Tinaa ja toivomuksia – kansanperinteitä

Tinaa valettaessa on nykyisin tapana, että jokainen valaa oman tinansa. Aikaisemmin tinan valajaksi valittiin yleensä sellainen, jolla oli taito muita paremmin selitellä valosten salaisuuksia.

 Tinan ja sen varjokuvan avulla voidaan ennustaa varsin monenlaisia asioita. Joskus katsotaan varjoa vasta sitten, jos ei ole saatu selvää valusta. Tinanvalanta kuuluu ennustustapoihin, jossa tulkinnan osuus on merkittävä, kuten myös esim. kahvinporoista ennustettaessa. Tinoja tutkitaan yhdessä ja jokainen saa esittää omia arvailujaan. Sopivasti tinaa kääntelemällä voi sen varjosta tulkita erilaisia asioita.

Perimätiedon mukaisesti tulkinnat eivät ole kovin rönsyileviä, yleisesti tunnettuja selityksiä ovat: 

• Rosoinen/sammalmainen pinta tarkoittaa rahaa
• Sileä valu rauhan aikaa
• Mustat täplät tarkoittavat surua
• Ulokkeet valussa tarkoittavat vieraita
• Haarakas tina vieraita
• Tasainen möhkäle tietää sairautta
• Laivan kuva matkaa tai onnellista vuotta (joskus myös kuolemaa)
• Hevonen ja rattaat tietävät matkaa
•  Naisenpää riitaa naapurien kanssa
• Jokin eläimen kuva tarkoittaa raakaluontoista ystävää
• Lintu tai sydän onnea
• Kukka ihailijoita, häitä, kihlajaisia
• Sormus tai kruunu on häät
• Ehyt rengas avioliittoa, rikkinäinen taas eroa
• Avain yhteiskunnallisen arvon nousua
• Kruunu lupaa myös valtaa
• Tähtimäinen kuvio menestystä
• Jos kuvassa on säkkejä hyvä viljavuosi (vrt. nykyisin hyvä toimeentulo)
• Arkku kuolemaa (se yritetään kuitenkin tulkita muuksi)
• Ruumisarkku, risti tai seppele tuo kuolemansanoman
• Risti kuolemaa
• Valun katkeaminen on huono enne (tietää epäonnea),  jolloin on paras valaa tina uudelleen.

Uudenvuodentaikoja: 

Myös valuvesi on voimallista, jos tyttö kasteli siinä huivinsa tai nuorimies nenäliinansa ja laittoi sen sänkyyn yöksi tyynyn alle, niin näki yöllä unissa tulevan puolisonsa.

Varataan avain, leivänpala, tutti, ruori, musta kangas tai puutikku ja sormus. Nämä piilotellaan kahvikuppien ja lautasten alle. Kolmea kahvikuppia tai lautasta nostetaan. Nostaja ei tiedä, mikä esine on piilotettu minkäkin kupin alle (pelaajia väh. kaksi).

Avain tietää onnea kotiin, sormus häitä, tutti lasta, ruori matkaa, leivänpala ruuan jatkuvuutta, ruori matkaa ja musta kankaanpala tai puutikku surua.

Tinanvalannan perinteet:  Suomessa tinaa on valettu jo 1700-luvulta alkaen, mutta vasta 1800-luvulla siitä tuli uudenvuodenyön vallitseva ennustustapa. Tinanvalannan esikuvana voidaan pitää antiikin Kreikkaa, jossa tulevaisuutta on ennustettu ja tutkittu valoksista jo vuosituhansien ajan.

 Tinanvalaminen ei todellakaan vaadi kuin iloisen mielen. Jos tinaennustus osoittautuukin vääräksi, voi kohtaloa myös hieman avittaa…ja valetun tinan voi säästää ja valaa uudelleen seuraavana uudenvuodenyönä.

 Muistathan, että uudenvuoden tinat ovat ongelmajätettä. Niitä ei pidä laittaa sekajätteen joukkoon eikä metallinkeräykseen, oikea paikka on ongelmajätteen vastaanottopaikka.

Toivom(usko)?

 Perimätiedon mukaan toivoa saa (ja samalla uskoa, että toive toteutuu), kun:

•  eteen osuu toivomusluu tai onnenluu: esim. ruuanvalmistuksessa vastaan tulee kanan hevosenkengänmuotoinen luu. Tällöin kaksi ihmistä voi vetää luun haaroista. Se, joka saa suuremman osan, saa toivoa (toivomusta ei saa sanoa ääneen)
•  jos löytää mantelin joulupuurosta
•  jos onnistuu puhaltamaan syntymäpäiväkakusta kaikki kynttilät yhdellä kertaa sammuksiin
•  samaa sanaa toisen kanssa sanottaessa (täysin yhtä aikaa)
•  etupuolelle siirtynyttä kaulaketjun lukkoa takaisin siirrettäess
• jos tulitikkuaskin viimeisellä tikulla raapaisee ensimmäisen kerran siihen asti koskemattomaksi jäänyttä rikkipintaa
•  jos tulitikkurasia putoaa ja jää pystyyn
•  kun rööki syttyy puoliks
•  neliapilan tai viisiterälehtisen sireeninkukan osuessa käsiin
•  jos raha on löydettäessä kruunupuoli alaspäin
•  jos irronnut silmäripsi ensimmäisellä puhalluksella lähtee /nenänpäästä, toive toteutuu
•  jos sataa ja aurinko paistaa ja näkee vielä valkoisen hevosen, voi toivoa mitä tahansa ja toive toteutuu (tai jos näkee auringon ja kuun ja valkoisen hevosen yhtä aikaa)
•  jos niiaa keskiyön aikaan kolmena peräkkäisenä yönä
•  jos näkee tähdenlennon
•  jos pitää keksiä kädessään, toivoo jotain ja saa sormellaan naputtaen keksin kolmeen osaan, toivomus toteutuu, keksi pitää kuitenkin syödä
•  sileää seteliä taitettaessa (se taitetaan kahteen kertaan, ensin pitkittäin, sitten poikittain).

 Lähteenä käytetty:

Karjalainen, S., Korhonen, T.,  Lehtonen, J.U.E. 1991. Uusi ajantieto. WSOY: Porvoo. Sivut 21–24.

Kustaa Vilkuna. 1973. Vuotuinen ajantieto. 3. lisätty painos. Otava. Sivut 15–20.

Virtanen Leea. 1988. Nykymagian käsikirja. Helsinki: Painokaari Oy.

Haastattelut: Anni Partanen, Anja Pohjolainen, Laimi Hirvi.

Koonnut, teksti ja kuvat Pirjo Pohjolainen