Kirjan ja sähköisen median yhteensovittaminen, osa 1: Kindle2
Ah, vihdoin se saapui – kauan odotettu Kindle2. T. Makkonen, JAMK Kirjaston verkkopalvelutiimin vetäjä, tilasi Amazonilta Kindlen kirjastolle testiin.
Ensivaikutelma Kindle2-lukulaitteesta oli hyvä -se tuntui käteen sopivalta, kevyeltä ja näppärältä. Sähköiseen paperiin perustuvaan lukulaitteeseen on yritetty saada kirjamaista ulkoasua isolla näytöllä.
Saadessani Kindle2:n sille oli ladattu muutamia tiedostoja, e-kirjoja Gutenberg-projektista, luentomateriaalia PDF-muodossa, audiona oli Juhani Ahon tuotantoa.
Lueskelin Minna Canthin Hannaa ja lukeminen ruudulta toimi hyvin. Näyttö oli riittävän suuri ainakin minulle ja fonttikokoa voi säätää. Mustavalkoinen teksti ei rasittanut silmiä.
Sivujen vaihto tapahtuu Next Page -painikkeilla, paluu edelliselle sivulle on mahdollista Prev Page -painikkeella. Sivunvaihtopainikkeet sekä Home -painike sijaitsevat Kindlen sivuilla. Menu -valikosta pääsee kätevästi haluttuun kohtaan tekstissä, sisällysluetteloon tai voi hakea tekstin sisällöstä. Mahdollisuus kirjanmerkkeihin ja tekstin korostuksiin löytyvät myös. Näppäimistö esim. muistiinpanoja varten tuntuu turhalta eivätkä skandit toimi.
Äänikirjaominaisuus on myös hyvä. Lukemisääni oli ainakin tässä tapauksessa selkeä ja äänen voimakkuuden säätö helppoa.
VTT:n erikoistutkija Anu Seisto (2009) on tutkinut kirjan ja sähköisen median yhteensovittamista. Seiston mukaan molempia tarvitaan, sekä perinteistä kirjaa että sähköistä versiota, koska lukemistyylejäkin on erilaisia. E-kirja on hyvä vaihtoehto esimerkiksi paljon reissaaville ihmisille, koska työpaperit on helppo kuljettaa mukana. Seisto näkeekin tulevaisuudessa molemmat formaatit rinnakkaisina vaihtoehtoina: perinteinen painettu kirja ei häviä, mutta joissain tilanteissa sähköinen kirja on korvaamaton. Seiston mukaan digiajan natiiveilla ei ole kiinteätä tunnesidettä kirjoihin kuten meillä vähän vanhemmilla.
Huom! Lähde Seisto. 2009. Prisman Yle-areenan video-esitys, joka on saatavissa vain viikon ajan.
Kindle2:n langaton tiedonsiirto toimii Ruotsissa, Valko-Venäjällä, Venezuelassa, mutta ei Suomessa, joten kannattaa varmaan odotella vielä hetki ennen kuin hankkii Kindle2:n. Lukuisia muitakin e-kirjan lukulaitteita putkahtelee koko ajan markkinoille. Seuraavaksi blogissa testataan BeBook-lukulaitetta.
Digitodayn artikkeli 28.12.2009 : E-kirja ohitti painetun kirjan. Verkkokauppa Amazon myi ensimmäistä kertaa historiansa aikana enemmän sähköisiä e-kirjoja kuin perinteisiä painettuja kirjoja.
Risto Heikkinen
Suomen kustannusyhdistyksen ylläpitämä
Sähkökirja.fi-sivusto seuraa tilannetta tällä alalla.
Teemu
Omien kokemusteni (yhden kokonaan luetun kirjan) mukaan suurin ero perinteiseen kirjaan on ”näppituntuma”. Laite sinänsä ei rasita silmiä turhaan ja on samankaltaista kuin painetun kirjan. Läppärin tai kännykän (ns. älykännykälläkin voi muuten lukea e-kirjoja) näytön e-kirjatekniikka voittaa mennen tullen! Tuntuma laitteeseen on erilainen, kirja tuntuu käsissä kirjalta. Kindlekin on vain kone, välillä aika mielyttävä. Kindlen aukku tuntuu riittävältä, kuulemma yhdellä latauksella voi käännellä tuhansia sivua.
Kindle on Suomessa vain e-kirjalukulaite. Maailmalla sitä voi käyttää online lehtien ja blogikirjoitusten lukuun. Toimiipa se kuulemma myös nettiselaimena (tosin parhaiten vain tekstin luvussa). ”Tietokone” jolla pystyy tekemään vain yhtä asiaa tuntuu jotenkin kummalliselta nykyaikana. Millaisia olivatkaan laitteet joilla pysyisi myös työskentelemään enemmän(sähköposti/web), toimimaan sosiaalisessa mediassa (vaikkapa jakamaan opiskelijatovereille muistiinpanojaan e-kirjasta)..?
Voisin hyvin kuvitella käyttäväni näitä laitteita perinteisen kirjan rinnalla, esimerkiksi työmatkalla erinäisten työhön liittyvien julkaisujen lukemiseen.
E-kirjoissa tilanne on valitettavasti vielä se, että kehitys tapahtuu teknologia vetoisesti. Laitteiden kehitys on tällä hetkellä nopeaa, sisällölliset asiat tulevat jäljessä. Nykyiset laitteet ovat aikalailla sidottuja valmistajan liiketoimintamalleihin, esimerkiksi Kinde on ennenkaikkea Amazonin e-kirjojen lukulaite.
Toivotaan, että esimerkiksi pienet valmistajat murtavat tekniikkaylivallan enemmän sisältöjen puoleen.
Kindle on ennenkaikkea henkilökohtainen työkalu, kirjaston ”lainaaman” e-materiaalin käyttöön ei Kindle vielä oikein sovellu. Emme voi ladata e-kirjoja asiakkaan Kindleen siten, että voisimme varmistua että teoksen lisessisopimuksia noudatetaan (ei esim. jaeta eteenpäin). Kuten kirjoitin, Kindle toimii hienosti Amazonin Kindle-kirjojen kanssa, muuten huonommin. Ellibsin tai Dawsoneran e-kirjaa ei Kindlessa saa toimimaan, kirjat kun tarvitsevat lukuoikeuden selvittämiseen verkkoyhteyden.
Mielelläni näkisin päivän jolloin asiakas voisi halutessaan ladata kirjastosta lukulaitteeseensa kurssikirjan, joka palautusaikanaan palautusi/poistuisi laitteesta.
Mielenkiintoisia laitteita!