Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Voihan e!

 

Ostimme Knovelin, tuhansia tekniikan alan tietokantoja sisältävän e-kirjakokoelman.

Moni ei varmaan tiedä, mitä kaikkea pitää tehdä, jotta aineisto saadaan asiakkaiden käyttöön. Ja monen ihmisen voimin.
Siis:
Elsevier vahvistaa tilauksen ja lähettää linkin palveluun. Minä välitän linkin järjestelmäsuunnittelijalle, joka palauttaa minulle ezproxatun etäkäytettävän linkin.
Tietokantaa testataan eri laitteilla vaihtelevin lopputuloksin: kirjastonjohtaja Androidilla, minä Windowsilla.
Nelli-portaalin alasajon jälkeen tietokannat konvertoituivat Voyagerin luettelointitietueiksi, josta asiakkaat löytävät ne Finnan kautta. Koska Knovel on uusi tietokanta, piti se luetteloida kirjastotietokantaan. Siispä viestiä kokoelmatiimin vetäjälle, miten toimitaan. Hän luo minitietueen, jonka tarvitsen, kun seuraavaksi lisään Episerverin kautta tämän uuden aineiston tiedot kirjaston www-sivuille (fin/eng). Aineisto on siis luetteloitu Voyageriin, mutta Finnaan päivitys ei ole tullut vielä kahdenkaan tunnin jälkeen, argh, ja minun on julkaistava sivut ezproxatulla linkillä.
Seuraavaksi vakoilen SeAmkin loistavilta e-kirjat-sivuilta Knovelin kuvauksia ja ohjetekstejä. Lainailen vähän, kiitos SeAmk. Samalla kysyn heidän Chat-palvelustaan, onko heillä marcit tai näkyvätkö e-kirjat tietokannassa. Saan tietää, että haravoituvat Finnaan SFX-välityspalvelun kautta. Eikun viestiä järjestelmäsuunnittelijalle, että miten tämä meillä hoituu. Järjestelmäsuunnittelija ohjaa viestin meidän ns. Nelli-ihmiselle, nyt siis Finna-ihminen, ja hän lupaa hoitaa asian.
Webbisivun kuvauksia tehdessäni testaan kirjautumismahdollisuutta oman tilin luomiseksi ja yritän rekisteröityä sähköpostilla. Tämä ei onnistu ja käännyn taas järjestelmäsuunnittelijan puoleen – hän ohjaa lähettämään s-postia otsikolla:
I tried to register but my email domain is not authorized for access. Elsevier viestittää käsittelevänsä asian 24  tunnin sisällä.

Huomenna vaihdan Finnan linkin ja jatkan testailuja.
https://www.jamk.fi/fi/Palvelut/kirjasto/Oppaat/E-aineistot/ –Knovel.

Voihan e!

Tämä artikkeli on kirjoitettu Lumialla 😊.

Kommentit pois päältä artikkelissa Voihan e!

ITK-päivien antia – teemana digitaalisuus (2016)

Olin toista kertaa Hämeenlinnassa ITK-päivillä, tällä kertaa esittelijän roolissa. Konferenssin ydinsanoma Oppia yksin ja yhdessä on haastanut myös itseäni tänä keväänä. Uutena työtehtävänä digitaalisten aineistojen haltuunotto, ylläpito, tilastointi, budjetin seuranta yms. asioiden opettelu on ollut antoisaa, tosin aikaa viepää. Digitalisaatio haastaa suomalaista koulutusta ja JAMKissakin tutkitaan innokkaasti uusia pedagogisia mahdollisuuksia, käytänteitä sekä oppimisympäristöjä. Meillä OPS-uudistus ulottui myös tiloihin ja Lutakon kampuskirjasto pesi kasvonsa – uudistetusta tilasta tuli hyvä ja toimiva. Opiskelijat ja henkilökunta ottivat uudet tilat ilolla vastaan ja nyt tilat ovat osa oppivaa yhteisöä. Pääsimme ITK-päiville esittelemään tilaa posterin avulla. Teimme myös videon Lutakon kampuskirjaston matkasta joustavaksi oppimisympäristön osaksi ja oppimisen olohuoneeksi.

JAMK kirjasto mukana ITK-päivillä!

