Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Lähteet

Harvard Business Review -lehden artikkeli netissä pdf:nä

Taustatiedoksi että kirjoitan opparini englanniksi, joten täytyy seurata englanninkielisiä reporting instructions.

1. Miten viittaan esim tähän McKinsey Quarterlyn artikkeliin?
http://www.mckinsey.com/business-functions/marketing-and-sales/our-insights/the-consumer-decision-journey

2. Miten viittaan Harvard Business Review -artikkeleihin jotka on otettu heidän nettisivuiltaan vs. pdf-tiedosto netistä / fyysinen kopio?

Lähinnä mietin sanamuotoja ”Article on Harvard Business Review” vs. “Harvard Business Review online article” vs. “Article on Harvard Business Review’s website”

Entäs miten viittaisin esim tähän: http://saberfazermarketing.com/wp-content/uploads/2011/10/Branding-in-the-Digital-Age.pdf

Sama löytyy myös HBR virallisilta sivuilta, mutta ihan vain nettiartikkelina, eli ei sivunumeroita, eikä edes kuvia. Minun täytyy viitata nimenomaan tähän, koska käytän kuvia ko. artikkelista.

3. Pitääkö kaikkiin PDF-tiedostoihin jotka löytyy netistä, laittaa linkki referenssi listaan? Vai riittääkö perustiedot artikkelista. Esim yllämainittu Edelmanin artikkeli? Linkillä vai ilman?

Vastaus:

McKinsey Quarterlyn artikkeli

Lähdeviite:

Court, D., Elzinga, D., Mulder, S., & Vetvik, J. 2009. The consumer decision journey. McKinsey Quarterly, June 2009. Accessed on 14 March 2017. http://www.mckinsey.com/business-functions/marketing-and-sales/our-insights/the-consumer-decision-journey.

Harvard Business Review -artikkeli

Harvard Business Review -lehti ja siten myös kyseinen pdf-muotoinen artikkeli on kokotekstinä mm. EBSCO-kustantamon Business Source Elite -tietokannassa, löytyy Janetin kautta. Etsin artikkelin näkyviin ja nappasin Cite-toiminnolla lähdeviitteen aihion APA-mallilla, hivenen muokkasin + lisäsin linkkisi:

Edelman, D. C. 2010. Branding in The Digital Age. Harvard Business Review, 88, 12, 62 – 69. Accessed on 14 March 2017. http://saberfazermarketing.com/wp-content/uploads/2011/10/Branding-in-the-Digital-Age.pdf.

(Huom! Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa kursiivit poistetaan.)

Jos haluat, voit laittaa viitteeseen ehdottamasi tiedon, näistä jokainen on mielestäni lukijalle täysin ymmärrettävä:

Article on Harvard Business Review
Harvard Business Review online article
Article on Harvard Business Review’s website

Journal.fi – kotimaisten tiedelehtien artikkelit verkossa

Täytyy ihan mainostaa tällaista reilu viikko sitten aloittanutta älyttömän hyödylliseltä vaikuttavaa palvelua: Journal.fi. Tätä on kaivattu!

Tämäkin, kuten Julkaisufoorumikin, on Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan ylläpitämä palvelu. Tällä hetkellä palvelussa on avoimesti Open Access -periaatetta noudattaen noin 30 suomalaista tiedelehteä tai muuta vastaavaa julkaisua. Mutta lisää tulee koko ajan!

Klikkaa lehden kansikuvaa. Pääset esimerkiksi lehden sisällysluetteloon ja sitä kautta artikkeleiden pdf-tiedostoihin. Mahtavuutta!

Yksi luetuimpia just tällä hetkellä on tämä JAMKin sote-alan opiskelijoita mahdollisesti kiinnostava artikkeli:

Sosiaalityön tiedonhallinnan tutkimus – kirjallisuuskatsaus tutkimusmetodina Finnish Journal of eHealth and eWelfare

 

 

Julkaisufoorumi kertoo lehden tieteellisyyden

Miten tieteellinen lehti on Harvard Business Review?

Vastaus:

Se on perustason tieteellinen lehti. Norjassa ja Tanskassa sitä kuitenkin pidetään johtavan tason (2) lehtenä, kuten Suomessakin vielä vuonna 2014. Voit käyttää sitä opinnäytetyön lähteenä, olitpa amk- tai yamk-opiskelija.

Lehden tieteellisyyden voit tarkistaa Julkaisufoorumista (www.julkaisufoorumi.fi), lyhenne JUFO. Se on Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä julkaisukanavien tasoluokitus-sivusto.  Sivustolla arvioidaan sekä kotimaisia että ulkomaisia tieteellisiä julkaisuja.

