesin Power Wheel -kuvio (kuvio 1). Huomioitavaa on, että Duckworthin laatima versio etuoikeuskehästä poikkeaa joidenkin sektoreiden kohdalla alkuperäisestä.

Kuviosta tulee myös huomioida, että se ei sisällä tulkintoja tai sovelluksia suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta sitä on mahdollista käyttää, kun pohditaan suomalaisen yhteiskunnan rakenteita. Duckworthin laatiman etuoikeuskehän käyttö koulutuksissa on herättänyt myös voimakasta kritiikkiä (Montell 2021). Kehää on käytetty keskustelun herättäjänä Tilaa olla mukana -hankkeen täydennyskoulutuksissa ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstölle.

Etuoikeuskehässä (kuvio 1) on erilaisia ominaisuuksia ja olosuhteita, jotka vaikuttavat muun muassa yksilön taloudelliseen, sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen asemaan. Tavoitteena ei ole alkaa luokitella yksilöitä etuoikeuskehän mukaan eri arvoisiksi, vaan pysähtyä miettimään, vahvistammeko omalla toiminnallamme ihmisen ominaisuuksia ja epätasa-arvoa. Olisi tärkeää pohtia, otammeko toiminnassamme huomioon intersektionaalisen näkökulman, toisin sanoen rodun, luokan, sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, kansallisuuden, vammaisuuden ja iän yhtäaikaiset vaikutukset (Collins 2015).

Etuoikeuskehä haastaa kriittisempään työotteeseen ja sen herättämien ajatusten kautta voidaan lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä vähemmistöasioista. Etuoikeuskehä on myös hyvä ajatusten herättäjä opettajan työssä, koska omaan opettajuuteen liittyvien asenteiden ja toimintamallien kriittinen arviointi on osa opettajan ydinosaamista (Lahtinen 2019, 94). Ammatillisen opettajan osaamisen ytimessä on hänen oman toimintansa reflektointi sekä tietoisuus siitä, kuinka pitkäkantoisia seurauksia vallitsevilla asenteilla ja käyttäytymismalleilla on opiskelijoiden elämässä, opinnoissa ja työelämässä. Etuoikeuskehä voi toimia opetus- ja ohjaushenkilökunnan materiaalina Souton (2021) esille nostamien rakenteellisten seikkojen kohtaamiseen, huomioimiseen ja puheeksi ottamiseen.

Kohti yhdenvertaisempaa opetusta

Jotta kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisuus toteutuisi, opetuksen ja koulutuksen kaikilla tasoilla, on pyrittävä purkamaan ajattelutapoja ja käytäntöjä, jotka ohjaavat oppilaita ja opiskelijoita tekemään koulutus- ja ammatinvalintoja kaavamaisesti sukupuolen mukaan. On myös kiinnitettävä huomiota siihen, miten koulun ja oppilaitoksen käytännöt ja opettajien oma toiminta vaikuttavat oppilaiden ja opiskelijoiden käsityksiin tytöille ja pojille sekä naisille ja miehille sopivista ammateista ja koulutusaloista. (Tasa-arvovaltuutettu.) Sekä nais- että miesenemmistöisissä koulutusohjelmissa pitäisi kehittää käytäntöjä, jotka eivät sukupuolittaisi ihmisiä turhaan – mutta, jotka toisaalta ottaisivat huomioon sen tosiseikan, etteivät kaikki ole naisia tai miehiä (Lehtonen 2018).

Muutos tasa-arvoisempaan ja yhdenvertaisempaan yhteiskuntaan etenee, kunhan ammattialojen sukupuolittuneisuutta ja stereotyyppisiä sukupuolikäsityksiä ryhdytään aktiivisesti kyseenalaistamaan niin oppilaitoksissa kuin työelämässä (Lahtinen 2019, 94). Oppilaita tulee kannustaa valitsemaan oppi-aineita oman kiinnostuksensa, osaamisensa ja etunsa mukaan. Kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdolli-suudet tulla valituiksi sellaisille opintoaloille, joita ei perinteisesti ole pidetty sukupuolelle tyypillisinä (Tasa-arvovaltuutettu). Ei-binäärisen sukupuoli-identiteettien yksilöllisen variaation tulee olla läsnä tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa. (Tanhua 2019). Ei-binäärinen spektri tukee kaikkien sukupuolten osallisuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteaa myös, että joillekin ihmisille sukupuolen määrittäminen ei ole merkittävää tai he eivät halua tehdä sitä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019).

