Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Lähteiden löytäminen

RePEc-julkaisun lähdeviite

Löysin ulkomaalaisen lähteen missä on ihan hyvää asiaa ja haluaisin käyttää sitä opinnäytetyössäni. Vähän epäilyttää kyllä tuo sivusto, mutta nähtävästi ihan oikea Romanialainen yliopisto…

Voitko tarkastaa, onko tälläinen lähdemerkintä ok ja onko tuo lähde ihan fiksu? 

Mara, E. 2011. Causes and consequences of underground economy. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf

Vastaus:

Hienoa, että olet lähdekriittinen!

Psst …Tästä tuli pitkä sepustus. Joten vinkki niille, jotka haluavat vain lähdeviitteen: Hyppää joko lukemaan alaotsikkoa Lähdeviite-mahis numero 1 tai kelaa melkein jutun loppuun. Lähdeviitteen voi tässä tapauksessa tehdä todella monella eri tavalla sen mukaan, miten on lähteen löytänyt ja mitä missäkin tietokannassa  julkaisusta kerrotaan.

Miten tarkistaa lähteen luotettavuus?

Heti tuli itsellekin epäilevä olo. Olemmeko törmänneet nyt – emme feikkeihin tutkinnonantajiin vaan – keksittyihin julkaisuihin?

Sitten tuli epäusko omiin kykyihin: Miten voin tarkastaa lähteen fiksuutta, kun en ole minkään sortin underground economy -asiantuntija? Tiedon arvioinnissa toimialan tai aiheen asiantuntijuus on yleensä ratkaisevaa.

Eka keino, mitä tähän hätään keksin, oli mennä OpenDOAR-hakemistopalveluun. Siellä on tutkimustiedon portaaleja ja tietokantoja, joilla pitäisi olla suhteellisen korkea status. University of Nottinghamilla on palvelun copyright.

OpenDOAR is an authoritative directory of academic open access repositories. Each OpenDOAR repository has been visited by project staff to check the information that is recorded here. This in-depth approach does not rely on automated analysis and gives a quality-controlled list of repositories.

OpenDOAR-projekti kattaa vuodet 2006–2014. Löytämäsi lähde on julkaistu vuonna 2011. Päättelin siis, että jos lähde löytyy OpenDOARista, se on oikeasti julkaistu jossain korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa.

Etsin tietokantojen sisällöistä kyseistä julkaisuja, joten valitsin hakuvaihtoehdoista Search repository contents. Kopsasin hakulootaan lähteen nimen. Ja kuinka ollakaan, lähteesi säkenöi ensimmäisenä tuloslistalla!

Oletan siis, lukematta lähteen tekstiä, että lähde on ok. Sinun on kuitenkin itse harkittava asiaa ja tehtävä päätös sekä mietittävä esimerkiksi, ovatko julkaisussa kerrotut asiat vielä ajantasaisia.

Lähdeviite-mahis numero 1

Klikkaamalla julkaisun nimeä OpenDOARissa pääsen sivulle, jossa on lähdeviite, tiivistelmä ja muuta tietoa julkaisusta kuvailulehtityyppisesti.

Mara, Eugenia-Ramona (2011): Causes and consequences of underground economy. Published in: Annals. Economic Science Series , Vol. XVII, (2011): pp. 1109-1117.

Muokataan tuo JAMKin tyylin mukaiseksi:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Annals, Economic Science Series, XVII, 1109–1117. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Vaikuttaa aika hyvältä lähteeltä, jos on julkaistu jossakin akateemisessa julkaisusarjassa. Mutta missä? Mikä tuo linkissä mainittu MPRA on? Nettihaun perusteella se on Munich Personal RePEc Archive, josta sanotaan:

This repository is intended to disseminate research papers of economists who want to make their work freely available through the RePEc network but are not affiliated with any institution that provides that furtherance. – – MPRA accepts working papers and books in all languages, that is, contributions to economic research with a strictly academic orientation that are intended for later publication in a journal or book.

Ymmärsinkö oikein, että arkistossa on vapaasti saatavilla sellaisten taloustieteilijöiden tutkimuspapruja, joiden omassa instituutiossa ei ole avoimen netin julkaisuarkistoa? Tutkimukset pyritään myöhemmin julkaisemaan lehdessä tai kirjassa.

Tuo RePEc network näyttää olevan aika merkittävä juttu maailman mittakaavassa:

RePEc (Research Papers in Economics) is a collaborative effort of hundreds of volunteers in 87 countries to enhance the dissemination of research in Economics and related sciences. The heart of the project is a decentralized bibliographic database of working papers, journal articles, books, books chapters and software components, all maintained by volunteers. The collected data are then used in various services that serve the collected metadata to users or enhance it.

Voisi olla ehkä hyvä mainita RePEcistä lähdeviitteessäkin, luultavasti:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Annals, Economic Science Series, XVII, 1109–1117. Research Papers in Economics, Munich Personal RePec Archive. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Janetin kansainväliset e-aineistot

Janetissa voi kokeilla hakea tämäntyyppisiä lähteitä välilehdellä, jonka nimi on Kansainvälisten e-aineistojen haku. Tulokseksi voi saada esimerkiksi vertaisarvioituja tutkimuksia, artikkelijulkaisuja ja e-kirjoja eri tieteenaloilta ja eri kustantajilta.

Tässä tapauksessa tuloslistalle kyllä tulee tuo lähde ja ehdotus, että lähde löytyy netistä DOAJ Directory of Open Access Journals-palvelusta. Linkit kuitenkin kiljuvat erroria.

ABI Inform -tietokanta

Jäi kiinnostamaan, onko lähdettä julkaistu myöhemmin jossain lehdessä tai kirjassa? Koklasin ensin Academic Search Elite -tietokantaa, jonka käyttölisenssin kirjasto on maksanut jamkilaisten puolesta. Ei tärpännyt.

Mutta jamkilaisilla on pääsy myös ProQuest-kustantamon tietokantaan nimeltä ABI Inform. Siellä tämä lähde olla köllöttelee, todennäköisesti sama versiokin eikä mikään ”lopullinen käsikirjoitus”. Tietokannassa oleva linkki vie Repecin Ideas-palveluun (ei Repecin MPRA-palveluun kuten edellä), jossa artikkelin teksti on luettavissa. Idea-palvelua tai -tietokantaa isännöi/emännöi the Research Division of the Federal Reserve Bank of St. Louis.

IDEAS the largest bibliographic database dedicated to Economics and available freely on the Internet. Based on RePEc, it indexes over 2,100,000 items of research, including over 1,900,000 that can be downloaded in full text.

Kiinnostavaa on myös tieto, että Ideas-palvelu tekee kirjailijoiden ja instituutioiden ranking-listoja.

Lisää lähdeviite-mahiksia

Tietokannan omalla Cite-komennolla saan lähdeviitteen aihion. Merkitystä on sillä, minkä viittausjärjestelmän ehdotuksen valitsen valikosta. Tässä kolmen tyylinäyte (APA, CBE ja ISO 690:2010):

Mara, E. (2011). Causes and consequences of underground economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis. Retrieved from http://ezproxy.jamk.fi:2048/login?url=http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/1699219357?accountid=11773

Mara E. Causes and consequences of underground economy. IDEAS Working Paper Series from RePEc 2011.

MARA, E., 2011. Causes and Consequences of Underground Economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis ABI/INFORM Collection.

Joista puristamme JAMKin tyylisen lähdeviitteen…

Lisäisin Repecin mukaan, koska se on tässä mielestäni oleellinen juttu, joka lisää lähteen luotettavuutta. Sulkuja yritetään välttää lähdemerkinnässä, mutta laitoin ne tuohon, kun en nopsasti kekannut mitään muuta keinoa.

Voi viitata joko suoraan julkaisuun tai polkuun, jonka kautta se on löytynyt:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://janet.finna.fi/, ABI Inform.

Jos haluaa ängetä lähdeviitteeseen St Louisin, se käy, vaikka mielestäni jossain sanottiin, että nimenomaan koko verkosto tuottaa sisällöt Ideas-palveluun eikä yksittäinen toimija (pankki tarjoaa palvelimen/alustan?):

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Lopuksi

Mahtavaa, että esitit tämän kysymyksen. Tässä löytää vaikka mitä kiinnostavia tietokantoja ja muita palveluja opiskelijoiden ansiosta. Kiitos!

Ehdotan Birgitta-kollegalleni, että lisäämme RePEc-tietokannat liiketoiminnan tiedonhaun oppaaseen kirjaston sivuille.

