Pirinä kiittää ja kuittaa

Jamkin blogit ja verkkolehdet siirretään ulkoiselle palvelimelle ja jatkossa asiantuntija-artikkeleita julkaistaan tulevalla uudella julkaisualustalla.

Pirinä on tullut tiensä päähän ja haikeana kiitän kaikkia lukijoita vuosien varrelta. Olen kirjoittanut Pirinää vuodesta 2009. Tuolloin e-kirjat olivat vasta tulossa korkeakouluihin ja onkin hauska palata ajassa taaksepäin.

Jamkin kirjasto on pyrkinyt aktiivisesti kehittämään e-kirjapalveluita yhdessä kustantajien ja e-kirjapalveluiden tuottajien kanssa, ja myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajat ja henkilöstö ovat olleet mukana tässä kehitystyössä.

Poimintoja Pirinästä vuosien varrelta, lähinnä e-kirjanäkökulmasta

Jamkin kirjasto hankki ensimmäiset e-kirjat Ellibs-palveluun vuonna 2003. E-kirjoja oli vain muutama ja niiden lainaus vähäistä, osaa nimekkeistä ei ollut lainattu lainkaan. Päätettiin siis aloittaa hankkeet e-kirjojen kehittämiseksi (hankkeet 2005 ja 2009).

2009-2010 poimintoja suorin lainauksi blogista

2009 WSOYPron verkkokirjoihin kiinteät osoitteet (linkitys e-kirjoihin suoraan). Raportointimahdollisuutta vasta odoteltiin. Kotimaisten e-kirjojen määrä oli pieni.
2010 tammi-huhtikuu: Lukulaitteiden uusi tuleminen: E-reading -hankkeen tavoitteena on luoda sisältö- ja kuluttajalähtöinen tapa maksullisen sisällön jakelemiseksi sähköisillä lukulaitteilla. Viimeinkin siis kustantajat yhdistävät voimansa ja kehittävät sähköisiin lukulaitteisiin sisältöjä. Tuolloin Amazonin Kindle on ollut myyntihitti. IPad julkistettiin myös 2010. Kirjasto sai ensimmäisen Kindle 2 testiin, samoin Be Book-lukulaitteen. Markkinoille ilmaantui myös Asuksen ja Googlen WePad -lukulaitteet.
Keskustelu perinteisen kirjan kuolemasta kävi kuumana. Digitodayn artikkeli 28.12.2009 : E-kirja ohitti painetun kirjan. Verkkokauppa Amazon myi ensimmäistä kertaa historiansa aikana enemmän sähköisiä e-kirjoja kuin perinteisiä painettuja kirjoja.
2010 toukokuu: Onko lukulaitteilla taas kerran takana loistava tulevaisuus? Ennustettiin, että lukulaitteiden myynti romahtaa viimeistään 2014.
Suomenkielistä kirjallisuutta oli vielä niukasti, mutta tilanteen odotettiin muuttuvan. Perustettiin e-kirja -sivustoja, esim. Sähkökirja.fi (ei enää saatavilla).
E-kirjat muuttavat mediakenttää todettiin toukokuussa 2010: Sähköinen julkaisuala on pirstaloitunut: e-kirjojen julkaisuformaatteja on ainakin 15 ja markkinoilta löytyy kymmeniä erilaisia e-kirjalukijoita, jotka kaikki tukevat eri formaatteja. Jokainen taho luo omia kauppa- tai laitekohtaisia e-kirjaformaatteja, joita ei voi ladata kilpailijoiden laitteille (esim. Amazonà Kindle .azw).
Nina Kairisalon teos Epinen – käytännön opas e-kirjoihin ja niiden tekemiseen on opaskirja e-kirjojen maailmaan ilmestyi 2010.