Henkilökunnalla ja opiskelijoilla tulee olla käytettävissä menetelmiä, työkaluja ja kanavia, jotka edesauttavat tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvien käsitteiden ymmärtämistä ja niistä käytävää keskustelua. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden opettamiseen on mahdollista luoda uusia opetusmenetelmiä esimerkiksi ottamalla haltuun pelillisiä opetusmenetelmiä. Tällöin pelaamisen tavoite on samaistua toisen kokemuksiin tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta tai näiden puutteesta. (Karttunen & Parkkinen 2020.) Tällaiset toimet tukevat yhdenvertaisen oppilaitoksen toteutumista ja kehittämistä. Moninaisuuden vaaliminen ja edistäminen tukee kaikkien, niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan, hyvinvointia, osallisuutta ja kuulumista oppivaan yhteisöön.

Vaikka opetus- ja ohjaushenkilökunnalla on tärkeä rooli päivittäisessä yhdenvertaisuustyössä, itse oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat tulisi päivittää vuosittain, mutta ainakin kolmen vuoden välein. Tämän työn on oltava jatkuvaa ja tavoitteellista.

Lopuksi

Koronapandemian aika on koetellut oppilaitosten toimintaa ja opetuksen toteuttamista. Hallitus on kuitenkin linjannut, että sukupuolten tasa-arvon edistämisen on jatkuttava myös poikkeusaikana ja sen jälkeen (Suomi tasa-arvon kärkimaaksi 2020). Poikkeusaikanakin oppilaitosten ja opettajien toiminnan tulee olla sitoutuneita ajatteluun, toimintaan ja käytäntöihin, jotka purkavat segregaatiota ja tukevat moninaisuutta työ- ja opiskeluyhteisöissä. Moninaisuuden vaaliminen tulee nähdä kaikkien hyvinvointia ja osallisuutta ylläpitävänä ja tukevana perustana. Siten, että kaikkien ääni kuuluu ja kaikki tulevat näkyviksi oppilaitoksissa ja työelämässä. Toiminnallisen tasa-arvon edistäminen ja segregaation purkaminen ovat opettajan ydinosaamista, jota vahvistetaan sekä opettajien perus- että täydennyskoulutuksissa ja hanketoiminnassa.

Kirjoittajat:

Jari Karttunen toimii opettajankouluttajana JAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Heini Ikäheimo työskentelee tutkimusassistenttina JAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja opiskelee ammatilliseksi opettajaksi.

Kirjoittajat ovat väsymättömiä tasa-arvoisen koulutuksen puolestapuhujia.

Artikkeli on tuotettu osana Opetushalllituksen rahoittamaa Tilaa olla mukana: Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta oppilaitosten arkeen -hanketta.

Kuva: Unsplash

Artikkelia on muokattu julkaisemisen jälkeen:

27.9. ja 28.9.2021: Lisätty etuoikeuskehää käsittelevään tekstiin linkitys alkuperäiseen Canadian Counsil for Refugeesin Power Wheeliin, maininta artikkelissa esitellyn kuvion poikkeamisesta alkuperäisestä kuviosta, tarkennettu etuoikeuskehää kuvaavaa tekstiä sekä täydennetty tietoa välineen hyödyntämisestä hankkeen kohderyhmälle suunnatuissa koulutuksissa.

28.9.2021: Vaihdettu artikkelissa käytetyn etuoikeuskehän suomenkielisen kuvan tilalle soveltuvampi alkuperäinen CCR:n sivustolla käytetty Wheel of Privilege (Power Wheel) sekä päivitetty etuoikeuskehää kuvaavaa tekstiä. Lisätty tieto kuvion 1 taustasta sekä Montell 2021 -viittaukseen tieto kriittisyydestä Duckworthin laatimaan etuoikeuskehään.

Lähteet

Collins, P.H. 2015. Intersectionality’s Definitional Dilemmas, Annual Review of Sociology, 41(1), 1–20.

Eskola Seija & Pekkarinen Virva-Liisa 2019. Osallisuuden ja ihmisoikeusperustaisuuden vahvistaminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Opekorkeassa tapahtuu -blogi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Honkala Satu, Lempinen Miko, Nousiainen Katriina, Onwen-Huma Hanna, Salo Aija & Vacker Riikka 2019. Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2019:4a. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/mukana-tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuustyo-toisella-asteella

Hyvinvointi, vapaa-aika ja arvot. Amisbarometri 2019. Sakki ry.