Etsi opparisi lähteet verkkokurssilla

Oletko opparintekijä, joka opiskelee lisäajalla? Tai opiskelija, jonka ohjeellinen valmistuminen meni jo ohi? Tarvitseto yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos haluat etsiä lähteitä oppariisi ohjatusti, ilmoittaudu Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille.

Älä säikähdä sitä, että ilmoittautuessasi joudut jonoon. Poimin osallistujista ja jonottajista varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat osallistujiksi opintojaksolle. Muut otan sen jälkeen ilmoittautumisjärjestyksessä niin monta kuin verkkokurssille mahtuu.

Opintojakson koodi on ZZRZV120 6S0Z1, Asiantuntijan tiedonhankinta, 5 opintopistettä.

Opinto-oppaassa on kuvaus opintojaksosta: https://asio.jamk.fi/pls/asio/asio_ectskuv1.kurssin_ks?ktun=ZZRZV120&knro=&noclose=%20&lan=f

Lisätiedot/aikataulu: https://asio.jamk.fi/pls/asio/asio_kotis.kurssin_ks?ktun=ZZRZV120&knro=6S0Z1&noclose=%20&kieli=f&clukuvuosi=2016

Opintojaksolla on mahdollisuus osallistua vapaavalintaisiin eli ei-pakollisiin kontakteihin.

Lisätietoja minulta: Suvi Perttula, informaatikko, suvi.perttula at jamk.fi, 040 705 5370

Luotettavat lentoyhtiö-tilastot

Mistä löydän luotettavimmat tilastot koskien lentoyhtiöitä (matkustajamäärät yms.) maailmassa?

Vastaus:

Otin yhteyttä Tilastokeskukseen ja sieltä vastattiin näin:

Me olemme yleensä käyttäneet ICAO:n tilastoja: http://www.icao.int/sustainability/Pages/Tools.aspx

Hakuun vain yamk-opparit Theseuksessa

Voiko Theseuksessa tehdä haun, jolla saan tuloslistalle vain ylemmän amkin opinnäytetyöt?

Vastaus:

Haun saa rajattua vain yamk-oppareihin kirjoittamalla ontasot kaksoispiste välilyönti yamk ja sitten hakusanasi.

ontasot: yamk AND hakusana

Esimerkiksi
ontasot: yamk AND tilitoimisto*

Joskus Theseuksessa katkaisumerkki toimii täysin oikein ja joskus näyttää siltä, että ei toimi. Jos haluaa varmuuden, kannattaa ehkä tarkistaa, kummalla hakusanalla tulee mielekkäin tulos: tilitoimisto* vai tilitoimisto

Theseus itse ohjeistaa näin:

Hakulausekkeiden sanoista voi jättää yhden tai useamman kirjaimen pois. Yksittäinen kirjain voidaan korvata kysymysmerkillä (?) ja useampi kirjain asteriskilla (*): Esimerkiksi a?to täsmää sanoihin auto, aito, Arto. Ilmaisu a*to voi puolestaan täsmätä edellisten lisäksi sanoihin aalto, asunto, Antto, aatto.

Myös muoto tilitoimistot on ok. Se on asiasanaston sana (ks. Finto), joten sillä voi tehdä mahdollisesti osuvimman haun  (asiasanahaun) näin:

subject: tilitoimistot

Asiasanahaku on käytännöllinen varsinkin silloin, kun tulokseen tulee paljon ”roskaa” eli epäoleellisia lähteitä.

Lisäys 23.11.16: Kannattaa kokeilla myös hakulausetta yamk* AND tilitoimisto*

Näyttää siltä, että sillä tulee joskus paremmin tuloksia, tai ainakin enemmän. Se on hyvä, jos samalla ei tule liikaa ”roskaa” eli tarpeettomia ja aiheesta ohimeneviä julkaisuja.

Mitä tietokantoja saa käyttää?

Voiko JYKDOK olla tietokanta opinnäytetyön osiossa, jossa selvitetään, mistä tietoa on haettu ja millä hakusanoilla? Kysyn siksi, että ohjaajien mukaan nelliportaalia ja janettia ei saanut listata tiedonhaun lähteisiin.

Vastaus:

Kollegani Arja K. täydensi vastaustani, täydennykset punaisella tekstillä.

Alkuperäinen vastaukseni:

Tämä kysymys hämmensi minua.

Kannattaa kääntyä ohjaajien puoleen uudestaan ja pyytää tarkennusta.

Mutta pohdiskelen tässä kysymystänne reippaalla arvaus-meiningillä.

Tietokantoja pitää käyttää

Opinnäytetyön tekijä saa käyttää ja hänen myös pitää käyttää lähteiden etsintään tietokantoja: Janetia, JYKDOKia, Melindaa jne. Linkit JAMKin alojen keskeisiin tietokantoihin ovat kirjaston tiedonhaun oppaissa, kirjasto on maksanut niiden lisenssit, joten jamkilaiset voivat käyttää niitä maksutta.

Millaisia julkaisuja tietokannassa on?

Tietokanta sisältää lähteitä (full text) tai lähdeviitteitä. Kokotekstitietokannoissa julkaisut ovat yleensä alkuperäisiä.

Lähes kaikissa JAMKin kirjaston hankkimissa tietokannoissa on monentyyppisiä julkaisuja.

Joissakin monenlaisia julkaisuja sisältävissä tietokannoissa tuloslistaukseen voi ”suodattaa” vain tiukan tieteellisiä ja vertaisarvioituja julkaisuja. Muitakin suodatusmahdollisuuksia on.

Luulenpa, että ohjaajanne tarkoittavat sitä, että hakeutukaa tietokantoihin, joista löydätte alkuperäisiä tutkimuksia kokotekstinä? Cinahl ja Terveysportti ovat tällaisia tietokantoja. Tosin JYKDOKissakin on linkkejä julkaisuihin …

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Jos teette systemaattista kirjallisuuskatsausta, jossa on tiukat lähteiden hyväksymis- ja poissulkukriteerit, parhaimmat lähteet sosiaali- ja terveysalalla löytyvät Cochrane-tietokannasta.

Tuosta voi saada käsityksen, että voi käyttää katsauksia oman katsauksen materiaalina. Cochranesta löytyy ohjeita ja mallia voi katsoa, mutta ei katsauksia katsausten tekoon!

Tiukan protokollan ohjaamissa systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa käytetään yleensä alkuperäisiä tutkimuksia, ei muita katsauksia… Joissakin tapauksissa , kun tehdään esim. kartoittavaa katsausta hanketta varten tai jos aiheesta ei ole juuri tutkimuksia ja tehdään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, otetaan mukaan aiemmat katsauksetkin. Sisäänottokriteereissä rajataan julkaisuvuodet, jolloin löydetyissä katsauksissa käytetyt artikkelit saattaisivat olla jo vanhoja…

Pico-malliin pohjautuvalla systemaattisella tiedonhaulla tehdyissä Cochrane-katsauksissa haetaan esim. vaikuttavuutta, miten jokin menetelmä tai lääke vaikuttaa jonkin probleeman ratkaisussa tai parantamisessa, niissä käytetään mielellään saman tasoisia tutkimuksia (PICO+S = Study set), esim. RCTt, samalla kun pyritään poistamaan löydettyjen julkaisujen ja tulosten vääristymää.

Joskus katsauksen tekijä kertoo ensiksi, mistä tietokannoista hän etsi tiukan tietellisiä tutkimuksia. Sitten hän kertoo, että kyseisten tietokantojen lisäksi lähteitä on etsitty näistä-ja-näistä tietokannoista. Tässä viimeksi mainitussa ”ryhmässä” voi ehkä olla esim. JYKDOK tai Melinda, varsinkin jos rajaatte haun esimerkiksi väitöskirjoihin tai lisureihin.

Lisää kirjallisuuskatsauksista edellisessä postauksessani.

Kirjallisuuskatsaus: sekalaisia vinkkejä

Olisiko sinulla antaa vinkkejä kirjallisuuskatsauksen tekemiseen?

Vastaus:

Ainahan jotain voi vetäistä hihasta 🙂

Ainakin voin vinkata julkaisuja, nettisivuja ja tietokantoja.

Aihe on siinäkin mielessä tärkeä, että kaikki opiskelijat tekevät opparissaan katsauksen valitsemansa aiheen/ilmiön kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. He kertovat, mitä tutkimuksissa on havaittu kyseisestä ilmiöstä ja myös, mitä muissa keskeisissä lähteissä siitä kerrotaan. Ja tiedonhankinnan on aina oltava järjestelmällistä ja johdonmukaista, joka ikisessä aiheessa!

