KDK-päivän kuulumisia

Kirjastot pyrkivät parantamaan sähköisten aineistojen näkyvyyttä, käytettävyyttä ja pitkäaikaissäilytystä ottamalla käyttöön vuonna 2011 Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK).  Museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistot löytyvät samasta osoitteesta ja samalla haulla. Yhteinen asiakasliittymä auttaa tiedonhakijaa löytämään paitsi tarvitsemansa tiedon sekä siihen liittyvän muun tiedon.

KDK:n liittyy suuria odotuksia: tiedonhaun käyttöliittymät vähenevät ja  käyttäjäystävällisyyden odotetaan lisääntyvän. Tuoko KDK odotettuja tuloksia?

7.12. järjestettiin Helsingissä kirjastojen KDK-päivä, jossa esiteltiin asiakasliittymän pilotoinnin tilannetta ja pilottiorganisaatioiden kokemuksia: pilottiorganisaatiot arvioivat muun muassa systeemin hakutoiminnallisuuksia, sähköisten palveluiden integrointia sekä liittymän käytettävyyttä.  

Ari Rouvari Kansalliskirjastosta esitteli asiakasliittymän pilotoinnin tilannetta ja hankkeen etenemistä. Asiakasliittymäohjelmisto Primon (Ex Libris) pilotointi käynnistyi elokuussa 2010 ja haasteita on ollut. Rouvarin mukaan hyvänä puolena sopimuksessa on  pykälä, jonka mukaan sopimus voidaan purkaa, mikäli ei olla tyytyväisiä. Tästä johtuen Ex Libris on panostanut kehitys- ja yhteistyöhön tosissaan. Yleisesti ottaen Primo istuu hyvin kirjastoille (kiitos yhteisen formaatin ja luettelointisääntöjen), Axiell-rajapintahaasteet on selvitetty (ks. KDK-blogi) ja osakohteisiin ja emoihin liittyvät ongelmat musiikin aineistossa tullaan ratkaisemaan, uskoo Rouvari. Museoilla ei ole ollut yhteistä formaattia, joten ongelmia on tullut vastaan.  Rouvari arvioi, että aikataulu todennäköisesti pettää Primoon siirtymisen suhteen.

Hannu Markkanen, informaatikko, Jyväskylän yliopiston kirjastosta kertoi Primo-pilotin olevan heillä hyvin hanskassa – JYKDOKin tietueita on siirretty yli 30 000 ja JYXistä lähes kaikki on jo siirretty. Tällä hetkellä heillä on normalisointisääntöjen tarkistus menossa. Parannettavaa on toki löytynyt, esimerkiksi teoksen eri painokset niputtuvat yhteen tietueeseen, mikä ei tietenkään tiedonhakijan kannalta ole hyvä. Ongelmia on myös tullut taustajärjestelmien, JYXin ja JYKDOKin, tekijätietojen järjestyksestä, esimerkiksi 710 – lisäkirjaus tekijästä menee 100-kentän edelle. Osakohteissa heilläkin ongelmia: Primo ei osaa linkittää osakohteista emoon.  JYKin oma pilottiblogi on tulossa, kertoi Markkanen (vielä en löytänyt ;-).)

Turun kaupunginkirjasto, Susanna Sandellin mukaan he eivät ole vielä yhtä pitkällä kuin JYK. He ovat pilotoineet  lähinnä asiakasliittymän määrittelyä ja Vaski-kirjastojen periaatepäätöksiä.  Primohan taipuu sosiaalisen median tarpeisiin ja Sandell esitteli heidän testisivustoaan: RSS-syötteet etusivulle, Google Maps  sekä Facebook yms.

Museoviraston (Mikael Vakkari) ja Kansallisarkiston (Markku Mäenpää) kokemukset olivat osittain samansuuntaisia: asiakasliittymä avaa uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi kytkentöjä ja linkityksiä aineistojen välillä.
Museopuolella: objekti– tutkimus –näyttely jne. Uusia mahdollisuuksia tuo myös sosiaalisen metadatan käyttö ja jakelu ja Crowdsourcing (yleisöosallisuus, ns. talkoistaminen – asiakas otetaan osaksi prosesseja tuottamaan lisäarvoa, kirjoittajan huomautus). Vakkari painotti, että museoiden on jatkossa pakko ottaa käyttöön yleisiä standardeja, myös luettelointikäytännöt on yhtenäistettävä.

Arkistosektorilla hajanaisuus on ollut ongelmana.  Mäenpää mukaan yhteistyötä on tehty jo 90-luvulta saakka teoreettisella tasolla, nyt pitäisi päästä jo konkretiaan, ts. miten saadaan kuvailukäytännöt yhteneväisiksi. Mäenpää korosti Primon tuovan lisäarvoa ja edistävän sähköistä asiointia.

Ennen kahvitaukoa Rouvari esitteli asiakasliittymän seuraavaa vaihetta pilotoinnin jälkeen. Ns. toiseen vaiheeseen ilmoittautui 75 innokasta organisaatiota. Näistä valitaan mukaan syksyllä 2011 aloittavat organisaatiot, joiden käyttöönotto porrastetaan taustajärjestelmien ja valmiuksien mukaan.

Esa-Pekka Keskitalo Kansalliskirjastosta esitteli seuraavaksi monigrafioiden digitointiprojektia – mitä on pitänyt ottaa huomioon. Viitekehys–toiminta-ajatus: 1) turvaa julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden 2) välittää ja tuottaa tietosisältöjä 3) kehittää palveluja yhteistyössä muiden kanssa.
Esityksessä käytiin läpi säilytyspolitiikka, digitointipolitiikan periaatteet, rakenteistaminen (tunnistetaan kuvat, luvut yms.) = jatkokäsittelyn kannalta hyvin tärkeää.
 Mitä sitten kannattaa digitoida? Esa-Pekan mukaan kannattaa miettiä, miten digitointi asemoituu tehtäviin ja painopisteisiin sekä ajateltuun kohderyhmään ja sen tarpeisiin.

Periaatteet on hyvä pistää paperille  à pitkäaikaissäilytys on kadunvalvontaa.

Päivän päätteeksi Kuisma Lehtonen CSC:ltä esitteli pitkäaikaissäilytyksen jatkohanketta, KDK-PAS -jatkohanke. Lue lisää hankkeesta, http://www.kdk2011.fi/fi/pitkaaikaissailytys/pas-jatkohanke.

Esityksiä ei vielä löytynyt verkosta (tai minä en löytänyt ;-).)

KDK-asioita myös täällä:
KDK-hankkeen esittely, http://wiki.helsinki.fi/display/Nelli/KDK-hankkeen+esittely
KDK-blogi, http://blogi.kdk2011.fi/