Elokuu 2010 – sähkökirjojen tilanne Suomen kustantamoissa on sekava: Kustantajat ja kirjakauppiaat ovat koko vuoden lupailleet, että sähkökirja tulee syksyllä, mutta paljon muuta ei ole kerrottu, ei edes, millä laitteella e-kirjoja luetaan.
Syyskuussa vihdoin saamme tietoa kotimaisten sähkökirjojen hinnoista. Tero Lehdon artikkelissa E-kirjat tulivat Akateemiseen kirjakauppaan kerrotaan, että kotimaiset sähkökirjat maksavat 24-32 euroa ja englanninkieliset 5-100 euroa. Tosin edelleenkään kotimaista kirjatarjontaa ei juuri ole tarjolla, koska kustantajat ovat odotelleet kauppapaikkojen syntymistä eikä kauppapaikkoja ole syntynyt, koska myytävää on vähän
Seinäjoen e-kirjapäivässä 1.10.2010 paneuduttiin e-kirjoihin ja lukulaitteisiin monesta eri näkökulmasta: korkeakoulu- ja yleisten kirjastojen, e-kirjojen toimittajien sekä kirjakaupan näkökulmasta. Oma esitykseni E-kirjoista virtaa opetukseen ja opiskeluun oli päivän ensimmäinen. Minua pyydettiin esityksessäni tuomaan esille e-kirjan edut oppimisen tukena. Kaksi aikaisempaa e-kirjatutkimustani, E-kirjat opetuksessa sekä E-kirjat näkyviksi ja käyttö käteväksi, ovat selvästi lisänneet e-kirjan käyttöä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Verkko-opinnot ja etäopiskelu lisääntyvät koko ajan ja e-kirjan hyvä saatavuus antaa selvästi etua opetukseen, opiskeluun ja tutkimukseen.
Next Media –hankkeen eReading -hankkeelle on haettu jatkoa vuodelle 2011. Viestinnän keskusliiton eReading-hankkeen tavoitteena on luoda sisältö- ja kuluttajalähtöinen tapa maksullisen sanomalehti-, aikakauslehti- ja kirjasisällön jakelemiseksi sähköisillä lukulaitteilla. Lähtökohtana on käyttäjälähtöisyys, helppokäyttöisyys ja runsas sisältövalikoima.
Kirjastot saavat lainata lukulaitteita, eivät e-kirjoja. Tämän johtuu siitä, että kustantaja ei voi luovuttaa eteenpäin sellaista, mitä se se ole tekijältä saanut eikä sähkökirjoihin liittyviä kysymyksiä ole vanhoissa sopimuksissa huomioitu lainkaan.
Edelleen ammattikorkeakoulujen tarvitsemaa ammattikirjallisuutta on varsin suppeasti tarjolla e-kirjoina. Jamkin kirjastolla tilanne vuonna 2010 oli aika hyvä: JAMKin kirjastolla on yksittäisiä kotimaisia e-kirjoja yli 200 eri e-kirjapalveluissa sekä eri tieteenalat kattavassa Ebrary-palvelussa yli 50 000 englanninkielistä e-kirjaa. Dawsonera e-kirjapalveluun hankitaan e-kirjoja viikoittain lisää. Kirjaston oma Anni-aineistopalvelin mahdollistaa ns. kertaostoina hankittujen yksittäisten e-kirjojen jakelun. Anni-palvelimella tällä hetkellä 56 e-kirjaa.
Kirjastot pyrkivät parantamaan sähköisten aineistojen näkyvyyttä, käytettävyyttä ja pitkäaikaissäilytystä ottamalla käyttöön vuonna 2011 Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK). Museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistot löytyvät samasta osoitteesta ja samalla haulla.