Olen kirjoittanut aiemminkin kirjallisuuskatsauksista, taisi olla ensimmäinen postaukseni tässä blogissa, ja myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lähteistä.

Lähteitä JAMKista

Ensiksi tulee mieleeni tiedonhaku JAMKin kirjaston Janet-tietokannasta, hakusanalla kirjallisuuskatsau*. Tuloslistan vierestä rajaus (rastita) kirjoihin ja lajittelu uusimmat ensin, jos haluaa opparit yms. tuloslistalta pois. Tarkemman tuloksen voit saada klikkamalla jonkun hyvältä vaikuttavan julkaisun tiedoista Aiheet: kirjallisuuskatsaukset.

Kirjallisuuskatsauksista on tietoa myös tuoreessa JAMKin sosiaali- ja terveysalan Opinnäytetyön ohjaajan käsikirjassa (Tuomi & Latvala n.d.), ks. ainakin tekstit aiheista kirjallisuuskatsaukset ja integratiivinen katsaus.

Systemaattiset (kirjallisuus)katsaukset

Jotkut katsaukset tehdään tietyllä metodilla, esim. systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Voit käydä tutkailemassa Käypä hoito -suositusten tapaa tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Yksi hyvä paikka netissä on THL:n kirjallisuushaku-sivut. THL:stä löytyy myös julkaisuja asiasanalla systemaattinen katsaus tai systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Myös järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tai tutkimuskatsaus nimityksiä käytetään, näköjään.

THL:n informaatikko Jaana Isojärvi, entinen kollegani täällä JAMKissa, nykyinen järjestelmällisten kirjallisuushakujen metodologian asiantuntija THL:ssä, on kirjoittanut mm. tällaisen artikkelin:

Isojärvi, Jaana & Ormstad, Sari Susanna. 2010. Information retrieval for health technology assessment: standardization of search methods. International Journal of Technology Assessment in Health Care 26, 4, 359–361.

Kyseisen lehden pitäisi olla jamkilaisille maksuttomasti kokotekstinä ABI/Inform-tietokannassa.Tietokanta takkuilee parhaillaan, joten en voi tarkistaa. Maksullinen versio löytyy netistä.

Jaana on ollut mukana tekemässä kirjallisuushakuja, esimerkiksi aiheista Rannepinteen diagnostiikka vieritestillä (2015) tai Synteettisen trijodityroniinin teho ja turvallisuus masennuksen ja ylipainoisuuden hoidossa eurtyreoottisilla potilailla. Jos olet JAMKin verkossa, saat auki myös Lääkärilehdessä julkaistun artikkelin, joka käsittelee robottiavusteista kirurgiaa nielusyövän hoidossa. Ainakin tuossa ranne-julkaisussa selitetään kuvien kera hakustrategiat, hakujen eteneminen ja lähteiden hyväksymis- ja hylkäyskriteerit. Jaana on myös pitänyt esitelmän PICO-asetelmasta.

Lisää katsauksia tietokannoista

Voit etsiä tietokannoista lisää kirjallisuutta tai esimerkkejä siitä, miten ”tavallisen” tai systemaattisen kirjallisuuskatsauksen voi tehdä. Tutki siis oman alasi tiedonhaun opasta kirjaston sivuilla.

Vieraskielisissä tietokannoissa hakusanana voi olla esim. kirjallisuuskatsaukset (aihe, asiasana) tai ”literature review”, ”systematic reviews” tai ”Systematic reviews (Medical research)”. Tietokantojen yhteydessä on oppaita, ks. esim. Cochrane-tietokannan oppaat aiheesta systematic reviews.

Myös netistä löytää matskua, esim. Google Scholarilla. Itse lueskelin jonain vuonna Ari Salmisen (2011) Vaasan yliopistossa tekemää julkaisua.

Kirjasto opettaa

Kirjaston avoimissa koulutuksissa kerrotaan myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemisestä. Kouluttajana toimii informaatikko Arja Kunnela. Seuraava mahis on ke 16.3.16. Lisää tietoa ja linkkivinkkejä sitten sieltä! (Joskus hän neuvoi esim. Prisma-sivut, Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses).

Jos jollakulla teistä on vinkata hyviä nettisivuja, kerrothan niistä!

Lisäys 7.3.2016, vinkki Arjalta:

Hyvä kuvaus systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmästä löytyy Hoitotiede-lehdessä:
Kääriäinen, M. & Lahtinen, M. 2006. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18, 1, 37-45.

Lisäksi turkulaisilta on ilmestynyt uusi opas (hurraa!):

Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2016. Toim. M. Stolt, A. Axelin ja R. Suhonen. 2. korj. p. Turku: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A:73.

Aktiiviset linkit

Saako linkit olla aktiivisia?

Vastaus:

Tässä ei nyt tarkoiteta Jyväskylän kaupungin bussiliikenteen kulkuneuvoja, joiden tietty toivoo niidenkin olevan mahdollisimman aktiivisia 😉

Aktiiviset linkit lähdeviitteissä ovat mainioita.

Koska suurin osa oppareista julkaistaan nykyään Theseuksessa, on pelkästään hyvä, että lukija pääsee opparin lähdeluetteloa selatessaan yhdellä klikkauksella haluamaansa alkuperäiseen lähteeseen.

Hieman eri asia on sitten ”liian” monen rivin linkit, jotka näyttävät lähdeluettelossa kryptisiltä. Huono juttu, jos ne sen lisäksi ovat vielä vain istuntokohtaisia linkkejä, eivätkä pysyviä linkkejä. Silloin kannattaa johdatella lukija lähteen äärelle vaikka nettipolkua pitkin.

Milloin Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille ilmoittaudutaan?

Olen opettajakorkeakoulun puolelta ja yritin ilmoittautua kevään 2016 kurssille ”Asiantuntijan tiedonhankinta”. Valitettavasti en löydä tietoa milloin ko. kurssille voi ilmoittautua. Voitko auttaa?

Vastaus:

Voin toki.

Useita tämäntyyppisiä kysymyksiä on esitetty minulle viime päivinä.

Viiden opintopisteen Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille voi ilmoittautua 2.–30.11.2015, kuten muillekin JAMKin kevään opintojaksoille. JAMKin www-sivun mukaan myös ammatillisen opettajakorkeakoulun (AOKK) opiskelijat ilmoittautuvat silloin. Mutta pienoisesta viestitulvasta päätellen AOKKissa kevään opintoihin ilmoittautuminen alkoi kuitenkin jo eilen eli 5.10.

Yhdenvertaisuuden vuoksi ilmoittautuminen verkkokurssille aukeaa kaikille yhtäaikaa marraskuun alussa, aukeaminen on varmaankin automatisoitu by JAMKin ICT-palvelut.

Kun ilmoittautuminen alkaa 2.11., kannattaa olla nopea, sillä verkkokurssin suosio kasvaa koko ajan.

Keväällä on tarjolla myös vastaava englanninkielinen verkkokurssi, Specialized Information Seeking.

Täydennysilmoittautuminen on tammikuussa 4.–10.1.2016.

Maksullinen artikkeli Science Direct -tietokannassa

Haluaisin tutustua seuraavaan lähteeseen:

Malessy, Pondaag. 2009. Obstetric brachial plexus injuries. Neurosurgical Clinics of North America 20: 1-14,

mutta kokoteksti on maksullinen esim. ScienceDirect -sivulla, jonne mm. PubMed ohjaa.

Vastaus:

No niinpä näkyy olevan: 31,50 dollaria maksava review-artikkeli pdf-tiedostona. Tiivistelmän voi lukea maksutta.

10 lehden artikkelit, muiden tiivistelmät

JAMKilaisilla on käytettävissään Elsevier-kustantamon Science Direct -tietokannassa 10 lehteä ja niissä julkaistut artikkelit vuosilta 1995 – 2011. Tietokantaan pääsee JAMKin verkosta kampuksilla tai JAMKin tunnuksilla kotona. Kyseisten lehtien tai muuten maksuttomasti saatavien lehtien artikkelit on merkitty vihreällä kuvakkeella. Kaikista artikkeleista voi lukea tiivistelmät.

Vuosittain kirjastossa mietitään, mitä tietokantoja asiakkaat haluaisivat ja mihin on varaa. Asiaan liittyy myös kirjastojen kansallinen liittouma, FinELib, joka neuvottelee parhaillaankin kansainvälisten kustantajien kanssa useiden tietokantojen sopimuksista. Toivottavasti hinta tulee sopivammaksi myös Science Directin hankintaan.

