Kirjasto ja digiaika
Globaalitalous ja digiaika edellyttävät uusia taitoja – tietoa tuotetaan yhä enemmän ja tietomassan ymmärtäminen luo yhä enemmän älyllisiä haasteita. Lukijan on otettava selvää monenkirjavasta, joskus keskenään ristiriitaisesta, monitulkintaisesta tai hämmentävästä tiedosta.
Don Tapscot (2010) toteaakin teoksessaan Syntynyt digiaikaan, , että Internet-tiedonhaun tekeminen on ilmeisen erilainen toimenpide kuin kirjan lukeminen. Samoja taitoja se toki vaatii, mutta lisäksi täytyy osata etsiä, navigoida, erottaa asiaankuuluva tieto, yhdistellä ja muistaa, ts. se vaatii lukijoilta uusia lukutaidon muotoja.
Perinteisestä kirjakeskeisestä käsityksestä on jo siirrytty kohti multimodaalisuutta, jossa eri esittämisen muodot sekoittuvat keskenään: ääni, kirjoitus, kuva ja musiikki. Kun soppaan vielä lisätään kotien viihde-elektroniikan lisääntynyt määrä, alati lisääntyvä sosiaalisen median käyttö ja mobiilioppiminen, tabletit, sähköiset lukulaitteet niin mikä kirjaston rooli tässä muuttuneessa toimintakulttuurissa.
Millainen on kirjan tulevaisuus kohti sähköisiä julkaisumuotoja? Perinteinen kustannustoiminta on muutosten edessä: se monipuolistuu, uusia jakelukanavia ja kokonaan uusia kustannusmuotoja syntyy. Varsinkin tieto- ja oppikirjallisuudelle sähköinen julkaiseminen takaa tiedon leviämisen laajemmalle, teoksen käytettävyys paranee ja teoksen julkaiseminen tekijän itsensä toimesta on aikaisempaa helpompaa. (Laiho 2010 ; Pihlajaniemi 2010.)
Valtaosalla kirjastoista on saman verran tai vähemmän rahaa käytettävissä nyt kuin aikaisempina vuosina. Elektronisten aineistojen osuus kirjaston hankintabudjetista on noin kolmasosa. Kirjastojen täytyy jatkossa arvioida tarkemmin, mitkä aineistot ovat hyödyllisimmät ja mikä on kirjastojen tulevien aineistojen paikka fyysisen ja digitaalisen rajalla. Onko kaikki ammatti- ja tietokirjallisuus tulevaisuudessa saatavissa vain verkossa? Vaikka e-kirjan edut, kuten käytettävyys ja saatavuus on tunnistettu ja tunnustettu, vaativat sekä opettajat että opiskelijat painettuja kirjoja varsinkin e-kurssikirjojen rinnalle.
Muuttuuko kirjaston tehtävä tiedonvälittäjänä – en jaksa uskoa – se saa vaan uusia muotoja. Entä onko digitalisoituminen uhka?
Korkealaatuinen kirjastopalvelu edellyttää asiakaslähtöisyyttä, jossa asiakkaan tarpeet ja odotukset huomioidaan. Ilman asiakkaita ei ole kirjastoakaan. Asiakashan määrittelee palvelun laadun, joten kirjaston on mukauduttava/muututtava uuden toimintaympäristön mukana, tehtävä yhteistyötä eri alojen ja toimijoiden kanssa – syntyy uusia palvelutuotteita.
Kirjasto on palveluorganisaatio, jonka tärkein tavoite on palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Laajan asiakaskunnan vuoksi tehtävä on haasteellinen. Hyvä palvelu on kirjaston kaiken toiminnan lähtökohta. Paitsi organisaatiokulttuuri arvoineen myös henkilöstön työpanos, työvaiheet ja toiminnat vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Kirjastotyössä tarvitaan osaavia, motivoituneita ja palveluhenkisiä työntekijöitä (kuten meillä JAMK kirjastossa :-)). Kehitystyölle ovat tärkeitä myös vaativat ja palautetta antavat asiakkaat. (Lovio &kTiihonen 2005, 9.)
Helle Kannila asian ytimessä jo vuonna 1919:
”Kirjastoalalle on koetettava saada niin hyvää uutta voimaa kuin mahdollista. Ei meillä ole paljon hyötyä sellaisista kilteistä tytöistä ja pojista, jotka hyväntahtoinen setä tai täti johtokunnassa on kehoittanut toimiin pyrkimään. Ei ole iloa sellaisista ”vaatimattomista” virkailijoista, jotka saatuaan pienoisen toimen heittäytyvät rauhaan loppuiäkseen, ovat kiinnostuneita pääasiassa palkoista, keskinäisistä kinasteluista ja lomien järjestämisistä, sekä vastustavat kaikkia uudistuksia peläten niiden tuovan työnlisää.”
Eräpäivä! Voimasanoja kirjastosta
Mitä kuuluu kirjastolle? Nuorkirjastolaisten Veera Ristikartanon ja Antti Virrankosken toimittama Eräpäivä! Voimasanoja kirjastosta käsittelee ravistelevasti ja tunteita herättävästi kansalaisten oikeutta päästä käsiksi tietoon sekä kirjastopalveluiden suunnittelemisesta asiakaslähtöisesti. Myös blogi voimasanoja.fi Kirjastoista ja digitaalisesta todellisuudesta käsittelee kirjastoja ja niiden digitaalista toimintaympäristöä, http://www.voimasanoja.fi/blogi/
Myös meillä kirjastossa on kuumeisesti luettu Eräpäivä-kirjaa. Saatavana myös JAMK kirjastossa, http://janet.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=184881
Kirjastossa kohdataan!
Lähteet.
Laiho. S . 2010. Miten sähköinen julkaiseminen näkyy kirjakustantajien maailmassa. Http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/5t7lu46ab/Files/CurrentFile/Aineistopaiva2010_Laiho.pdf
Lovio, M. & Tiihonen, V. 2005. Kirjaston asiakaspalvelu. Helsinki: BTJ kirjastopalvelu Oy.
Pihlajaniemi, J. Tietokirjallisuuden kustannussopimukset sähkökirjamaailmassa. Http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/5t9fPTkvL/Files/CurrentFile/Pihlajaniemi_aineistopaiva2010.pdf
Tapscott, D. 2010. Syntynyt digiaikaan : sosiaalisen median kasvatit. Helsinki : WSOYpro.
