Kuulumisia FinELibin aineistopäivästä

FinELibin aineistopäivässä 29.9. aiheina olivat aineistohankinnat, lisensioinnit sekä e-kirjat. Olen tehnyt muutamia nostoja esityksistä, mutta raportin lopusta löydät linkit päivän esityksiin.

FinELibin aineistohankinnan käytäntöjä valottivat Toni Vesterinen ja Paula Mikkonen. Aineistojen uusinnat ovat jo alkaneet ja jatkuvat joulukuulle saakka. Ilmoittautuminen tapahtuu kaksiportaisesti: vakava ilmoittautuminen (hintatiedot) –> sitova ilmoittautuminen. Aineistokonsortion syntymiseen tarvitaan vähintään neljä tilaajaa.

FinELibin wikistä (http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=28184606) voi tarkistaa tämänhetkiset sopimukset ja niiden voimassaoloajan. Parhaillaan kirjastot kartoittavat aineistotarpeitaan ja esimerkiksi meillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on meneillään henkilöstölle suunnattu Digium-kysely: Mitä e-kirjoja ja -lehtiä tarvitset? Vastaa ja vaikuta kirjaston aineistohankintoihin. Kyselyn toivotaan myös lisäävän aineistojen tunnettavuutta.

FinELibin ohjausryhmän mukaan vuosille 2007-2015 suunnattu strategia kaipaa päivittämistä, koska näin pitkän aikavälin strategiassa pitää huomioida toimintaympäristön ja teknologioiden muutokset. Keskustetiin myös HALTIn asemasta. Halti on FinELib-konsortiolle räätälöity kirjastojen työkalu e-aineistojen hallintaan. Pohdinnassa on ollut HALTIn korvaaminen kaupallisella järjestelmällä, mutta tästä on luovuttu. HALTIa kehitetään edelleen konsortion tarpeisiin, mutta siihen pyritään lisäämään mahdollisuus kirjastojen omien aineistojen hallintaan. Tämä olisi varmasti monelle kirjastolle tarpeellinen uudistus.

Aineistojen sopimusneuvottelut ovat kesken ja muutamia yllätyksiä on tullut: mitä aikaisemmin on pidetty itsestäänselvyytenä, ei nyt olekaan. Uusi Ellibs-kirjastosopimus on kesken: neuvottelut ovat hyvässä mallissa ja vielä syksyllä saadaan tarjous kirjastoille. Taylor & Francis -e-kirjaneuvottelut ovat myös vielä kesken. Sitä vastoin LM:n EPress-palvelun neuvottelut ovat keskeytyneet. SAGE, Reference online- tietokanta on testikäytössä. (Ostettu Jyväskylän yliopistoon).

Päivä jatkui e-kirjoilla otsikolla E-kirjan polku: kirjailija – kustantaja – kirjasto

Suomen kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho luotasi aiheeseen Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kirjakustantajien maailmassa. Kustantaminen monipuolistuu: uusia kustannusmuotoja ja jakelukanavia syntyy koko ajan:

• Äänikirja
• Sähköiset oppimisympäristöt
• Print on Demand (tilaamalla tai heti valmistamalla)
• Sähkökirja (tiedostomuotoinen teos)
• Yhdistelmät ja vielä tuntemattomat

Bundlet eli erilaiset yhdistelmät ovat tulossa myös Suomen markkinoille:

• Sähkö-ja äänikirja
• Sähkökirja ja paperinen kirja
• Kirjat ja lukulaite (vrt. Elisa)

Tulossa on myös:

• Lukuajaltaan rajoitetut kirjat (kurssikirjastot)
• Erilaiset suojaustasot (Digital Rights Management DRM)
• Sähköiset kirjakerhot (esim. verkon kautta tai kytkykauppana lukulaitteelle)
• Teoksen osat, jatkokertomukset, aineisto yhdistettynä uuteen kokonaisuuteen
• Comes with music-malli

Laiho käsitteli esityksessään myös piratismia sekä keinoja suojautumiseen: ostamisen helppoutta, DRM-suojauksien ja käyttäjäystävällisyyden oikeaa suhdetta sekä valistus- ja tiedotustyön tärkeyttä. Sähkökirja on uusi tuote – se ei ole lähtökohtaisesti toissijainen suhteessa painettuun kirjaan eikä Laihon mukaan ole pelkoa, että se tappaisi painetun kirjan.

