E-kirjat muuttavat mediakenttää
Honkonen (2010) korostaa artikkelissaan E-kirjat muuttavat mediakenttää, että viimeisen vuoden aikana sähköinen julkaisutoiminta on noussut valtavirtamedian ja tavallisten kuluttajien tietoisuuteen. Vaikka sähköisen paperin edut jo tunnistetaan ja tunnustetaan niin valitettavaa on, että sähköinen julkaisuala on pirstaloitunut: e-kirjojen julkaisuformaatteja on ainakin 15 ja markkinoilta löytyy kymmeniä erilaisia e-kirjalukijoita, jotka kaikki tukevat eri formaatteja. Jokainen taho luo omia kauppa- tai laitekohtaisia e-kirjaformaatteja, joita ei voi ladata kilpailijoiden laitteille (esim. Amazonà Kindle .azw).
Tekniset ongelmat voidaan ratkaista tuotekehityksellä, mutta suurin este (hidaste) alan kehittymiselle on p-kirjojen julkaisumalli ns. teoskopiot. Honkonen (2010) kertoo, että pahimmillaan käyttäjä voi ladata teoksen e-kirjapalvelusta vain rajatun määrän kertoja: esimerkkinä hän kertoo vuoden 2009 tapauksen, jossa käyttäjät eivät voineet ladata Amazonista Kindleen uudelleen ostamiaan ja maksamiaan kirjoja drm-rajoitusten takia – julkaisijat kun voivat rajoittaa sitä, kuinka monta kertaa tai kuinka monelle laitteelle e-kirjan voi ladata. Laiterikon sattuessa käyttäjä menettää koko virtuaalikirjastonsa! Tai entä nykyisen kehityksen tiellä, jossa laitteet uudistuvat koko ajan tai sisältöjä voidaan ladata moneen eri laitteeseen.
Teoskopiosta pilveen
Sisällön siirtyminen pilveen on muodissa: pilvi-ilmiössä käyttäjän käsittelemä tieto ei sijaitse tietyllä tietokoneella tai laitteella vaan hajautetusti netissä, esimerkkeinä Spotify, Google docs. Tällaisesta avoimesta nettipalvelusta kuluttajat suostuvat tällä hetkellä maksamaan netissä. Kirjapuolella tämä tarkoittaisi eräänlaista kuukausimaksullista kirjastoa, jossa käyttäjälle ei jätettäisi sitä mielikuvaa, että hän ostaa teokset omakseen. Käyttäjälle tulisi kuitenkin tarjota mahdollisuus ostaa kirjasta oma kopio, jolloin se olisi hänen hallittavissaan samalla tavalla kuin nykyisestä musiikkikaupasta ostettu mp3-tiedosto.
Kirja-ala pärjää vanhalla julkaisumallilla vielä vuosia, mutta suurimmat paineet nettimaailma on tuonut sanoma- ja aikakauslehtialalle sekä sarjakuvien julkaisijoille. Kuluttajat lukevat uutiset netistä ja raaka tiedonhaku on siirtynyt yhä enemmän verkkoon, jossa uusin informaatio on välittömästi saatavilla. E-lukulaitteita ja e-paperia pidetäänkin lehdistön pelastajana.
Lähde: Honkonen (2010). E-kirjat muuttavat mediakenttää. Mikrobitti 5/2010, s. 60-61.