Posteri: Luovuuden hanat auki – kirjastossa! http://www.itk.fi/2016/ohjelma/posteri/224

Katso video: https://www.youtube.com/watch?v=KaPbjHpQmeE

ITK-päivillä tila herätti kiinnostusta ja posteripäivystyksessä kyseltiin kaikenlaista tilaan liittyen: Onko tämä siis kirjasto? Onko siellä kirjoja (e:n ja p:n suhde)? Miksi tässä lukee Terve talo? Hyvä nimi Entre, mistä se on saatu? Miksi kirjasto uudistui? Miten käyttäjille on opetettu uudet käyttömahdollisuudet? Muunneltavuus kiinnosti myös ja nimenomaan helposti liikuteltavat moduulit. Mistä kalusteet on ostettu? Onko nuo Innon pöydät? Tilan varaussysteemi herätti hilpeyttä (valkotauluun varaukset). Tila sai kovasti kehuja, värejä ja kalusteita ihasteltiin.

Monella on menossa oppimistilojen uudistamisprosesseja ja varmaan tämä lisäsi kiinnostusta. Myös RFID herätti kiinnostusta, omatoimikirjasto on tulevaisuutta.

Olin onnellinen positiivisesta kiinnostuksesta ja toivon, että kävijät saivat hyviä vinkkejä omiin projekteihinsa. Minulle Lutakon kirjaston uudistusprojekti (ks. Kreodin artikkeli) oli antoisa ja toteutin sitä periksiantamattomalla intohimolla kirjastolaisille tutulla hyväksymis- ja hylkäämisperiaatteella :-). Sain jopa laatumaininnan, mistä olen hyvin ylpeä.

Myös posteri sai kovasti kehuja, erottui muista juuri värikkyydellä ja uudentyyppisellä materiaalilla. Ja tietysti oli myös tyylikäs, kiitos meidän Pekan :-). Handouteja oli jaossa ja niitä oli napattu mukaan noin 50 kappaletta. Posteria, videota ja handouteja työstettiin Suvi Perttulan ja Pekka Salmisen kansa.

Päivystyksen ulkopuolella pyrin osallistumaan luentoihin ja esittelyihin mahdollisuuksien mukaan. Toki verkostoituminen on tärkeää ja myös oman väen kanssa verkostoidutaan aina kun nähdään, jamkilaisuus yhdistää.

Muutamia heittoja: Avajaistilaisuudessa todettiin, että digitalisaatio on tullut jäädäkseen.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen puheenvuorossa tulivat esille

  • teknologian parempi hyödyntäminen
  • pedagogiikassa oppimista tukevat ratkaisut (poikien motivointi, erityistuen tarvitsijat, etäopetus, omaan tahtiin opiskelijat)
  • palveluita ja palveluntarjoajia on paljon
  • vaarana syrjäytyminen työelämässä, jos ei pysy mukana digitalisaation nopeassa vauhdissa.
  • Digitaaliset palvelut: opetuksen kärkihankkeet
  • Perusopetus: digitaalinen materiaali peruskouluihin, uudet oppimisympäristöt, opettajat kehittäjän rooleissa (ITK). Ongelma: miten tuetaan opettajan osaamista – > osa hyödyntää, osa kokee kynnyksen korkeaksi.
  • Opettajankoulutus: opettajankoulutusta kehitetään ja siihen panostetaan, opettajien osaamistasoa pyritään nostamaan, innostava ilmapiiri ja ympäristö ovat tärkeitä. Koulukulttuuri muuttuu, ja tarvitaan yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Parhaat/hyvät käytännöt jakoon! Miten motivoidaan, mitä nuoret haluavat? Opiskelijat eivät enää motivoidu samoista asioista (nyt elokuvat, videot).
  • Sähköiset ylioppilaskirjoitukset kaikissa aineissa 2019
  • Ao-puolella oppimisen blogit, simulaatiot yms.

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg, Puolustusvoimat

  • Puolustusvoimat verkossa, insta, periscope, face, twitter – somepalvelut laajasti käytössä.
  • Verkko-oppimisympäristö ja some-agentit.

Luova johtaja Saku Tuominen, Scool

  • Miksi koulujen pitää muuttua? Yli 50 % työpaikoista katoaa.
  • Jos ajattelu ei ole luovaa vaan keskinkertaista
  • jos kone pystyy ajattelemaan yhtä luovasti
  • jos asiakas ei ole keskiössä

Robottiaika, automaatio tulossa. MUTTA opettaminen ei katoa, tärkeää myös tulevaisuudessa. Innostunut, uudistuva mihin kone ei pysty.

Koulutusviennin vauhdittaminen, http://itk.fi/2016/ohjelma/puhuja/403

Paneelikeskustelu koulutusviennin edistämisestä.

  • Suomi on maailman kärkimaita digitalisaatiossa ja opetuksessa. Koulutusvienti on Suomen seuraava tärkeä vientituote
  • osaamis- ja palveluviennin projekteja esim. tuotteita ja palveluita, konsultaatioita, omaa osaamista kehittävää
  • johtopäätökset: brändataan hyvin, kaikki palikat kuntoon, huippuosaajat kaikilta osa-alueilta = laatu! Suomalainen yhteistyö? Tutkintokoulutukset mukaan. 2020 ylivoimaisesti ylivoimainen koulutusvientimaa.

E-kirjaosio: Olin sopinut tapaamisen Sanoma Pron edustajan kanssa e-kirjoihin liittyen. JAMKilla on tarve saada syksyn monimuotokursseille tiettyjä Sanoma Pron IT-alan kirjoja e-kirjoina. Myös SOTE-puolen tärkeimmät e-kurssikirjat ovat toivelistalla. Tapaaminen naurattaa minua vieläkin. Olen ollut e-kirjojen kanssa tekemisissä vuodesta 2003 ja seurannut kotimaisten e-kirjojen kivistä polkua. Yritin todistella tulevaisuuden tarpeita:  verkko- ja monimuoto-opinnot tarvitsevat digitaalista oppimateriaalia. No, vieläkään ei ole tullut varmistusta, saammeko syyskuun loppuun e-kirjat millä alustalla ja mihin hintaan. Olen kuitenkin luottavainen :-).

Kirjasto – oppijan alati uudistuva kumppani (http://itk.fi/2016/ohjelma/puhuja/404) – paneelikeskustelun keskiössä oli kirjastolaitoksen rooli opetuksessa, oppimistilojen ja voimavarojen verkostona. Yhteistyö oppilaitosten ja kirjaston välillä mahdollistaa säästöt hankinnoissa, tilankäytössä ja opetuksen resursoinnissa.

  • Informaatiolukutaito ja lukutaito yhdistyvät
  • Kirjaston henkilöstön osaamisprofiili on huikea

Avainsanat sivustolta: Medialukutaito, monilukutaito, informaatiolukutaito, o kirjasto, koulukirjasto, lukutaito, tiedonhaku, tiedonhankinta, e-kirjat, e-lainaaminen, ilmaiset oppimissisällöt.

Summa Summarum – Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä ja maailman paras kirjastolaitos. Mitä kaikkea saadaan aikaan näiden yhteistyöllä.

Muiden jamkilaisten esityksiin ehdin vain Marin MOOCiin – valloittava Mari Varonen ottaa aina yleisönsä. Hyvinvointiyksikön Sanna ja Leena esittelivät Yammeria ohjauksen työkaluna. Ja olisin halunnut nähdä Satu Aksovaaran esityksen Screencasting-palautteesta laatua oppimiseen – 10 vinkkiä opettajalle.

Kuvia ITK-päiviltä näet JAMK kirjaston facessa.

Aulangon käytävällä kuultua

  • Suomen kouluissa otetaan kymmensormijärjestelmä käyttöön jo ensimmäisestä luokasta alkaen — sähköiset ylioppilaskirjoitukset.
  • Meille kaikille hyödyllistä taitoa voi muuten opetella itse täällä, http://www.typingstudy.com/

Hyvää kesää!

KUKAT

Kommentit pois päältä artikkelissa ITK-päivien antia – teemana digitaalisuus (2016)

Kirjastossa kohdataan!

kirjasto_jamk-400Rakastan kirjoja, niihin uppoutuminen on eskapismia parhaimmillaan. Olen aikoinani lukenut silloisen pienen kirjastomme lasten- ja nuortenosaston lähes kaikki kirjat, osan moneen kertaan. Myöhemmin äitini kirjakauppa, jossa itsekin työskentelin, oli salainen puutarhani 25 vuoden ajan. En kuulu niiden joukkoon, jotka ovat ”ajautuneet” kirjastoalalle vaan intohimoni ohjaamana hakeuduin alalle. Sittemmin olen loitontunut perinteisestä kirjastotyöstä yhä enemmän kehittämiseen, johtamiseen ja opettamiseen.

Ei minua haittaa, päinvastoin. Innolla odotan tulevaa vuotta ja uusia kehittämishankkeita ja yhteistyökuvioita niin oman organisaation sisällä kuin kansallisissa verkostoissakin. Ehkä sukupolvien yrittäjyys jo isomummon kaupasta Suojärvellä on tuonut verenperintönä yrittäjyyden.

Vaikka viime vuosi oli vauhdikas tila- ja automaatiohankkeineen, mahtui mukaan myös vuoden kestävä SFS-yhteistyö. Tekniikan aloilla standardit ovat tärkeitä tiedonlähteitä. Muistan ajan, jolloin Viitaniemessä päivitimme paperisia standardeja, tuskaista ja aikaaviepää. Kun IT-Instituutti vuonna 2003 perustettiin, saimme mukaamme vain sähkö- ja automaatioalan standardikansiot. Tuolloin digitaalisia aineistoja ei vielä juurikaan ollut, mutta käytännön syistä toivoimme SFS:ää siirtämään aineistot sähköiseen muotoon. Näin tapahtui ja taisimme olla ensimmäisiä, joilla oli SFS Online käytettävissä. Tästä alkoi SFS:n kanssa yhteistyö. Meillä oli oma hyvä sopimus, josta sitten siirryimme Finelibin konsortiosopimukseen. Vuosien aikana kehittämistyötä on tehty ja jo monen vuoden ajan uutta käyttöliittymää ja etäkäyttöä opiskelijoille on toivottu. Kasvanut kyberturvallisuuden koulutus käyttää ISO-standardeja kurssimateriaaleina ja esimerkiksi YAMK-opiskelijat käyvät kontakteilla noin viiden viikon välein, joten etäkäyttö on ehdoton. Oli suuri kunnia, että noin vuosi sitten SFS pyysi JAMKia Haka-kumppaniksi tavoitteena kehittää Online-palvelua ja verkkokauppaa. Tästä alkoi noin vuoden kestävä kehittämistyö ja testaus. Testaukseen osallistui kirjaston lisäksi JAMKin ICT-palvelut, IT-instituutti sekä opiskelijoita IT:ltä ja muutama HYVIltäkin.  Testausprosessia käytettiin FinElibin sopimusneuvotteluissa pohjana. Uusi käyttöliittymä on minusta onnistunut, harvoin näkee ulkoasultaan yhtä hyvin yrityksen imagoa vastaavaa layoutia. Ja tietenkin toiminnallisuus, etenkin toivottu etäkäyttö otettiin ilolla vastaan. Tosin vasta uusi vuosi näyttää, miten hyvä käyttöliittymästä tuli 😉.

Vaikka kirjastot ovat siirtymässä yhä voimakkaammin digitaalisiin aineistoihin, niin ei kirjasto katoa, sen takaavat kirjastolaitoksen pitkä kulttuurihistoria sekä julkinen, kaikille avoin tila. Kirjastoista tulee uudenlaisia oppimisympäristöjä.

Kuten Lutakon kampuskirjastosta tuli. Ja varsin onnistunut: kävijämäärä on tuplaantunut, asiakkaat ovat tyytyväisiä ja tila on tuonut tullessaan uudenlaisia yhteisöllisiä oppimistapoja. Ja kirjastossa on nyt sykettä!

JAMKin oppimisympäristöjen uudistusprojektiin kuuluva Lutakon kampuskirjaston muutos on kirjaston, koulutuksen kehittämispalveluiden ja toimitilapalveluiden tuotos, ks. Kreodin artikkeli. Tämä tuotos hyväksyttiin ITK-päiville ja lähden posterin ja videon kanssa Hämeenlinnaan keväällä.

Video, tulossa: AMK-kirjasto osana oppivaa yhteisöäLutakon kampuskirjaston matka kirjastosta oppimisympäristöksi ja oppimisen olohuoneeksi.

Kirjastossa kohdataan!

tämä on muuten mukaeltu äitini käyttämästä Kirjakaupassa tavataan -sloganista, ja kauppa kyllä toimi koko kylän tapaamispaikkana.


 

Ihanaa vuotta 2016.


Jee, Kreodissa julkaistiin artikkelini Lutakon kampuskirjaston uudistamisprojektista. Pääkirjoituksessa tilamuutos esitellään  hienona esimerkkinä kirjaston muutoksesta oppimisympäristöksi.

Ingressi

JAMKin (Jyväskylän ammattikorkeakoulun) Lutakon kampuskirjasto koki täydellisen muodonmuutoksen kesän 2015 aikana, kun kirjaston tilat uudistettiin ja RFID-järjestelmä otettiin käyttöön. Kirjaston uudistettuja tiloja voi nyt käyttää oppimiseen, ohjaukseen ja oleiluun aiempaa joustavammin. Toiveita ja tarpeita kartoittamalla tehostettiin monipuolista tilankäyttöä erilaisilla sermi- ja akustiikkaratkaisuilla. Näin saatiin kirjastotilaan hiljaisen työskentelyn tiloja ja tiimi- ja projektioppimisen tiloja sekä koneita ja lähteitä tiedon etsintään ja opiskeluun. RFID mahdollisti omatoimikirjastoon laajemmat aukioloajat, ja uudistetut upeat tilat ovat vetäneet asiakkaita kirjastoon aikaisempia vuosia enemmän – kirjastossa on nyt sykettä. Erillinen muunneltava Uuden oppimisen tila on suosittu ja kovassa käytössä.

Jos kiinnostuit, lue koko juttu Kreodista. Kiitos!

http://www.kreodi.fi/en/14/Artikkelit/288/Tulevaisuuden-oppimisen-olohuone-–-kirjastosta-oppimisympäristöksi.htm

Kommentit pois päältä artikkelissa

Oppiminen muuttuu, kirjasto myös

avotila_sermit_valotKirjastotila muutoksessa

Sain olla mukana unelmien projektissa, luomassa täysin uudenlaista kirjasto-oppimisympäristöä.

JAMKissa on tehty opetussuunnitelmien uudistustyötä jo vuodesta 2010. Oppimisen muutos vaikuttaa myös muutoksiin tilojen käytössä ja tulevaisuuden oppimisympäristöissä.

Siirtyminen e-aineistoihin yhä enenemässä määrin tarkoittaa printtikokoelmien pienemistä ja ns. kirjahyllykirjastojen katoamista, ainakin tieteellisellä puolella.  Me JAMKissa ennakoimme tulevaa ja suunnittelimme kirjastoon aivan upean yhteisöllisen oppimisen  tilan, Uuden oppimisen tilan. Projekti kuului JAMKin oppimisympäristöjen kehittämistyöhön ja se toteutettiin yhdessä koulutuksen kehittämispalveluiden ja toimitilapalveluiden kanssa, sekä arkkitehtitoimisto LPV:n kanssa. Meillä IT-Dynamo-talossa suunnittelu oli tarvelähtöistä:  talossa oli pula opiskelu- ja opetustiloista sekä opiskelijoiden yhteisistä kokoontumistiloista, hiljaisista tiloista ja ryhmä- ja projektityöskentelytiloista.

Lue lisää Maakuntakirjastotiedotteesta täältä.

E-aineistoista

Lyhyesti: JAMKin strategian mukaisesti kirjasto panostaa nyt todella e-kirjoihin. E-kirjoja on toki ollut tarjolla viimeiset vuodet, mutta vihdoin myös painopiste hankinnassa siirtyy e-kirjoihin. Ongelmana on vielä, miten käyttäjät saadaan lukemaan e-kirjoja. Edelleenkin käyttöön liittyvät ongelmat, oikeudet ja rajoitukset ja käyttöliittymät ovat loputon suo, johon tavakäyttäjä uppoaa alati. Edistyneimmät netin käyttäjät (lue: nörtit) osaavat toimia ja kikkailla erilaisten käyttiksien kanssa, mutta tietokonetta vain opiskeluun  ja työhön käyttävälle asiakkaalle ongelmatilanteet voivat olla ylivoimaisia. Nyt tarvitaankin lisäopastusta, ja paljon. Onneksi meillä on nyt Uuden oppimisen tila, jossa voimme pitää e-aineistokoulutuksia. Marraskuussa on tulossa Talentum-päivä sekä sote-alan tietokantojen briiffausta, ja kaikenlaista muuta e-aineistoihin liittyen. Tosin opiskelijat ja opettajat varaavat tilaa niin innokkaasti, että tekee tiukkaa löytää vapaita aikoja.

Muuta e-tä: SFS:n uutta käyttöliittymää on testailtu kuumeisesti viimeiset viikot. Finelibin kansallinen hanke on toteutunut pitkän pa(i)nostuksen jälkeen, myös PS-kustannuksen kirjoja on saatu e-kirjoiksi. Ebscolta hankitaan yksittäisiä e-kirjoja, ja kaikenlaista muuta mukavaa on tulossa!

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Oppiminen muuttuu, kirjasto myös

css.php