2011-2012

YLEn uutisen mukaan Jyväskylän kirjastotoimi suunnittelee muutamien lukulaitteiden hankintaa 2011 aikana. Tarkoituksena on, että asiakkaat lataavat itse haluamaansa sisältöä laitteeseen, sillä tekijänoikeussyistä kirjastot eivät saa lainata e-kirjoja.
Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen (Aaltonen et al, 2010) mukaan kirjastojen tulisi yhä enemmän kiinnittää huomiota käytettävyyteen ja e-aineistojen käyttöoikeuksiin aineistoa hankkiessaan. Tutkimuksessa todettiin, että
- – osa e-kirjoista ei sovellu ladattavaksi lukulaitteelle, vaan niitä luetaan selainyhteyden avulla, ts. laitteilla, joissa alkuperäinen verkkoalusta toimii
- – lukulaitteita ei ole tällä hetkellä suunniteltu tieteellisten tekstien lukemiseen, esim. taulukot tai kaaviot eivät avaudu
- – lukulaitteet soveltuvat kaunokirjallisuuden lukemiseen, mutta vielä eivät monetkaan tieteelliset aineistot ole tämänhetkisten e-kirjalukulaitteiden kanssa yhteensopivia
- – 17 prosenttia Aalto-yliopiston e-kirjoista oli lukulaitteiden kanssa yhteensopivia
Muutamia poimintoja 14.6.2011 pidetyn eReading-hankkeen tulosseminaarin sadosta. Alkuperäinen teksti (Juhola, H. & Markkula, K. 2011). Sähkökirjojen kirjastolisenssiselvitys – todettiin että suomalaiset sähkökirjojen markkinat ovat vielä kehitysvaiheessa. Selvityksen mukaan sähkökirjojen lisensioinnin esteitä ja hidasteita on useita: kustantajien ja kirjailijoiden väliset kustannussopimukset ja sopivan lisensointimallin puuttuminen.
Lukulaitteita tulee lisää Sony ja Cisco tuo markkinoille yhteistoiminnallisen tabletin. Cius-niminen tabletti on Android-pohjainen ja mahdollistaa sekä ääni- että videopuhelut ja videoneuvottelut. Ciscon mukaan tabletin reaaliaikaiset integroidut yhteistyösovellukset ovat ainutlaatuiset verrattuna muihin tabletteihin. (Cisco 2011.)
Luekirja-palvelu aloittaa toimintansa. Palvelu on toteutettu HTML5-tekniikalla ja palvelun tuottaja on Otavamedia Oy. Lähempi tarkastelu osoitti, että kyseessä on eräänlainen käyttäjätunnuspohjainen e-kirjakerho, jossa sitoudutaan tiettyyn kuukausimaksuun. Lakkautettu!
iPad on monessa eurooppalaisessa kodissa korvannut pöytätietokoneen tai kannettavan, kertoo Sanoman kansainvälinen iPad-käyttötutkimus (Helsingin Sanomat 2011). Sanoman tutkimus kattoi kuusi Euroopan maata, osallistujia 3 673. Vastaajista 73 prosenttia ilmoitti käyttävänsä kannettavaa tietokonettaan tai pöytäkonettaan entistä vähemmän, myös matkapuhelimen käyttö on vähentynyt 38 prosenttia.
Marraskuu 2011: Kirjastoalan järjestöjen e-kirjakannanotossa tuodaan esille ongelma kirjastojen olemattomasta mahdollisuudesta hankkia kotimaista e-kirjallisuutta kokoelmiinsa. Kannanoton tavoite: Tavoittelemme systemaattista kansallista yhteistyötä, jossa tieteelliset ja yleiset kirjastot ovat kustantajien, tietoteknologiayritysten ja kaupallisten välittäjien rinnalla tasavertaisina keskustelukumppaneina.
Mikrobitti-lehti uutisoi uudesta Kindle Format 8 -tiedostoformaatista sähköisille kirjoille. Amazonin julkaiseman formaatin avulla kirjoihin voidaan tuoda entistä monimuotoisempaa sisältöä, esimerkiksi grafiikkaa. HTML5:een perustuva KF8-formaatti toimii aluksi vain uudella Kindle Fire – tabletilla tai Kindle-sovelluksen avulla tabletilla tai tietokoneella. Lähde: Mikrobitti 11/2011.
E-kirjoissa teknisiä, tekijänoikeudellisia ja liiketoiminnallisia haasteita.
E-reading -hankeraportin mukaan on todella harmi, että useimmat kotimaiset kustantajat eivät tällä hetkellä tarjoa e-kirjoja kirjastokäyttöön (ei kirjasto-oikeuksia) vaan suosivat e-kirjojen henkilökohtaista latauskauppaa. Esimerkiksi Talentumin e-kirjoista tulee kirjastolle paljon hankintaehdotuksia, mutta nämäkin e-kirjat on ostettavissa ainoastaan henkilökohtaiseen käyttöön Akateemisen ja Elisa kirjan latauskaupoista. Talentumin e-kirjoja ei saa edes Ellibs-palvelun kautta.
E-reaging-hankkeen Markkulan (2011) mukaan Suomessa ei ole kirjastojen osalta käytössä sopivaa järjestelmää, jonka kautta sähkökirjoja voisi lainata. Sähkökirjoissa käytetään Adoben DRM suojausta, joka on lähinnä henkilökohtainen suojausmenetelmä eikä sovellu kirjastojen käyttöön. Vesileimoista puhutaan, mutta ne eivät ole laajalti käytössä. (Mt.)
Haasteena ovat myös kustannussopimukset: kustantajilla ei ole sopimuksia kaikista kirjoista julkaista niitä sähköisesti vaan osittain sopimukset joudutaan neuvottelemaan uusiksi, kertoo Markkula. (Mt.)
Varsinaisessa raportissa korostetaan tekijänoikeudellisia seikkoja: kirjastojen on sovittava kustantajien kanssa sähkökirjojen lainaamisesta eikä tämä tekijänoikeudellisista syistä johtuen ole vielä mahdollista.
Jyväskylän kaupunkilehti uutisoi 3.12.2011 tablet-tietokoneiden tulemisesta opetuskäyttöön kahdessa Jyväskylän seudun lukiossa (Muurame ja Voionmaa) heti vuoden 2012 alussa. (Lundell 2011.) Opetushallituksen rahoittamassa pilottihankkeessa pyritään selvittämään, miten mobiiliopetusteknologiaa pyritään hyödyntämään lukio-opetuksessa.
2012
Elenius (2012) selvitti opiskelijoiden laitekantaa ja sosiaalisen median käyttöä kyselyllä, johon vastasi yli 100 eri alojen korkeakouluopiskelijaa. Tulokset olivat yllättäviä: neljäsosalla oli älypuhelin alasta riippumatta, tablettilaitteille kukaan ei keksinyt käyttöä ja pelkät lukulaitteet eivät kiinnostaneet ketään. E-lehdet ja e-kirjat olivat tuttuja osalle, kuitenkin p-kirjalle peukutettiin = pidettiin siis perinteistä kirjaa parempana. Sosiaalisen median käytetyin palvelu oli Facebook, Google+ ja Twitter ja syötteet tulivat perässä. Elenius, L. 2012. Digimyytti. Kirjastolehti 2. s. 6.
FinELib-konsortio järjestää suomalaisista sähkökirjoista kilpailutuksen.
kilpailutuksen tarkoituksena on selvittää ja arvioida e-kirjojen hankinta- ja hinnoittelumalleja osana hankinnan toteuttamista.
EUn e-kirjajulistus annettiin 26.6.2012: Euroopan e-kirjamarkkinat kasvavat nopeasti ja luovat mahdollisuuksia kaikille sidosryhmille, erityisesti lukijoille ja kirjoittajille, kustantajille, myyjille ja verkko-operaattoreille. Kirjailijoille e-kirjat ovat uusi tapa tavoittaa asiakkaita ja uusia tulonlähteitä. Lukijoille on huomattavia etuja, kuten mahdollisuus tallentaa, käyttää ja ostaa kirjoja kannettaviin laitteisiin. Julkilausuman allekirjoittaneet toivovat Euroopan e-kirjamarkkinoiden kehitystä, joka luo mahdollisuudet kasvuun ja uudistumiseen. Allekirjoittaneet myös tukevat EUssa kuluttajien saataville yhä enemmän tulevia e-kirjoja ja laitteita.
E-kirjajulistuksessa myös korostetaan kuluttajien oikeutta hankkia e-kirjoja yli rajojen, tasapuolista ALV-käytäntöä e- ja p-kirjoihin, vahingoittamatta kuitenkaan painettujen kirjojen myyntiä.
AMKissa iPadit ovat hyvin suosittuja ja viime vuosina laitteiden käyttö, varsinkin opetushenkilökunnan keskuudessa on lisääntynyt yhä enenemässä määrin. Ohjeita, oppaita ja opastusta laitteiden käyttöön löytyy JAMKin iPad-blogista, ylläpitäjinä Mari Varonen ja Kimmo Hämäläinen. Huom. Blogi lakkautettu 2015.
JAMK kirjastolla on tietotekniikka-alan laaja e-kirjakokoelma Books24x7. Tämä hyvä, mutta palvelussa ei juurikaan ole vuoden 2012 (2013) kirjallisuutta, varsinkaan tietoturvasta.
Uusmediatutkija, FM Pirjo Rautiaisen (2012) tutkimuksessa Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta tarkastellaan tietokirjailijoita sekä sisällöntuottajina että käyttäjinä. Rautiaisen (2012) mukaan sähkökirja on vielä uusi väline tietokirjailijoille: noin puolet haastatelluista koki sähkökirjan itselleen epäsopivana tuotteena: laitteet ja formaatit sekavia, sisältö vähemmän houkuttelevaa, hinnat korkeat, tekniset ongelmat ja kotimaisten palveluiden heikko laatu karkottavat käyttäjiä. Negatiiviseen mielikuvaan vaikutti myös käyttökokemuksen puute.
Sähköisten materiaalien sopimusten ongelmana on lisäksi kustantajan tekemä sähkökirjasopimus tietokirjailijan kanssa – kustantaja ei ole edes aikeissa julkaista sähkökirjaversiota. Kirjailija on kuitenkin sidottu sopimukseen. Tästä seuraa moninaisia kysymyksiä, esimerkiksi milloin voimassaoleva e-kirjasopimus päättyy (vrt. painettu kirja). Erilaisia ratkaisumalleja etsitään.
Kustantamot ovat olleet varovaisia sähkökirjan kehittämisessä. Alalle tulleita uusia toimijoita pidetään epävarmoina yhteistyökumppaneina vaikka niillä voi olla innovatiivisia toimintatapoja (taloudelliset resurssit puuttuvat). Rautiainen, P. 2012. Sähköinen julkaiseminen tietokirjailijan näkökulmasta. Sähköpostiviesti liitetiedostoineen (e-raportti.pdf ja e-tiivistelmä.pdf). Sähköpostiviesti 6.9.2012. Vastaanottajana Pirjo Pohjolainen.
E-aineistot muutoksessa Joulukuu 2012
Kirjastoille on viime viikkoina tullut hyviä ja huonoja e-aineistouutisia:
? FinELib on hankkinut keskitetysti seitsemän e-kirjanimekettä ammattikorkeakoulujen käyttöön määräajaksi
? FinELibin syksyllä 2012 järjestämässä e-kirjakilpailutuksessa ei saatu etukäteen laaditulta kirjalistalta tarjousten perusteella yhtään nimekettä
? FinELibin strategiassa yhtenä konsortion tavoitteena on uudistaa e-kirjojen hankintamalleja ja edistää kotimaisten aineistojen tarjontaa konsortiossa
? Alma Median lehdet ovat poistuneet PressDisplay-palvelusta, Aamulehti, Iltalehti, Kauppalehti jne.
? Ellibsin e-kirjat toimivat JAMKin verkossa IP-tunnistuksella.
? Uusia aineistoja on hankittu, Oppiportti – Duodecimin verkko-oppikirjat, Suomenlaki.com-palvelu, yksittäisiä e-kirjoja Ellibsiin sekä e-oppaita ja raportteja kertaostona Annille¨
? Turhan arvokkaita aineistoja on jouduttu karsimaan, Elsevier, ACM.
? Aineistoja käytetään yhä enemmän mobiililaitteilla. Keskisuomalaisen uutinen Taulutietokoneilla jo yli puoli miljoonaa käyttäjää Suomessa (Talous, 20.12.2012)kertoo, että Taulutietokoneiden käyttäjämäärä Suomessa on yli tuplaantunut vuodessa. Taloustutkimuksen mukaan taulutietokoneita käyttää jo 12 prosenttia suomalaisista eli noin 520 000 henkilöä.