1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso

Julkaisukanava = lehti, konferenssijulkaisu, tutkimusraportti tai muu tieteellisiä tutkimustuloksia julkaiseva ”kanava”. Mutta huom! ”Tieteellinen julkaisukanava voi sisältää myös vertaisarvioimattomia julkaisuja, kuten kommentteja, katsauksia ja käsikirjoja.”

Kun teet haun, kirjoita lehden nimi nimeke-kentään ja klikkaa painiketta Hae. Sivun alareunasta näet lehden tieteellisyyden tason. Jos klikkaat lehden nimen linkkiä, näet, mille tasolle se on aiemmin arvotettu.

Tieteellisyyden tasot

Vain tieteelliset julkaisukanavat voivat saada Julkaisufoorumi-luokan 1, 2 ja 3.

Arvioinnit-välilehdestä voit tarkistaa, mitä tarkoittaa taso 1, taso 2, taso 3 tai taso 0. 

Oppikirja opparin lähteenä

Voiko oppikirjoja käyttää lähteinä opparissa?

Vastaus: Kyllä ja ei.

Kyllä voi käyttää!

Jos tiedekirjaa käytetään oppikirjana, se käy mielestäni opparin lähteeksi. Tiedekirjassa ilmoitetaan lähteet tekstissä ja lähdeluettelossa. Tiedekirja on tyypillisesti toimitettu julkaisu, jonka luvuilla on eri kirjoittajat. Jos lukujen kirjoittajat ovat tutkijoita ja kirja kokoaa esimerkiksi tietyn teemaiset tutkimukset katsaukseksi, se on mielestäni ok opparin lähteenä.

Monien kustantajien tiedekirjat ovat vertaisarvioituja. Vertaisarvioinnista tai mahdollisesti muusta laadunvarmistuksen menettelystä kerrotaan yleensä kirjan tiedoissa. Lue lisää esimerkiksi Suomen Kirjallisuuden Seuran blogista.

No ei tietenkään!

Jos kirja on tietokirja, jonka tekstissä ei kerrota, keneltä mikäkin ajatus on peräisin (tekstiviitteet), niin sellaista ei kantsi opparissa käyttää. Lähdeluetteloa ei monestikaan ole, tai on vain epämääräinen lista Kirjallisuutta aiheesta.

Lisäys 9.11.2016/sp
Kyllä, jos

Duodecimin oppikirjat Terveysportissa ovat lääkäreille tarkoitettuja ja soveltuvin osin sairaanhoitajille. AMK-tasolla näitä voi käyttää muun lähdekirjallisuuden rinnalla ei yksinään.

Lisäys 20.2.2017/sp
Kyllä, jos

Joka alalla näyttää olevan tietyt oppikirjat, jonkin sortin klassikot, joita hyväksytään lähteiksi. Kysy tarvittaessa ohjaajaltasi, jos lähteen käyttökelpoisuus mietityttää.

RePEc-julkaisun lähdeviite

Löysin ulkomaalaisen lähteen missä on ihan hyvää asiaa ja haluaisin käyttää sitä opinnäytetyössäni. Vähän epäilyttää kyllä tuo sivusto, mutta nähtävästi ihan oikea Romanialainen yliopisto…

Voitko tarkastaa, onko tälläinen lähdemerkintä ok ja onko tuo lähde ihan fiksu? 

Mara, E. 2011. Causes and consequences of underground economy. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf

Vastaus:

Hienoa, että olet lähdekriittinen!

Psst …Tästä tuli pitkä sepustus. Joten vinkki niille, jotka haluavat vain lähdeviitteen: Hyppää joko lukemaan alaotsikkoa Lähdeviite-mahis numero 1 tai kelaa melkein jutun loppuun. Lähdeviitteen voi tässä tapauksessa tehdä todella monella eri tavalla sen mukaan, miten on lähteen löytänyt ja mitä missäkin tietokannassa  julkaisusta kerrotaan.

Miten tarkistaa lähteen luotettavuus?

Heti tuli itsellekin epäilevä olo. Olemmeko törmänneet nyt – emme feikkeihin tutkinnonantajiin vaan – keksittyihin julkaisuihin?

Sitten tuli epäusko omiin kykyihin: Miten voin tarkastaa lähteen fiksuutta, kun en ole minkään sortin underground economy -asiantuntija? Tiedon arvioinnissa toimialan tai aiheen asiantuntijuus on yleensä ratkaisevaa.

Eka keino, mitä tähän hätään keksin, oli mennä OpenDOAR-hakemistopalveluun. Siellä on tutkimustiedon portaaleja ja tietokantoja, joilla pitäisi olla suhteellisen korkea status. University of Nottinghamilla on palvelun copyright.