Näiden lehtien artikkeleihin pääset tällä hetkellä:

– Annals of Tourism Research
– Applied Ergonomics
– Archives of Physical Medicine and Rehabilitation
– Biomass & Bioenergy
– Industrial Marketing Management
– Journal of Operations Management
– Livestock Science
– Midwifery
– Technovation
– Transportation Research Part E: Logistics and Transportation Review.

Valitettavasti löytämäsi artikkeli ei ole ilmestynyt lehdessä, johon meillä on käyttöoikeus.

Lompsi yliopiston kirjastoon!

Jyväskylän yliopiston kirjastolla näyttää olevan kyseinen tietokanta. Voit mennä sinne ja lukea artikkelin. Artikkeleita voi yleensä tulostaa paperille, tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostina – mieluiten tietty itsellensä.

Kaukopalvelua?

Joskus lehti löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta, jolloin sen tilaaminen on maksutonta myös opiskelijalle. Valitettavasti kyseistä lehteä ei näyttäisi olevan Varastokirjastossa.

Jos se sen sijaan täytyy tilata jostain muusta kirjastosta, esimerkiksi Terkosta, tilaaminen yleensä maksaa ja taksan määrittelee se kirjasto, josta se tilataan.

JAMKin kirjaston sivuilta, kohdasta Kaukopalvelu: ”Käytä kaukopalvelua, jos et löydä haluamaasi kirjaa tai muuta julkaisua kirjastostamme tai lähialueen kirjastoista, esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai Keski-Kirjastoista.”

Lisäys 19.10.2015

Samojen tekijöiden tuoreempi artikkeli on kokotekstinä mm. tietokannassa Academic Search Elite (EBSCO). Niitä voi etsiskellä myös DOAJ Directory of Open Access Journalsin kautta (avoimen netin tiedelehtien hakemiston kautta). Olisiko niistä apua?

Academic Search Elitestä löytyy 10 artikkelin tiedot, mutta vain yksi niistä on tällä hetkellä kokotekstinä:

Malessy, M., Pondaag, W., Yang, L., Hofstede-Buitenhuis, S., le Cessie, S. & van Dijk, J. 2011. Severe Obstetric Brachial Plexus Palsies Can Be Identified at One Month of Age. Plos ONE 6, 10, 1 – 6. Viitattu 19.10.2015. Http://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/Liiketalous-ja-palvelut/, Academic Search Elite.

DOAJista löydän tällaisen artikkelin tiedot:

Pondaag, W. & Malessy, M. J. A. 2014. The Evidence for Nerve Repair in Obstetric Brachial Plexus Palsy Revisited. BioMed Research International 2014. Review Article. Viitattu 19.10.2015. Http://www.hindawi.com/journals/bmri/2014/434619/.

Kannatti jemmata pdf

Kaipaisimme apuasi yhden opinnäytetyömme lähteen kanssa. Kyseinen lähde on seuraava:

Karhula, M., Heiskanen, T., Juntunen, K., Kanelisto, K., Kantanen, M., Kanto-Ronkanen, A. & Lautamo, T. 2010. Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa.

Lähdettä ei ole kirjoitettu loppuun, sillä kyseessä on lähde, jonka nettisivu ei ole toiminut nyt opparin teon aikana. Kyseinen viittaus työhön on otettu tietokoneelleni tallennetusta pdf tiedostosta. Kuinka merkkaan kyseisen lähteen oikeaoppisesti opinnäytetyön lähdeluetteloon.

Vastaus:

Viitattu-päivämäärä on oleellinen tieto, se pelastaa tässä tapauksessa. Ilmoittakaa se päivämäärä, jolloin olette tallentaneett PDF-tiedoston itsellenne.

Jatkakaa lähdeviitettä tiedolla siitä, että kyseessä on PDF-tiedosto. Sitten tulee tieto viittauspäivämäärästä ja lopuksi nettisivun osoite (silloin kun se vielä toimi):

Karhula, M., Heiskanen, T., Juntunen, K., Kanelisto, K., Kantanen, M., Kanto-Ronkanen, A. & Lautamo, T. 2010. Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa. PDF. Viitattu päivämäärä. Nettisivun osoite.

Sinänsä harmi, että julkaisu on poistunut Toimintaterapeuttien liiton sivuilta. Siihen linkataan esimerkiksi Kuntoutusportissa ja kansallisen Toimia-asiantuntijaverkoston sivuilla. (Toisaalta hyödyllistä: Niiden avulla voi kopsata linkin nettisivun osoitteeksi, jos ette muistaneet tallentaa nettisivun osoitetta silloin, kun se vielä toimi.)

Uusin tieto rakennustyön turvallisuudesta

Opiskelija ilmoittaa lähteen:
RTK (629/94) 1994. Rakennushankkeen työturvallisuus. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 9.4.2014.

Miten tähän viitataan? Pitääkö hänen viitata esimerkiksi Suomen lakiin?

Vastaus:

Suomen laki on toimitettu teos ja nykyään myös tietokanta, ei alkuperäislähde. Siihen ei kannata eikä oikein saakaan viitata, kun säädökset kuitenkin löytyvät alkuperäisinä ja ajantasaisina Finlexistä.

Tuo RTK tarkoittanee Rakennusteollisuuden keskusliittoa.

Onkohan opiskelija etsinyt lähteen tietokannasta vai netistä?

RT-tietokannasta löysin tällaisen:
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Suomen säädöskokoelma 205/2009. (2009)

Asetuksen ajantasaisuus?

Finlexistä tarkastan, että RT-tietokannasta löytämäni lähde on ajantasainen:

A 26.3.2009/205. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Vuoden 2009 asetus kumosi pari aiempaa säädöstä. Säädöstä on lisäksi muutettu vuonna 2013. Tiedot löytyvät klikkamalla viitetiedot-linkkiä:

Kumonnut säädökset
578/2003
629/1994 -> Tämä on se opiskelijan löytämä lähde, jota ei kuitenkaan enää noudateta. Se on vanhentunut.

Vuoden 2009 versiota on muutettu vuonna 2013.
Muutokset
525/2013 Säädöksen teksti
Voimaantulo: 01.08.2013
Huomautus: muutt. 8 ja 9 §:ää sekä liite 2

Muutokset ovat kuitenkin mukana Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö -osiosta löytämässäni vuoden 2009 lähteessä, jonka virallinen lyhenne pysyy muuttumattomana: A 26.3.2009/205. Aiempi lähdemerkintä pelittää edelleen:

A 26.3.2009/205. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Jos haluaa hifistellä, asetuksen lähdemerkintä voisi olla sellainen, jossa on kaivettu esille tuo viitetiedoissa ilmoitettu  vuosiluku eli säädöksen viimeisin päivitys:

L 26.3.2009/205. 2013. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Artikkeli SageJournals-tietokannassa

Jatkoa edellisiin kysymyksiin+vastauksiin: Mulla on muutama aineisto, johon haluaisin tutustua, mut kokotekstit on SageJournalsin kautta maksullisia. Pystynkö jotenkin lukemaan JAMK:in kautta ilmaiseksi tämän:

Dooris, M. and Doherty, S. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion.

Vastaus:

Uudessa Janetista en löydä lehteä nimeltä Global Health Promotion: ”Haulla – global health promotion – ei löytynyt tuloksia”.

Pubmed-tietokannasta hakemalla selviää tosiaan, että artikkeliin pääsee SageJournalsin kautta. JAMKin kirjastolla ei ole lisenssiä kyseiseen verkkolehtipalveluun (tietokantaan). Kuten päättelitkin, et siis pääse siihen käsiksi JAMKin verkon kautta.

Koklasin varmuuden vuoksi Google Scholarissa hakulausetta: Dooris AND Doherty AND ”healthy universities” AND ”current activity”. No, minäkään en löytänyt artikkelia sitäkään kautta. Olin JAMKin verkossa -> monet linkit, jotka JAMKin verkon ulkopuolella eivät toimi, toimivat JAMKin verkossa.

Mutta hyviä uutisia! Jyväskylän yliopiston kirjastossa näyttäisi SageJournals olevan. Siellä siis kannattaa käydä paikan päällä, jos et pääse yliopiston verkkoon tai jos sinulla ei ole JY:n käyttäjätunnusta. Yliopiston tietokantoihin pääsee paitsi yliopiston kirjastossa, myös jos asuu JYY:n vuokrakämpässä tai KOASin asunnoissa. Voit tehdä haun uudesta JYKDOKista myös kyseisen lehden nimellä, niin tietokanta kertoo, että se tosiaan on siellä käytettävissä.

Lähdeviite:

Dooris, M. and Doherty, S. 2010. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion 17, 3, 6-16. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite tai -polku.

UCLan raportti Google Scholarilla

Jatkoa edelliseen kysymykseen+vastaukseen: Pystynkö jotenkin lukemaan JAMK:in kautta ilmaiseksi tämän:

Dooris, M. and Doherty, S. (2009) National Research and Development Project on Healthy Universities: Final Report. Preston: Healthy Settings Development Unit, UCLan.

Vastaus:

Nellin monihaku toimii joskus tavalla, joka ei herätä luottamusta. Esimerkiksi tuolla julkaisun nimellä sain kyllä tiedon, että yhdessä tietokannassa olisi 6 viitettä kyseisestä julkaisusta. Sitten kun komensi näyttämään niitä, mitään viitteitä ei näkynytkään.

Kokeilin sen vuoksi Google Scholar -hakua. Hakulauseena oli julkaisun nimi: ”National Research and Development Project on Healthy Universities”. Muistattehan lainausmerkit eli hipsut, jos etsitte monen sanan rimpsua.

Löysin kyseisestä julkaisusta pari sivullista eri versiota, myös Final Reportia on julkaistu eri sivustoilla. Mutta niiden kustantaja-tiedot eivät olleet samat kuin sinun viitteessäsi.  Melinda-tietokannassakaan raporttia tai sen viitettä ei näytä olevan.

Tosin uskon, että kyse on samasta raportista. Tuo UCLan tuossa viitteessäsi nimittäin tarkoittaa University of Central Lancasshirea. Sen yksi osa on Healthy Settings Development Unit, joka sijaitsee Prestonissa.

Lähdeviite, jos julkaisu on tarkoittamasi:

Dooris, M. & Doherty, S. 2009. National Research and Development Project on Healthy Universities: Final Report. Preston: Healthy Settings Development Unit, UCLan. Viitattu päivämäärä. Http://78.158.56.101/archive/health/rp/publications/projectreports/2009mdooris.pdf.

Jos kustantajia on useita, voi ilmoittaa vain ekan. Tai voi ilmoittaa kaikki, jos haluaa ja näkee sen tarpeelliseksi.

Education and Health -lehden artikkelit

Pystyisitköhän auttamaan? Mulla on nimittäin muutama aineisto, johon haluaisin tutustua, mut kokotekstit on SageJournalsin kautta maksullisia. Pystynkö jotenkin lukemaan niitä JAMK:in kautta ilmaiseksi? Oon yrittänyt Nellissä etsiä artikkelitietokantoja, josta löytäisin ne.
 
Aineistot:
 
Dooris, M. and Doherty, S. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion.
 
Dooris, M. and Doherty, S. (2009) National Research and Development Project on Healthy Universities: Final Report. Preston: Healthy Settings Development Unit, UCLan.
 
Doherty, S. and Dooris, M. (2006) The healthy settings approach: the growing interest within colleges and universities. Education and Health 24(3): 42-43.

Vastaus:

Pätkin vastaukseni kolmeen osaan.

Tuo viimeisin taitaa olla helpoin. Aloitan siis siitä.

Teen haun uudessa ja uudistuneessa Janetissa tuolla lehden nimellä Education and Health. Uudessa Janetissahan on kirjaston kirjat ja lehdet, sekä painetut että elektroniset aineistot (e-aineistot).

Tulokseksi saan:

Education and health
SFX
Aineistotyyppi: E-kausijulkaisu
Julkaistu: [Exeter, Devon] Schools Health Education Unit
Kieli: englanti
Aiheet:
Arts and Humanities → Education & Careers
Health Sciences → Medical Education, Training & Research
ISSN: 0265-1602
Muu ilmiasu: 2049-3665
DOAJ Directory of Open Access Journals
Lisää vaihtoehtoja

Kun klikkaan DOAJ-linkistä, pääsen sivulle, joka on otsikoitu nimellä Education and Health journal. Sivun alareunassa näyttää olevan linkki lehden arkistoon ”ARCHIVE… details here”. Napautan sitä ja eteeni avautuu arkisto-haku. Läimäsen hakulootaan artikkelin nimen alkua The healthy settings approach. Tulokseksi saan haluamasi artikkelin:
Doherty,S Dooris,M 2006. The healthy settings approach: the growing interest within colleges and universities. Education and Health 24(3),42-43. PDF

Klikkaan PDF:ää ja voila! Artikkeli on siinä.

Lähdemerkintä

Lähdemerkintä kannattaa hioa JAMKin tyyliseksi:

Doherty, S. & Dooris, M. 2006. The healthy settings approach: the growing interest within colleges and universities. Education and Health 24, 3, 42-43. Viitattu päivämäärä. Http://sheu.org.uk/x/eh243sd.pdf.

Tai:

Doherty, S. & Dooris, M. 2006. The healthy settings approach: the growing interest within colleges and universities. Education and Health 24, 3, 42-43. Viitattu päivämäärä. Https://janet.finna.fi/, DOAJ Directory of Open Access Journals, Health and Education, archive.

ESR-projektien hakemukset ja tiivistelmät

Opinnäytetyömme pohjautuu projektiin, jolle on haettu rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Käytämme niin ikään projektin hakemusta lähteenä työssämme, mutta poikkeuksellinen lähde herättää kysymyksen lähdemerkinnästä. Projektin nimi on ”Liikunta seurasta työtä- ja tekemistä-esiselvitysprojekti”
 
Viittaanko: Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä-esiselvitysprojekti. 2013. ESP-projektihakemus.  

jotain lisäksi? mitä? Liitteenä hakemus johon viittamme

Vastaus:

Projektihakemukset eivät aina ole julkista tietoa, ehkäpä niitä ei sen vuoksi netissä näe. Näin varsinkin monissa yritystuki- tai Tekesin rahoittamissa projekteissa.

Lista ESR- ja EAKR-projekteista ohjelmakaudelta 2007 – 2013 on EU:n rakennerahastotietopalvelussa. Palvelusta voi hakea tekstihakuna kyseisen ohjelmakauden toimivia tai toimineita projekteja. Siis projekteja, joille on myönnetty rahoitus.

Se on myös syynä sille, että hakemusnumero ei käy hakusanaksi. Haku ilmeisesti ei kohdistu hakemusnumero-kenttään, vaan kun projektille on myönnetty rahoitus, hakemusnumero vaihtuu projektikoodiksi.

Liikunta-hakusana antaa tuloksen, mutta aika suuren. Siitä voi olla se hyöty, että näkee viimeaikaiset liikuntaan liittyvät EU:n rakennerahastojen projektit.

Kun haen liikuntaseurasta-hakusanalla, saan juuri tuon projektin tiedot. Kun soitin Ely-keskukseen, sieltä vakuutettiin, että käytännössä netissä on samat tiedot kuin hakemuksessakin. Voitte siis viitata netissä olevaan tiivistelmään:

Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä -esiselvitysprojekti. 2013. Tiivistelmä Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttamasta ESR-projektista ohjelmakaudella 2007-2013. Viitattu 16.9.2014. Https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S12585.

Jos teidän on kuitenkin pakko jostain syystä viitata hakemukseen eikä netissä olevaan tiivistelmään, tehkää lähdeviite vaikkapa näin:

Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä -esiselvitysprojekti. 2013. ESR-projektihakemus 13.11.2013 Keski-Suomen ELY-keskukselle. Hakija Keski-Suomen Liikunta ry.

Huom! Uusimmat ESR- ja EAKR-projektit näkyvät EURA2014-järjestelmän RR-tietopalvelusta. Tosin tällä hetkellä sivulla lukee  ”Tämä toiminto ei ole vielä käytössä”. Mutta kunhan ohjelmakausi pääsee kunnolla käyntiin, sinne alkaa tupsahdella projektien tiivistelmiä.

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

Artikkeli Journal of Hospitality & Tourism Research -lehdessä

Tutkin artikkelia, joka on ilmestynyt Journal of Hospitality & Tourism Researchissä. Laitanko sen lähteisiin näin? On vähän kahdenlaisia ohjeita kirjaanko julkaisijan lopuksi…

Lähde:
Barrows, C. & Vieira, E.T. 2012. Recommendations For the Development of a New Operational Classification System For the Foodservice Industry. Journal of Hospitality & Tourism Research. 2013. Vol. 37, No. 3, 349-376. International Council on Hotel, Restaurant and Institutional Education. Sage.

Artikkeli on kokoomateoksesta.
–    mietin tuota vuosilukuakin kun artikkelissa on eri kuin ”teoksessa”. Eli kait sitten laitan molemmat vuodet.
–    vielä siitä artikkellista kun julkaisia on SAGE , mutta on behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education.  Laitettaisiinko lähteen loppuun pelkkä SAGE.

Vastaus:

Menin Hospitality & Tourism Complete -tietokantaan, se on yksi Ebscon tietokannoista:

Etsin artikkelin sen nimen alun perusteella. Se näyttäisi olevan mieluumminkin artikkeli tieteellisessä lehdessä kuin artikkeli kokoomateoksessa.

Kun löysin artikkelin, katsoin Cite-kuvakkeesta, miten lähdeviite tehdään APAn tyyliin. Tällaisen viitteen tietokanta antoi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. (2013). Recommendations for the Development of a New operational classification System For The Foodservice Industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37(3), 349-376. doi:10.1177/1096348012436375

Stilisoin sen JAMKin ohjeen mukaiseksi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. 2013. Recommendations for the development of a new operational classification system for the foodservice industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37, 3, 349-376. Viitattu 14.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Hospitality & Tourism Complete.

Itse en löytänyt eri vuosilukua artikkelille ja lehdelle. Lehti on ilmestynyt August 2013.

Volyymin eli lehden vuosikerran saa ilmoittaa halutessaan, varsinkin kun se tulee näin automaattisesti. Se ei ole kuitenkaan pakollista, koska lehden löytää numeron ja vuosiluvun perusteella. Volyymi on tässä tapauksessa 37.

JAMKissa ei merkitä Vol., No. tai muita vastaavia ei-pakollisia lyhenteitä. Eikä myöskään tunnisteita, esimerkiksi doi-tunnistetta. Artikkelin löytää helposti niitä ilmankin.

Kirjoista on aina kerrottava kustannuspaikka ja kustantaja, jos ne helposti voi havaita. Lehtiartikkeleista niitä ei perinteisen käytännön mukaan tarvitse laittaa. SAGEa ei ole siis pakko merkitä, eikä myöskään tuota ”behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education”.

Maailma on välillä epäjohdonmukainen. Yhteiskunta pyörii sillä tavalla.

Palkittuja oppareita

Mistä löytäisin hyvän opinnäytetyön?

Vinkki:

Kirjastonjohtaja Teemu Makkonen kirjoittaa Hyllyt levällään -blogissa aiheesta hyvä opinnäytetyö.

 

Oppariohjeet koottu opinto-oppaaseen

JAMKin www-sivut ovat uudistuneet!

Oppariohjeet löytyvät jatkossa opinto-oppaasta. Tavoitteena on, että oppariin liittyvä ohjeistus on mahdollisimman kattavasti yhdessä paikassa.

Raportointi ja julkaisu -sivulla on tietoa opparin julkisuudesta. Siitä tulee aika paljon kysymyksiä tähän blogiin.

Kansilehden ja kuvailulehden mallit ovat ohjeissa ja lomakkeissa. Siellä on myös pikaohje lähdemerkintöjen tekoon.

Kirjasto ohjeistaa edelleen tämän oppariblogin lisäksi opinnäytetyövaiheen tiedonhankinnan kontakteilla ja sen jälkeen opparisaunassa jos opiskelija tarvitsee lisää tiedonhaun opastusta. Myös vapaavalintaisella tammikuussa 2014 alkavalla asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssilla voi laatia itselleen laadukkaan lähdeluettelon. Lisäksi aloille on koottu tietolähde-oppaita.

Kielikeskus päivittää englanninkielisen raportointiohjeen lähiviikkoina. Siitäkin on esitetty PALJON toiveita.
Project reporting instructions will be updated in this winter 🙂

Viittaus ajantasaiseen vai alkuperäiseen lakiin?

On paljon sellaisia lähdeviitteitä, joiden osalta en millään löydä lähdeviiteohjeista ohjeita, kuinka ne tulisi laittaa. Esim jos viitataan lakeihin, tuleeko viitata viimeisimpään voimassa olevaan vaiko kuhunkin muutokseen sen vuosiluvulla. Entä pitääkö sitten viitata myös alkuperäiseen?

Vastaus:

Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne lakilähteet, jotka mainitaan tekstissä. Yleensä kansalaiset varmaankin käyttävät ajantasaista lainsäädäntöä, mutta tarpeen mukaan muitakin Finlexin osiota.

Jos viittaa ajantasaisen lainsäädännön lakiin, ei tarvitse viitata alkuperäiseen lakiin, eikä myöskään jokaiseen muutokseen, mitä lakiin on tehty sen julkaisemisen jälkeen.

Raportointiohjeessa neuvotaan tekstissä olevien viitteiden (tekstiviitteiden) merkintätapa:

”Säädöksillä on yleensä viralliset lyhenteet, joita viitteissäkin voi käyttää (laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE). Lähdeluetteloon laitetaan tarkat tiedot (ks. Kirjat ja muut vastaavat julkaisut ilman henkilötekijää).

–  –  . Jyväskylän työmarkkina-alueeseen kuuluvat Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. (A 26.2.2009/92.)

Tekemässäni pikaohjeessa lähdemerkintöjen tekoon ovat nämä esimerkit lakilähteistä ja asetuslähteistä:

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2009. Valtion säädöstietopankki Finlex. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.11.2010.Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö.

Finlexissä on monta osiota (aineistoa), jossa samakin säädös voi olla erilanen.Esimerkiksi Työsopimuslain lähdemerkintä vaihtelee sen mukaan, mistä sen on löytänyt ja lukenut.

Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö

Kuten osion nimikin kertoo, kyseessä on ajantasaiset lait, asetukset ja muut säädökset. Alkuperäisen lain julkaisemisen jälkeen tehdyt muutokset ovat mukana laissa. Työsopimuslain lähdemerkintä, esimerkiksi näin:

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

tai

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 4.11.2013. Http://www.finlex.fi, hakusana työsopimuslaki.

Tuo ”hakusana työsopimuslaki” käy sekä silloin, kun hakusanaksi kirjoitetaan hakulaatikkoon ”työsopimuslaki” että silloin, kun klikataan Eniten käytettyjen lakien listasta sanaa ”työsopimuslaki”.

Finlex, Säädökset alkuperäisinä

Osiossa on kaksi alkuperäisiä lakeja ja muita säädöksiä, jotka eivät sisällä jälkeenpäin sovittuja muutoksia. Löysin sieltä kaksi työsopimuslakia:

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädökset alkuperäisinä -osio. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010055?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

L 320/1970. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädökset alkuperäisinä -osio. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700320?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

Finlex, Säädösmuutosten hakemisto

Tämä on tärkeä hakemisto juridiikan asiantuntijoille. Osiosta näkee kaikki muutokset, joita voimassa oleviin lakeihin on tehty.

Jos haluaa viitata yksittäiseen muutoskohtaan, lähdeviitteeseen kannattaa laittaa tämän osion kautta löytynyt säädöskohta. Esimerkiksi Työsopimuslaissa (L 26.1.2001/55) on muutettu tänä vuonna Työnantajan velvollisuuksia koskevaa tekstiä. Kyseisestä muutoksesta on tehty oma lakinsa:

L 398/2013. Laki työsopimuslain 2 luvun 16 §:n muuttamisesta. Muutos koskee lakia 55/2001.
Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädösmuutosten hakemisto. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130398.

Finlex, Säädöskäännökset

Säädöskäännöksistä työsopimuslaki löytyy myös enkunkielisenä, mikä on kätevää kansainvälisessä korkeakoulumaailmassa. Lähdeviite voisi tulla vaikkapa näin suomenkielisessä opparissa:

Employment Contracts Act. 2001. Epävirallinen käännös 3.1.2007. Suomen työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 4.11.2013.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

Ja enkunkielisessä esimerkiksi näin:

Employment Contracts Act. 2001. Unofficial translation 3.1.2007. Ministry of Labour, Finland. Accessed on 4th November 2013. Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

JAMKin raportointiohjeen käännöksessä Project Reporting Instructions käytetään viitattu-sanan vastineena accessed-ilmaisua (milloin on päästy lukemaan kyseistä julkaisua). Hyväksyisin myös esimerkiksi APAn ohjeissa käytetyn ilmaisun ”retrieved on” (milloin julkaisu on haettu/noudettu netistä tai muusta sähköisestä tietojärjestelmästä). Pääasia on, että käyttää samaa ilmaisua kaikissa lähdemerkinnöissä.

Employment Contracts Act. 2001. Unofficial translation 3.1.2007. Ministry of Labour, Finland. Retrieved November 4, 2013. Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

Tai jos haluaa kertoa päivämäärän vuosi-kuukausi-päivä-järjestyksessä, ohje on: Retrieved on Year, Month Date.
Nämä kaikki edellä mainitut Finlexin eri osiot tulivat näkyviin, kun tein hakulaatikossa haun sanalla työsopimuslaki. Lista ilmestyy näytön oikeaan reunaan, listasta sitten voi klikata haluamansa.

Muskeleita lähdekritiikkiin

Miten opiskelijat oppisivat etsimään ja käyttämään luotettavaa tietoa? Googlella löytää lähteitä laidasta laitaan.
Miten opiskelijat oppisivat erottamaan tieteellisen artikkelin Aku Ankan taskukirjasta?
Miten opiskelijat oppisivat tekemään tekstiviitteet ja lähdeviitteet raportointiohjeen mukaisina?

Vastaus:
Tällaisia opettajat ovat huokailleet minulle ja kollegoilleni viime aikoina.

Opettajilla ja kirjaston väellä on samanlaiset tavoitteet ja huolet lähdekritiikin ja lähdemerkintöjen oppimisesta.

Heti alkuun on todettava, että akkarit ja sudenpentujen käsikirjat voivat olla yllättävän hyvä tietolähde tieteellisissäkin asioissa. Ainakin perheeni alakouluikäiselle. Niillä ei kuitenkaan loisteta opparia tai sen lähdeluetteloa laatiessa.

Arvaukseni on, että paras lääke tähän hommaan saattaisi olla saumaton yhteistyö ja riittävä määrä toistoja. Sillä tavalla opiskelijoiden lähdekritiikki-muskelit kasvavat!

Heti opintojen alusta asti kaikkien opettajien olisi vaadittava opiskelijoilta hyvien ammatillisten ja tieteellisten lähteiden käyttöä. Ihan ensimmäisestä esseestä lähtien. Opettajien ja kirjastolaisten yhteistyö on tässä pelkkää plussaa.

Sama asia on myös lähdemerkintöjen opettelussa: kun raportointiohjeen mukaiset lähdemerkinnät oppii jo untuvikkona, homma pelittää jatkossa mutinoitta. Tiedän opettajia, jotka eivät hyväksy lähdemerkinnöiksi pelkkiä nettilinkkejä, vaan antavat välittömästi hylsyn. Kovaa on peli Pohjolassa, mutta voipi hyvinkin olla, että opiskelija kiittää myöhemmin.

Tiedonhankinnan osaamisen lisääminen

Opiskelijat saavat opintojensa alussa tiedonhankinnan opetusta. Asioita kerrataan ja syvennetään sitten, kun opiskelijat aloittelevat opinnäytetöitänsä. Heille neuvotaan, että Nelli-portaalista löytyvät monet hyvät ja luotettavat tieteelliset ja ammatilliset lähteet sähköisinä. Heille kerrotaan myös, millaiseen tiedontarpeeseen Google soveltuu ja mistä löytää ammatillista tietoa korkeakouluopintoihin. Google Scholar ja tarkennettu Google-haku esitellään myös.

Pidän Maratan (matkailu-, ravitsemis- ja talousalan) opiskelijoille kolmen tunnin kontaktin aiheesta Tiedon eettinen käyttö ja lähdekritiikki. Muiden opiskelijoiden opetuksessa asia opetetaan muun tiedonhankinnan opetuksen yhteydessä. Ammattiaineiden opettajat puhuvat siitä monituisilla ammattiaineen tunneilla ja kielikeskuksen opettajat omilla tunneillaan.

Huom! Opparin kirjallisuuskatsauksen (tietoperustan) voi tehdä myös Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojakson oppimistehtävänä.

Tässä vielä kollegojeni (Susanna Niemilahti-Könkkölä, Kristiina Åberg, Birgitta Kurvinen) havaintoja:

Kokemuksemme on, että syksyn kontakteilta opiskelijat eivät yleensä muista paljoakaan. Palautteissa osa sanoo, että tulee liikaa asiaa – tai aihe ei kiinnosta. Opparivaiheessa tilanne on aivan toinen, ja monet toivovat, että ”näistä asioista olisi puhuttu jo aiemmin”. Yritämme luovia näiden ääripäiden välillä.

Kyllä me mielellämme opetamme, mutta kuten sanoit, mitä jää mieleen. Motivaatio on tärkeää ja sitä voisi vahvistaa opintojakson opettajan avulla. Mielestäni olisi tärkeä korostaa opintojakson opettajan tärkeää roolia esimerkkinä ja auktoriteettina. Heidän tulisi vaatia käyttämään tietokantojen (tieteellisiä ja ammatillisia) lähteitä oppimistehtävissä heti alusta alkaen, vähitellen vaikeusastetta lisäten. Jotkut opiskelijat kokevat myös vieraan kielen (tieteellinen-/ammattisanasto) ja lähes kuvattoman tekstin lukemisen työlääksi ja aikaa vieväksi. Uskon siis kumppanuuteen!

Ja lopuksi vielä yhden liiketalouden opettajan näkökulma keskusteluun:

Ongelma on enemmänkin tuon lähdekritiikin lisäksi siinä, että teksti on usein vähän liiankin ”kliinistä”, eli siitä ei oikein käy ilmi opiskelijan oma ajattelu ja asiantuntemuksen kehittyminen. Raportointiohjeessahan on hyviä ohjeita myös kirjoitustyylin suhteen (esim. viittaustekniikoiden vaihtelusta), mutta opiskelijat taitavat käyttää sitä enemmänkin siihen, että he tarkistavat sieltä ns. teknisen puolen eli nuo viittaukset, lähdeluettelomerkinnät ym.

Julkaisijan sivuilta ladattu käsikirja

Mulla on aineistona käsikirja, joka on sähköisessä muodossa yrityksen palvelimella. Käsikirjaan ei ulkopuolinen pääse käsiksi. Kyseinen käsikirja on aikanaan, duunikaverin toimesta, ladattu julkaisijan verkkosivuilta. Enää tuota julkaisua ei julkaisijan sivuilta löydy. Meinasin tehdä lähdemerkinnän samaan tapaan, kuin normaalin sähköisen lähteen, mutta nettiosoitteen sijaan merkkaan, että lähde majailee yrityksen tietokannassa. Ok?

Samaisesta lähteestä toinen kysymys koskien sivunumeron merkintää viittaukseen. Kirja on jaettu lukuihin, mutta jokaisen luvun sivunumerointi alkaa 1:stä. Merkitäänkö näin ollen viittaukseen sekä luku että sivunumero?

Liitteenä mainitsemani oppaan ”etusivu” jossa kaikki tarpeellinen lähdemerkintään.

Vastaus:
Voin kommentoida lähdemerkintä-asiaa. On ok, jos teet lähdemerkinnän ajattelemallasi tavalla. Tekstiviitteeseen voi laittaa luvun numeron ja ne sivut, joihin siinä tekstikohdassa viittaa.

Käsikirjan nimi on ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirja”. Sen alussa on selitys: ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirjamme 9. painos julkaistiin vuonna 2000 paperipainoksena. Tähän verkkoversioon on korjattu paperiversiosta havaitut painovirheet.” Käsikirjaa on viimeksi editoitu 23.01.2006.

Olet varmaankin varmistanut, että käsikirjan tekniset tiedot ym. ovat edelleen ok? Ettei sitä sen takia ole otettu netistä pois?

Lähdeviite:
Julkaisun nimi. 2006. PDF-julkaisu. Korj. 9. p. Viitattu pvm. Julkaisu saatavissa YritysX:n tietojärjestelmässä.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Julkaisun nimi 2006, luvun numero, sivut).

Sitten tässä tulee mietittäväksi myös asian tekijänoikeuspuoli.

Käsikirjan etusivun lopussa on copyright-lause. Saatko selville, onko duunikaverillasi ollut oikeus ladata kyseinen käsikirja yrityksen palvelimelle? Jos on, asia on ok. Jollei, tilanne saattaa olla hankala. Lähdeviitteestähän näkyy, minkä yrityksen tietojärjestelmään se on ladattu.