Jääskeläinen Liisa, Hautakorpi Johanna, Onwen-Huma Hanna, Niittymäki Hanna, Pirttijärvi Anssi, Lempinen Miko & Kajander Valpuri 2016. Tasa-arvotyö on taitolaji: Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Helsinki: Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/173318_tasa_arvotyo_on_taitolaji_0.pdf

Karttunen Jari & Parkkinen Anna-Liisa 2020. Peli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden opettamisen tukena. Opekorkeassa tapahtuu –blogi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Karvinen Marita 2020. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt työelämässä – Mikroaggressioiden haasteet. Julkaisussa yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä työelämä – Tasa-arvoa tutkimassa ja toteuttamassa. Suvi Heikkinen, Marjut Jyrkinen, Anna-Maija Lämsä ja Charlotta Niemistö (toim.). Forskningsrapporter från Svenska handelshögskolan. Helsinki 2020. https://helda.helsinki.fi/dhanken/bitstream/handle/10227/355402/FR%2077_WeAll%20978-952-232-416-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lahtinen Jenni (toim.) 2019. ”Mikä ois mun juttu” – nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:68. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161925/VNTEAS_2019_68.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1986/19860609

Lehtonen Jukka 2018. Ammattikoulussa ja sukupuolena muu? Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää. WeAllFinland.

Lehtonen Jukka 2021. Viisi sateenkaarinäkökulmaa koulutukseen. WeAllFinland.

Millaisin teoin kohti moninaisempaa yhteiskuntaa 2019. Opetushallituksen vaikutusohjelmat 2019. https://www.oph.fi/fi/tietoa-meista/millaisin-teoin-kohti-moninaisempaa-yhteiskuntaa

Mitä ovat ihmisoikeuskasvatus. Ihmisoikeudet.net.

Montell Sami 2021. Homomies on etuoikeutetummassa asemassa kuin lesbo tai bi-mies väittää intersektionaalinen esitys. Julkaistu 15.4.2021. QX. https://www.qx.fi/yhteiskunta/246460/homomies-on-etuoikeutetummassa-asemassa-kuin-lesbo-tai-bi-mies-vaittaa-intersektionaalinen-esitys/

Opettajan arvot ja eettiset periaatteet. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/opettajan-arvot-ja-eettiset-periaatteet/

Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. Tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo. Agenda 2030. UNDP. YK:n kehitysohjelma. https://www.fi.undp.org/content/finland/fi_fi/home/sustainable-development-goals/goal-5-gender-equality.html

Sateenkaarinuoret tarvitsevat tukea elinympäristössä ja palveluissa. 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Blogi.

Souto Anne-Mari 2021. Mitä en uskalla kohdata ja kannatella ohjauksessa? Opetushallitus. Blogi.

Suomi tasa-arvon kärkimaaksi 2020. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2020-2023. Valtioneuvoston periaatepäätös. https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/20825107/Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_hallituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023%2B.pdf

Tanhua Inkeri 2019. Ammattien sukupuolenmukaisen eriytymisen syyt ja mahdollisuudet lieventää eriytymistä ammatillisissa oppilaitoksissa. Julkaistu 29.3.2019. http://wom.fi/wordpress//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2019/08/Tutkimusraportti_SEGLI_Tanhua_2019.pdf

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus. Koulutus ja tutkinnot. Ammatillinen koulutus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus-ammatillisessa-koulutuksessa

Tasa-arvotyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Tasa-arvovaltuutettu. Tasa-arvotyö kouluissa ja oppilaitoksissa. https://tasa-arvo.fi/tasa-arvotyo-kouluissa-ja-oppilaitoksissa

Tilaa olla mukana 2021. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta oppilaitosten arkeen. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. https://www.haaga-helia.fi/fi/tilaa-olla-mukana-tasa-arvoa-ja-yhdenvertaisuutta-oppilaitosten-arkeen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Seksuaalisuuden ja sukupuolen sanasto. Päivitetty 30.11.2020. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/menetelmat/seksuaalisuus-puheeksi/seksuaalisuuden-ja-sukupuolen-sanasto

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Hankkeet tasa-arvoa edistämässä

• Naiset tasa-arvoisesti uralle NAU!-hanke 
• Potentiaali-hanke
• Tasa-arvoa ja reformia 2020
• Tilaa olla mukana 2021

Lue myös:

• Potentiaali-hanke tukemassa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskehittämistyötä