Sähkökirja tulee vihdoin – Keskisuomalainen

Keskisuomalainen uutisoi 8.9.2010 kuinka suuret kustantajat ja kirjakaupat ovat vihdoin löytäneet yhteisen sävelen sähkökirjan suhteen. Ilkka Kuosmasen artikkelissa Sähkökirja tulee vihdoin kerrotaan  sähkökirjojen esiinmarssista, kuullaan kustantajien ja kirjailijoiden mielipiteitä sähköisistä kirjoista sekä tulevaisuuden skenaarioista kirja-alalla.

Kuosmasen artikkelin mukaan sähkökirjan esiinmarssi ajoittuu lokakuun loppuun Helsingin kirjamessuille, jossa ainakin WSOY ja Otava tuovat tuhdin paketin sähköistä sisältöä syksyn kirjamarkkinoille. Samalla lukulaitteet saadaan vihdoin kirjakauppojen hyllyille, kertoo kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.

WSOY:ltä kerrotaan, että heillä on satoja nimekkeitä, uutta ja vanhempaa kirjallisuutta, valmiina odottamassa. Baijarsin mukaan WSOY:n sähköisiä kirjoja tulee myyntiin sekä Elisan verkkokauppaan että kirjakauppojen omille nettisivuille. Kirjoja voi ladata useampaan erilaitteeseen, kertoo Baijars. Mutta myyntihinnoista hän ei halua tässä vaiheessa sanoa vielä mitään.

Kirja tienhaarassa -teoksen julkistamistilaisuudessa (Gaudeamus) kirjoittajat Kai Ekholm ja Yrjö Repo yhdessä Baijarsin ja Jaakkolan kanssa kommentoivat kirjallisuuden tulevaisuudennäkymiä. Vaikka Ekholm & Repo vakuuttelivat, että kirja-ala ei ole kriisissä, eivät he kuitenkaan kiistäneet selvää kirja-alan murrosta: ihmiset eivät enää osta kaunokirjallisuutta entiseen malliin, koska netin ilmainen tieto syö markkinoita tieto- ja oppikirjallisuudelta.

Alv ja KDK

Kustannusalan edustajat penäävät valtiolta pikaisesti arvovalintoja, jotta Suomi säilyttää jatkossakin maineensa lukukansana. Tällä hetkellä sähkökirjan katsotaan olevan palvelua, joten ensimmäinen toimi olisi sähköisen kirjallisuuden alv-kannan alentaminen 23 prosentista 9 prosenttiin kuten painetussakin kirjassa. Lisäksi Ekholm painottaa, että valtion olisi viipymättä otettava kaupalliset kustantajat mukaan parhaillaan perusteilla olevaan Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon (KDK), jonka avulla tarjotaan kansalaisille kaikki sähköinen aineisto ns. yhden luukun kautta.

Tulevaisuuden skenaariot

Ekholm ja Repo hahmottelevat kirjansa loppupuolella kaksi tulevaisuuden skenaariota kirja-alalle: Suomi taantuu lukemisen tapapajulaksi, koska painettuja kirjoja ei enää osteta tarpeeksi, jolloin perinteinen kustannustoiminta ei enää ole kannattavaa. Positiivisessa skenaariossa sähköisestä kustantamisesta tehdään uusi dynaaminen jakelukanava painetun formaatin rinnalle.

Lukijan kannalta muutosta on vielä mahdoton arvioida, mutta Anna Baijarsin mukaan yksi mahdollinen skenaario on, että kustantamot suovat jatkossa painetun muodon vain parheitan myyville tähdilleen ja muiden, ns. rivikirjailijoiden on tyytyminen persoonattomaan sähköiseen formaattiin. Baijars kuitenkin sanoo:”kristallipalloahan tässä ei ole kenelläkään”.

Ilkka Kuosmasen kommentti sähkökirjan lukukokemuksesta löytyy alkuperäisen artikkelin tiedoista (ks. lähde).

Lähde:
Kuosmanen, I. (2010). Sähkökirja tulee vihdoin. Artikkeli Keskisuomalaisen Kulttuurisivuilla 8.9.2010.

JAMKin verkossa pääsy Keskisuomalaisen sähköiseen arkistoon Nelli-portaalin kautta:
http://www.nelliportaali.fi/V/?institute=JAMK&portal=JAMK&new_lng=fin&func=find-db-1-title&mode=titles&scan_start=keskisuomalainen&search_type=contains

Kommentit

  1. Erkka Piirainen

    Harmillista, että formaatti- ja DRM-problematiikkaa ei juurikaan käsitelty. Jos kustantamot yrittävät kopiosuojata kirjat sitomalla tiedoston yhteen laiteeseen ja samalla pitää sähköisen kirjan hinnan lähellä painettua, niin metsään mennään. Tiedosto, jolla ei saa tehdä (lainata kaverille/puolisolle) tai pysty tekemään (siirtämään toisen merkkiseen lukijaan ensimmäisen rikkoutuessa) mitä haluaa on tiedostavien kuluttajien silmissä arvoton.

    Toisekseen minua ihmetytti Kuosmasen kommentti lukukokemuksesta, sillä tekstin perusteella hän luki pdf-tiedostoja, eikä oikeita e-kirjoja. Jälkimmäiset on suunniteltu skaalautumaan lukijoihin siististi, kun taas muotoontaitettujen PDF:ien luku on vielä lähinnä lisätoiminto, joka kärsii näyttöjen vaihtelevista mitoista, hitaasta näyttötekniikasta ja heikosta suoritintehosta.