Netissä on sivuja/työkaluja, joiden avulla voi yrittää etsiä vanhoja, jo netistä poistettuja sivuja. Jos jollain tällaisella työkalulla löytäisi käsikirjan, voisi laittaa linkin osoitteeksi työkalun osoitteen sekä jonkin tarkentavan tiedon, jolla lukijakin löytää dokumentin (esim. hakusana tai -lause).

Vaihdoin ajatuksia lyhyesti myös JAMKin lakiasioiden asiantuntijan kanssa. Suosittelemme tätä:
Kannattaa varmaan kysyä siitä firmasta, jonka (mahdollisesti) sisäistä aineistoa se lähdeaineisto on, että miten sen voi esittää opparissa. Ettei firmalle ”mene herne nenään”, jos esim. katsovat sen salassa pidettäväksi aineistoksi, jota ei saa mainita missään.

 

Lehtiportaalin kautta lehteen: lähdemerkintä

Crieg-Grann, M. Consumers making a difference: the case of coffee. Consumer Policy Rewiew 15, 75-78. Mar/Apr 2006. Viitattu 12.2.2012. http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/219222101/134D7F61BE577BC282D/7?accountid=11773. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Artikkelin päiväys jäi epäselväksi. Hain lehteä Jamkin kirjaston lehtiportaalin kautta consumer –haulla. Miten lehtiportaalista haettu artikkeli pitäisi merkitä?

Vastaus:
Lehtiportaali on väline etsiä varsinaisia elektronisia lehtiä (e-lehtiä). Sitä ei tarvitse ilmoittaa mitenkään. Lehtiportaali poistuu käytöstä lähiaikoina, sillä kirjasto ei ole ostanut sitä palvelua enää täksi vuodeksi.

Mutta jos olet löytänyt artikkelin Lehtiportaalin kautta, voit sen kyllä ilmoittaa polkuna lähdeviitteessä:

Crieg-Grann, M. 2006. Consumers making a difference: the case of coffee. Consumer Policy Review Mar/Apr 2006, 15, 75-78. Viitattu 12.2.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Lehtiportaali, Consumer Policy Review.

Kun itse kuljin tuota polkua, huomasin, että siinä vaiheessa kun olen pääsemässä artikkeliin, tietokantakin kerrotaan: Found in ABI/INFORM Complete. Artikkelin voi löytää siis myös tekemällä haun ABI Inform -tietokannassa.

Mix en saa Heleconissa artikkelia näkyviin?

Löysin Helecon Mix -tietokannasta artikkelin:
Reku, J.  2002. Eettinen kuluttaminen muotioikkuko? Kuluttaja 2002/1, 40-41. Viitattu 12.2.2012.

Artikkeli olisi varmasti mielenkiintoinen, mutta en saanut sitä näkyviin.

Vastaus:
Aineiston saatavuus -boxissa oikeassa laidassa ei tosiaan ole linkkiä suoraan artikkeliin. Helecon Mixissä onkin monista artikkeleista vain perustiedot (viitetiedot).

Joten on tarkistettava, tuleeko lehti johonkin lähikirjastoon. Tässä tapauksessa Kuluttaja-lehti, vuodelta 2002.

Voit tsekata Janet-tietokannasta, onko JAMKissa jemmassa 10 vuoden vanhoja Kuluttaja-lehtiä. Hakutyyppinä on tällöin lehden nimi.

Kirjan esikatseluversio Google Booksissa

Miten ilmoitan Google Booksissa lukemani kirjan? En lukenut kirjaa kokonaan, vaan vain esikatselussa näkyvän tekstin.

Vastaus:

Tee lähdemerkintä normaalisti:

Henkilötekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Painostiedot. Kustannuspaikka: Kustantaja. Vapaavalintaiset huomautukset ja täsmennykset. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Vapaavalintaisissa huomautuksissa voit, jos haluat, kertoa enemmän. Esimerkiksi ”Kirjan esikatseluversio” tai ”Rajoitettu katseluoikeus” – mikä nyt osuvimmalta ilmaisulta vaikuttaakaan. Joillekin lukijoille tämä tieto voi olla hyödyllinen.

Tein testin. Laitoin Google Booksin hakuun hakulauseen symptoms of depression. Vieritin tuloslistaa niin kauan, että sain tänä vuonna julkaistun kirjan näkyviin. Kirja oli:

Westall, C. & Liamputtong, P. 2011. Motherhood and postnatal depression: narratives of women and their partners. Dordrecht: Springer. Kirjan esikatseluversio, sivut 1-18 ja 199. Viitattu 17.11.2011.

Sain luettavakseni johdanto-luvun sekä toisesta luvusta alkua, aika pitkästi. Johdannossa oli määritelmiä. Toisessa luvussa kerrottiin siitä, miten erilaiset synnytyksen jälkeiset masennukset voidaan havaita.

Google Books -palvelussa sana books näytetään kirjoitettavan pienellä, muualla isolla. Huomasin sattumalta.

HUOM! Iloisia uutisia! Voit lukea esimerkkikirjan myös ihan kokonaan, kiitos JAMKin kirjaston! Kirja on nimittäin luettavissa Dawsonera-palvelussa, joka löytyy kirjaston Nelli-portaalista. Pyydä kirjaston henkilökunnalta lupa vuokrata kirja käyttöösi viikoksi. Ohjeet vuokraukseen (rental) ovat kirjaston www-sivuilla: http://www.jamk.fi/kirjasto/tiedonhaku/aineistot/verkkokirjat.

Aiheeni on uusi – en löydä lähteitä

Joskus opiskelija kokee, ettei löydä lähteitä, koska aihe on niin tuore.

Tarkista ensin , että hakusanasi ja -lauseesi ovat järkeviä siinä tietokannassa, mistä kulloinkin tietoa etsit. Ja että teet hakuja järkevissä tietokannoissa tai e-kirjapalveluissa.Muista myös, että googlaamalla et välttämättä löydä opparin keskeisiä lähteitä.

Tosin, jos olet JAMKin verkossa (koululla tai etäkäyttöyhteydellä koulun verkossa) tai Jyväskylän yliopiston verkossa, Googlen läiskäisemä tuloslista voi hyvinkin sisältää tutkimusartikkeleita, joista kirjasto on maksanut lisenssin puolestasi. Kun klikkaat tuloslistalla olevaa linkkiä, et aina hoksaa, että nyt saatatkin lukea artikkelia, johon et muualta kuin korkeakoulun verkosta pääse käsiksi. Ja huom! Jos asut KOASin tai ylioppilaskylän asunnoissa, yliopiston verkko toimii siellä.

Asiantuntijoiden tekemistä PowerPoint-dioista saattaa löytää tietoa aiheesta, josta ei ole vielä julkaistu artikkeleita, opinnäytteitä tai muita tutkimusraportteja. Usein asiantuntijat esittelevät tutkimustuloksiaan ja näkemyksiään seminaareissa. Dioja löydät esimerkiksi Googlen tarkennetussa haussa valitsemalla tiedostomuodoksi ppt.

Asiantuntijoiden haastattelut (suulliset lähteet, henkilökohtainen tiedonanto) voivat auttaa tietoperustan laatimista uutukaisesta aiheesta. Ammattikorkeakoulussa haastatteluja harjoitellaankin monilla kursseilla. Jos näet esimerkiksi sanoma- tai aikakauslehdessä tai telkkarissa, tai kuulet radiosta tutkijan tai muun asiantuntijan haastattelun, voit kenties ottaa kohteliaasti yhteyttä kyseiseen henkilöön ja sitä kautta voi saada tutkimuksellista tai ammatillista tietoa – tai vinkkejä tiedonlähteistä. Ekaksi kantsii tietty tarkistaa, löytyykö henkilön nimellä kirjoituksia Nelli-portaalin tietokannoista tai e-kirjoista. Tätä nykyä useilla asiantuntijoilla on blogeja tai muita sosiaalisen median viestintävälineitä, jolloin voi itsekin osallistua aiheesta käytävään keskusteluun.

Mistä löydän listan yamk-oppareista?

Kollegani Kristina Åbergin vastaus:

Yhtenäistä listaa YAMK:n opinnäytetöistä ei kirjastolla ole. Ensimmäiset YAMK-opparit tulivat sosiaali-ja terveysalalta vuonna 2005. Theseuksessa ovat vain e-julkaisuluvan saaneet.

Opinnäytetöitä voi hakea Janet-kirjastotietokannasta yamk-koulutusohjelmien mukaan, esimerkiksi näin:

Tarkennettu haku
ylempi amk-opinnäytetyö (fraasi)
ja
koulutusala (sosiaali?, yrittäjyyd? , matkailu-?, tekn?, informaatiotekn?)

css.php