Matkailuopintoja ja hostellihommia Japanissa

Saavuin Japaniin viime syyskuussa, ja olen nyt ollut opiskelijavaihdossa Osakassa sijaitsevassa Kindain yliopistossa noin yhdeksän kuukautta. Asuin samaisella alueella vaihto-oppilaana myös lukioaikanani noin vuoden verran, ja päätin tällä kertaa tulla tänne uudestaan halusta oppia lisää maan kulttuurista sekä erityisesti kielestä, jota olisi hienoa päästä mahdollisesti hyödyntämään tulevalla matkailualan urallani. Tavoitteenani onkin ollut vaihtoni aikana uppoutua mahdollisimman syvälle maan tyypilliseen opiskelijaelämään ja kulttuuriin saadakseni kokemuksesta parhaan hyödyn irti.

Kaikenlaisia kokemuksia täällä on todella ehtinytkin kertyä rutkasti niin opintojen, töiden kuin vapaa-ajankin saralla. Mahdollisuuksia näiden kaikkien kohdalla on loputtomiin Kindain ympäristössä, joka on kaupungin keskustaan nähden hieman syrjäisemmästä sijainnistaan huolimatta kouluaikoina hyvinkin vilkas opiskelijoille suunnattujen ravintoloiden ja palveluiden sekä juna-asemalta kampukselle jatkuvana virtana tulvivien opiskelijoiden ansiosta. Suurin osa vaihto-opiskelijoista asuu samassa kerrostalossa kyseisellä alueella, vain viiden minuutin kävelymatkan päässä kampuksesta. Kaikilla on talossa oma lähes kaikilla mukavuuksilla varusteltu asuntonsa, joka koostuu yhdestä huoneesta ja parvekkeesta, eteiskäytävää reunustavasta minikeittiöstä, sekä kylpyhuoneesta ja wc:stä. Vaikka asunto onkin pikkuruinen, on mukavaa, että asuminen on samanaikaisesti näin sekä yhteisöllistä että tarvittaessa yksityisyyttä tarjoavaa. Suuri plussa on myös se, että yliopisto hoitaa kaikki asumisjärjestelyt, eikä vaihto-opiskelijoiden tarvitse tullessaan etsiä itse asuntoa.

Kindai yliopistona on huomattavasti koto-Suomen JAMK:ia suurempi sekä kampuksensa mittakaavan että opiskelijamääränsä suhteen. Opiskelen täällä niin matkailualan kuin japanin kielen kurssejakin, jotka eroavat muun muassa ryhmäkoonsa ja opetuksensa kohdalla jonkin verran toisistaan. Useat matkailun ja muiden valinnaisten aiheiden kursseistani pidetään satoja opiskelijoita mahduttavissa luentosaleissa, joissa opettajat useimmiten tyytyvät luennoimaan kuuntelijoilta sen suurempaa sanallista osallistumista edellyttämättä. Koska kaikki valitsemani tunnit tällä jälkimmäisellä lukukaudella ovat japaniksi, sopii tämä allekirjoittaneelle varsin mainiosti japanin kielen vaatiessa esimerkiksi matkailualan erikoissanaston kohdalla vieläkin hieman mietintää toimiakseen. Jo pelkästään kuuntelemalla saa käsitellystä aiheesta kuitenkin paljon irti. Aktiivinen osallistuminen luennoilla tapahtuu usein lopuksi näiden sisältöön liittyvien kirjoitustehtävien muodossa.

Opetusmenetelmät eroavat siis matkailun luennoilla Suomen ammattikorkeakouluista melko perusteellisesti, sillä keskustelua tai ryhmätöitä ei näillä usein esiinny. Toisin ovat asiat kuitenkin japanin kielitunneilla, joista moni keskittyy nimenomaan keskusteluun ajankohtaisista aiheista pienemmissä ryhmissä. Normaaleilla tutkinto-ohjelmien tunneilla ryhmä koostuu pääasiassa japanilaisista opiskelijoista ja muutamista vaihto-opiskelijoista, kun taas kielitunneilla kaikki ovat luonnollisesti joko vaihto-opiskelijoita tai ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Syyslukukaudella käymilläni muutamilla englanninkielisillä kursseilla vaihtareiden määrä oli suhteessa japanilaisiin opiskelijoihin hieman suurempi. Nämä kurssit käsittelivät muun muassa markkinointia sekä kansainvälisiä yhteiskunnallisia aiheita, kun taas meneillään oleva lukukauteni koostuu mielenkiintoisimman, matkailualan toimijoita vierailijaluennoitsijoina esittelevän kurssin lisäksi alueellista matkailua sekä hieman alan sivusta muun muassa etiikkaa ja lifestyle-markkinointia käsittelevistä tunneista.

