E-kirja vai p-kirja?

Kuoleeko paperille painettu perinteinen kirja? Eri medioissa ja foorumeilla käydään kiivasta keskustelua varsinkin lukulaitteisiin ladattavista e-kirjoista.

Lappalaisen (2010) artikkeli, Hyvästi kirjahylly,  liputtaa e-kirjan puolesta. Kirjat ovat vallanneet kodin, kirjahyllyt tursuavat kirjoja, kaapit, komerot ja laatikot ovat täpösen täynnä kirjoja. Tuntuuko tutulta? Kyllä, ainakin minun kohdallani Lappalaisen toteamukset pitävät paikkaansa. Mutta onko sähköinen e-kirja ratkaisu tähän ongelmaan?

Into-kustannus luottaa e-kirjaformaattiin: heiltä on ilmestynyt Nina Kairisalon kirja Epinen, käytännön opas e-kirjoihin ja niiden tekemiseen (näkökulmana epub-formaatti).  Kirjaa myydään ainoastaan sähkökirjana.

Kairisalo  luettelee   e-kirjan hyviä puolia: e-kirja ei  rasita silmiä niin kuin tietokone (e-ink), sitä voi päivittää tarvittaessa, painos ei lopu koskaan ja kirjaan voi lisätä kuvia, videoita ja animaatiota. E-kirja voi toimia myös äänikirjana.

Into-kustannuksen toimitusjohtaja Jaana Airlaksinen uskoo e-kirjojen yleistyvän syksyllä  tai viimeistään ensi vuoden alussa. Myös WSOY  on lähtenyt mukaan e-kirjamarkkinoille. Toimitusjohtaja Anna Baijars kertoo, että WSOYn  uusi kaunokirjallisuus julkaistaan heti myös sähköisessä muodossa.  Myös he käyttävät formaattina epubia, koska  siitä on suhteellisen helppoa muuntaa kirjat eri tiedostomuotoihin, jolloin kirjoja voidaan lukea erilaisilla lukulaitteilla.

Baijars kritisoi termin p-kirja käyttöä, jota käytetään Yhdysvalloissa painetusta kirjasta. Hänen mielestään ei pidä puhua erikseen e-kirjasta tai p-kirjasta vaan kirjasta yleisesti – kirjassa on kuitenkin olennaista sisältö, oli sitten lukuväline mikä tahansa. Kirjat tullaan vastakin lukemaan mukavimmilla ja kuhunkin tilanteeseen ja tarpeeseen sopivimmalla tavalla. – Yksi välinen ei sulje pois toista – sisältö ratkaisee, Baijars painottaa.

Myllylahti Oy:n toimitusjohtaja Mauno Moilanen kaipaa alalle toimijaa, joka ottaisi asiakkaikseen sekä lukulaitteiden että e-kirjojen myynnin. Kolmen vuoden kuluttua 20-30 % kirjojen myynnistä voi olla sähkökirjoja ja ehkä kymmenen vuoden kuluttua puolet kirjoista myydään sähkökirjoina, Moilanen ennustaa.

Lappalaisen mukaan kuitenkin aika näyttää, tuleeko paperille painetuista kirjoista joskus keräilykappaleita niin kuin vinyylilevyistä.

Artikkeli Ei kytkykauppaa Suomessa linjaa suomalaisten kirjakauppojen tulevia käytänteitä: Suomalaisen kirjakaupan tietohallintojohtaja Ville Ahola uskoo, että e-kirjan läpimurto on lähellä myös Suomessa. Suomalainen kirjakauppa tulee todennäköisesti tarjoamaan kolmen hintaluokan laitteita: halvimpia ovat jokamiehen yksinkertaiset lukulaitteet, jotka ladataan tietokoneen kautta. Keskihintaisissa laitteissa olisi nettiyhteys ja kalliimmissa laitteissa myös gsm-yhteys.

Maailmalla on käytössä ns. kytkylaitteet, esim. Amazonin kirjoja ei voi lukea kuin Kindle-lukulaitteella. Suomalainen kirjakauppa ei kuitenkaan aio syyllistyä tällaiseen kytkykauppaan vaan heidän myymänsä e-sisällöt voidaan ladata muihinkin laitteisiin, esimerkiksi Applen Ipadiin, Ahola kertoo.

Akateemisen kirjakaupan johtaja Annamari Arrakoski kertoo, että myös heille e-kirjat ja lukulaitteet tulevat myyntiin tänä vuonna. Omaa lukulaitetta ei tule vaan Akateemisen myymät sisällöt voidaan lukea monilta erilaisilta laitteilta. Arrakoski uskoo, että paperikirjoja tulee aina olemaan, mutta ammattikirjallisuus ja oppikirjat tulevat olemaan sähköisiä. Hän uskoo, että e-kirjat tuovat heille uusia lukijoita.

Lähde: Lappalainen, Marja-Liisa. 2010. Hyvästi kirjahylly. Artikkeli Ilta-Sanomissa lauantaina 10.4.2010 s. 28 – 29 ja saman lehden artikkeli Ei kytkykauppaa Suomessa, s. 30.

P-kirjasta kirjoitettua (SAMK) – video on must,  http://samkkirjastouutisia.blogspot.com/2010/04/tutustu-p-kirjaan.html