2013-2014

E-kirjatarjonta, varsinkin liiketalouden osalta, on jo ihan mukavalla mallilla: Talentumin tulo e-kirjamarkkinoille Ellibsin kautta lisäsi esimerkiksi johtamisen ja markkinoinnin e-kirjallisuutta. Sopivaa e-kirjallisuutta on myös Sanoma Pron verkkokirjoissa, Johtamisen käsikirjoissa sekä tietenkin Ebraryssa.
.Suomenlaki.comin oikeustieteen e-kirjoja ei tähän saakka ole saatu luetteloitua Janet-tietokantaan. Nyt kuitenkin, kiitos Savonian, on mahdollista luoda ezproxatut (etäkäytettävät) linkit suoraan e-kirjojen sisällysluetteloon.
Books24x7, ITPro . ICT-alan e-kirjakokoelma pudotetaan syksyllä Janet-tietokantaan, ts. ladataan palvelusta e-kirjojen Marcit ja konvertoidaan Janet-tietokantaan (syyskuu 2013). Asia vaatii kirjaston aineistotiimin asiantuntemusta ja testausta – mitkä ovat lopulliset konvertoivat kentät.
Sähköinfon ST-kortisto on nyt Sähköinfon Severi. Palveluun on luotu uudet oppilastunnukset, ja niistä sekä uusitusta palvelusta on tiedotettu. Opiskelijoiden infoaminen tapahtuu syksyllä. Nellin kuvailutiedot on päivitetty.
Kirjaston ostama uusi Sanoman verkkokirjapalvelu tulee käyttöön elo-syyskuussa. Vanhasta Sanoma Pron verkkokirjahyllystä putoaa osa e-kurssikirjoista pois, myös Docendon erilliskokoelma.
Kirjasto ostaa myös Bookyn kautta e-kirjoja, joiden laina-ajat vaihtelevat, 14 vrk tai 28 vrk. Noudatetaanko näissä e-kirjoissa kurssikirjaperiaatteita vai onko kaikilla sama laina-aika?
Ebraryn yksittäiset ostot. Tällä hetkellä JAMK kirjastolla kaksi kirjaa (Limited-User Title). Ebraryn yksittäisten ostojen luettelointikäytänteet tulee myös luoda.
Sanoma Pron Fokukset. Yritysonlinesta löytyneet teokset ovat Talous- ja Verotusfokuksissa. Juridiikkaonlinen teokset puolestaan Juridiikkafokuksessa. Ja voi surkeutta, meillä on tietysti Janet-tietokannassa vanhat linkkinimet, jotka on kaikki muutettava joko palvelun uudelle nimelle tai pelkälle linkille. Aineistotiimi päätti kokouksessaan, että jatkossa palveluntarjoajan nimeä ei näytetä vaan pelkkä linkkitieto.
SFS Online uudistuu! Tulossa on uusi käyttöliittymä. Hieno juttu, palvelun käytettävyys ja layout kaipaavatkin uudistusta. JAMK kirjastolta lähti myös selvitys palvelun käytettävyydestä ja muutosehdotuksista SFS:lle.
Ongelma on myös Rakennustiedon kortistot, jotka jostain syystä eivät toimi meillä JAMKissa Nellin Kirjaudu sisään – toiminnon etäyhteydellä vaan vaativat Citrix-yhteyden. Nelli-kuvaukset päivitetään.
Johtamisen käsikirjat – uusi käyttöliittymä on viimein toiminnassa ja taitaa toimia myös mobiilisti J.
Talentumin Esimiehen käsikirja pitää sisällään myös johtamisen karttuvan e-kirjakokoelman. Näköjään suuntaus on, että kustantajat ymppäävät yhteen palveluun mahdollisimman paljon oheismateriaaleja. Palvelu oli keväällä JAMKissa koekäytössä, mutta palautetta ei tullut.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin: Dawsonera, Ebrary yms. päivittävät jatkuvasti mobiililaitteille tarkoitettuja käyttöohjeita. Lukuohjelmat ovat varsin kirjavat ja vaihtuvat, ja esim. meillä JAMKissa syksyllä Adobe Readerin tilalle tulee Adobe Acrobat Pro.
Kotimaisia e-kirjoja on kuitenkin edelleen varsin vähän saatavilla, siis kirjasto-oikeuksilla.
♥ Viime syksynä testailtiin Editan Digitaalitekniikkaa e-kirjana. Docendon e-kirja-alustaa odotellessa…IT-Instituutti käyttää paljon Docendon kirjoja kurssikirjoina ja Docendon irtauduttua WSOYPron verkkokirjoista, olemme ostaneet yksittäisiä e-kirjoja kirjaston omalle Anni-aineistopalvelimelle.
Vihdoin, neuvottelujen jälkeen teimme diilin Docendon e- kirjojen pilotoinnista. Jo neljättä kertaa testataan e- kirjoja yhdessä IT-Instituutin opettajien kanssa. Huvittavaa on, että osa e-kirjoista on ollut kaikissa edellisissä e-kirjatestailuissa mukana.
Olen minäkin jo parin vuoden ajan kysellyt PS-kustannuksen e-kirjojen perään ja yhteisen e-kirjapalaverin päätöksenä myös PS-kustannus näytti vihreää valoa ja on innokas tuomaan e-kirjat myös ”kirjastomarkkinoille”

Ensimmäiset e-kirjat tulivat JAMKiin jo 2003 ;-). Vuosia odoteltiin, milloin e-kirja lyö itsensä läpi. Muistan yhdessä e-kirjaseminaarissa luennoitsijan tokaisseen: E-kirjalla on takanaan loistava tulevaisuus”. Vihdoin 2016 taisi olla se merkkipaalu, jolloin e-kirjojen käyttö alkoi kasvaa lisääntyneen tarjonnan myötä. 2017 e-kirjahankintaan panostettiin ja yhteistyö koulutusalojen kanssa lisääntyi,. Tänä päivänä e-kirjojen ja sähköisen aineiston määrä on yli 80 %. Painettujen kirjojen määrä pienenee koko ajan, mutta perinteinen, painettu kirja ei katoa.