Itse esitin kysymyksen sähkökirjan korkeahkosta hinnasta, johon Laiho esitti seuraavat syitä:

• ALV 23 % (p-kirja 9 %)
• P-kirjan rinnalle e-kirja
• Vaatii uutta osaamista (kallista)
• DRM – oikeuksien ylläpito
• Maksujärjestelmän luonti ja ylläpito
• Jakelukanavien palkkiot (Elisa)
• Vaatii uudenlaista markkinointia

Mielenkiintoinen oli myös vertailu teoksen wanhan elämän ja teoksen uudenlaisen elämän kesken. Tosin hyvän huomion esitti myöhemmin e-kirjaseminaarissa SeAMKissa 1.10. Helsingin kaupunginkirjaston edustaja: kaavioista puuttui kokonaan kirjasto!

Laiho muistutteli myös sähkökirjasivustosta, www.sahkokirja.fi – ajantasaista tietoa sähkökirjoista.

Suomen tietokirjailijat ry:n lakimies Juha Pihlajaniemi puhui myös kirjan tulevaisuudesta kohti sähköisiä julkaisumuotoja. Varsinkin tieto-ja oppikirjallisuudelle sähköinen julkaiseminen takaa tiedon leviämisen laajemmalle, teoksen käytettävyys paranee ja teoksen julkaiseminen tekijän itsensä toimesta on aikaisempaa helpompaa. Huolenaiheina hän näki Wikipedian (syö vähälevikkisen tietokirjallisuuden), piratismin, tiedon laadun, kirjailijan aseman sekä kustannussopimuskäytännöt uudessa ympäristössä.

Pihlajaniemen esitys sisälsi kustannussopimuksien oikeuksia, luovuttamista sekä saataville saattamisen uudet muodot sähköisessä maailmassa.

Lopuksi esitys toisella kotimaisella, Låna svenska e-böcker till läsplatta, mobil eller dator. Svenska Elib som exempel. Kirjastotoimenjohtaja Leif Storbjörk, Pietarsaaren kaupunginkirjastosta esitteli Elib e-kirjoja. Onneksi esitys oli myös suomeksi.

Ruotsalainen Elib e-kirjasto on otettu kaikissa Fredrika-kirjastoissa ja koko Pietarsaaren alueella käyttöön vuonna 2009. E-kirjat on luetteloitu ja linkitetty kirjastotietokantaan ja niiden lainaaminen tapahtuu kirjastokortilla ja PIN-koodilla. Internet-yhteys tarvitaan. E-kirjan voi ladata koska tahansa, kuinka moni käyttäjä tahansa, missä tahansa. Lainojen määrää per asiakas voi rajoittaa, laina-aika on 28 päivää.

Valikoima: Uusia nimekkeitä tulee jatkuvasti. Nimekkeitä ei osteta yksittäin. Jokainen kirjasto saa käyttöönsä kaikki tulevaisuuden nimekkeet. Tällä hetkellä n. 2700 nimekettä.

Formaatit: PDF, ePuB ja MobiPocket. Lukuohjelmana toimii Adobe Digital Editions. Lukulaitteeseen lataaminen on myös mahdollista. Kirjastoihin on hankittu eBook readereita.

Esitin myös huoleni kotimaisen ammattikirjallisuuden vähyydestä: e-kirjoja enemmän eri aihealueilta ja jakelussa pitää ottaa huomioon kirjaston tarpeet. FinELib myönsi, että heillä on keskeinen asema sähköisten kirjojen jakelijana ja he keskustelevat ja kartoittavat eri vaihtoehtoja Suomen kustannusyhdistyksen kanssa. No odotellaan, mitä tuleman pitää.

Päivän esitykset kokonaisuudessaan, http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/esityksia.html