Matkailuun liittyen oppeja on kertynyt koulunpenkillä istumisen lisäksi vähintään yhtä paljon osa-aikatöiden sekä itse reissaamisen parissa. Japanissa on todella paljon tarjolla erilaisia opiskelijatöitä, ja olenkin koulukaverin kautta saanut mahdollisuuden työskennellä paikallisessa hostellissa opintojen ohella. Hostellikulttuuri on vielä melko uutta ja yleistymätöntä Japanissa etenkin kotimaisten matkailijoiden keskuudessa, ja usein törmääkin hostelli-termin tuntemattomuuteen maassa. Rento ja spontaani hostellikulttuuri ei välttämättä ole ensiajatukselta kaikista sopivin perinteiseen japanilaiseen kulttuurimaisemaan, missä palvelualan työntekijät puhuttelevat asiakkaita tietyn kaavan ja kohteliaiden fraasien kera vaikuttaen mahdollisesti melko jäykiltä muualta tulleiden reppureissaajien silmissä. Onkin mielenkiintoista seurata hostellien kehitystä maassa paraatipaikalta oppien samalla majoitusalan paikallisia käytäntöjä.

Työt ja opinnot ovat vahvistaneet käsitystä matkailusta hyvin laajana ja monipuolisena alana, sekä tärkeänä elinkeinona myös Japanissa. Maassa keskitytään tällä hetkellä erityisesti muutaman vuoden päässä häämöttäviä Tokion olympialaisia ajatellen matkailun infrastruktuurin ja teknologian kehittämiseen, sekä englanninkielen valmiuksien lisäämiseen. Jo nyt englantia näkee esimerkiksi opasteissa paljon enemmän aiemman visiittini aikaan verrattuna. Useimmat matkailukohteet ovat ennestäänkin hyvinkin erikoistuneita niin kotimaisten kuin ulkomaalaistenkin turistien tarpeisiin. Erityisesti kotimaisten matkailijoiden kohdalla tämän huomaa maalle ominaista tuliaiskulttuuria tukevan, pääasiassa syötävästä koostuvan runsaan tuliaistarjonnan muodossa. Huomattavaa on lisäksi muun muassa temppeleiden ja pyhättöjen, erilaisten teemapuistojen ja eläimiin sekä ruokaan liittyvien kohteiden suosio, kuten myös shoppailu etenkin lähimaiden kuten kiinalaisten ja korealaisten matkailijoiden keskuudessa. Tämän huomaa erityisesti Osakan keskustassa, missä nykyään valtaosa esimerkiksi kosmetiikkaliikkeiden asiakkaista on muualta Aasiasta tulleita. Useimmat yliopistoni aasialaisvaihto-opiskelijat ovatkin töissä juuri näissä kaupoissa vastaamassa maistaan tulleiden turistien tarpeisiin.

Mitä vapaa-ajan viettoon tulee, kampusalueelta ja asunnolta pääsee Osakan ytimeen yhdellä junanvaihdolla parissa kymmenessä minuutissa. Osaka kaupunkina tarjoaa ehkä eniten koettavaa shoppailu- ja ruokamatkailijalle, mutta on hyvällä paikalla myös muunlaisen matkailun kannalta. Täältä pääsee nimittäin helposti päiväreissulle viereisiin kaupunkeihin, joista kaikki ovat suosittuja myös ulkomaalaisten matkailijoiden keskuudessa. Vanha pääkaupunki Kioto houkuttelee perinteisen kulttuurin ja arkkitehtuurin kehtona, Nara jättimäisen Buddha-patsaan ja temppelin sekä kaupungissa vapaana käyskentelevien peurojen kotina, kun taas Kobe on tunnettu pääasiassa suurena herkkuna pidetystä Koben häränlihasta sekä Ariman kuumien lähteiden kylpyläkylästä. Kauemmillekin seuduille kuten Tokioon matkustaa edullisesti, jos on valmis luopumaan luksuksesta, hyppäämään yöbussin kyytiin sekä viettämään muut yönsä kohteen hostelleissa. Näin olenkin monesti tehnyt pidempien lomien aikana, joita yllättäen on Japanin yliopistoissa useamminkin tarjolla verrattuna lomattomuudestaan tunnettuun työelämään täällä.

Kaiken kaikkiaan aika Japanissa on kulunut antoisasti kaiken uuden ja mielekkään parissa, ja uskon loppulukukaudenkin tarjoilevan yhtä lailla kiehtovia kokemuksia ja oppeja tässä perinteistä ja innovatiivista yhdistelevässä ainutlaatuisessa maassa. Paluu Suomeen häämöttää muutaman kuun päästä, mutta siihen mennessä ehtii varmasti tapahtua vielä monenmoista!

Teksti ja kuvat: restonomiopiskelija Laura Vatanen