OpenDOAR is an authoritative directory of academic open access repositories. Each OpenDOAR repository has been visited by project staff to check the information that is recorded here. This in-depth approach does not rely on automated analysis and gives a quality-controlled list of repositories.

OpenDOAR-projekti kattaa vuodet 2006–2014. Löytämäsi lähde on julkaistu vuonna 2011. Päättelin siis, että jos lähde löytyy OpenDOARista, se on oikeasti julkaistu jossain korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa.

Etsin tietokantojen sisällöistä kyseistä julkaisuja, joten valitsin hakuvaihtoehdoista Search repository contents. Kopsasin hakulootaan lähteen nimen. Ja kuinka ollakaan, lähteesi säkenöi ensimmäisenä tuloslistalla!

Oletan siis, lukematta lähteen tekstiä, että lähde on ok. Sinun on kuitenkin itse harkittava asiaa ja tehtävä päätös sekä mietittävä esimerkiksi, ovatko julkaisussa kerrotut asiat vielä ajantasaisia.

Lähdeviite-mahis numero 1

Klikkaamalla julkaisun nimeä OpenDOARissa pääsen sivulle, jossa on lähdeviite, tiivistelmä ja muuta tietoa julkaisusta kuvailulehtityyppisesti.

Mara, Eugenia-Ramona (2011): Causes and consequences of underground economy. Published in: Annals. Economic Science Series , Vol. XVII, (2011): pp. 1109-1117.

Muokataan tuo JAMKin tyylin mukaiseksi:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Annals, Economic Science Series, XVII, 1109–1117. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Vaikuttaa aika hyvältä lähteeltä, jos on julkaistu jossakin akateemisessa julkaisusarjassa. Mutta missä? Mikä tuo linkissä mainittu MPRA on? Nettihaun perusteella se on Munich Personal RePEc Archive, josta sanotaan:

This repository is intended to disseminate research papers of economists who want to make their work freely available through the RePEc network but are not affiliated with any institution that provides that furtherance. – – MPRA accepts working papers and books in all languages, that is, contributions to economic research with a strictly academic orientation that are intended for later publication in a journal or book.

Ymmärsinkö oikein, että arkistossa on vapaasti saatavilla sellaisten taloustieteilijöiden tutkimuspapruja, joiden omassa instituutiossa ei ole avoimen netin julkaisuarkistoa? Tutkimukset pyritään myöhemmin julkaisemaan lehdessä tai kirjassa.

Tuo RePEc network näyttää olevan aika merkittävä juttu maailman mittakaavassa:

RePEc (Research Papers in Economics) is a collaborative effort of hundreds of volunteers in 87 countries to enhance the dissemination of research in Economics and related sciences. The heart of the project is a decentralized bibliographic database of working papers, journal articles, books, books chapters and software components, all maintained by volunteers. The collected data are then used in various services that serve the collected metadata to users or enhance it.

Voisi olla ehkä hyvä mainita RePEcistä lähdeviitteessäkin, luultavasti:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Annals, Economic Science Series, XVII, 1109–1117. Research Papers in Economics, Munich Personal RePec Archive. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Janetin kansainväliset e-aineistot

Janetissa voi kokeilla hakea tämäntyyppisiä lähteitä välilehdellä, jonka nimi on Kansainvälisten e-aineistojen haku. Tulokseksi voi saada esimerkiksi vertaisarvioituja tutkimuksia, artikkelijulkaisuja ja e-kirjoja eri tieteenaloilta ja eri kustantajilta.

Tässä tapauksessa tuloslistalle kyllä tulee tuo lähde ja ehdotus, että lähde löytyy netistä DOAJ Directory of Open Access Journals-palvelusta. Linkit kuitenkin kiljuvat erroria.

ABI Inform -tietokanta

Jäi kiinnostamaan, onko lähdettä julkaistu myöhemmin jossain lehdessä tai kirjassa? Koklasin ensin Academic Search Elite -tietokantaa, jonka käyttölisenssin kirjasto on maksanut jamkilaisten puolesta. Ei tärpännyt.

Mutta jamkilaisilla on pääsy myös ProQuest-kustantamon tietokantaan nimeltä ABI Inform. Siellä tämä lähde olla köllöttelee, todennäköisesti sama versiokin eikä mikään ”lopullinen käsikirjoitus”. Tietokannassa oleva linkki vie Repecin Ideas-palveluun (ei Repecin MPRA-palveluun kuten edellä), jossa artikkelin teksti on luettavissa. Idea-palvelua tai -tietokantaa isännöi/emännöi the Research Division of the Federal Reserve Bank of St. Louis.

IDEAS the largest bibliographic database dedicated to Economics and available freely on the Internet. Based on RePEc, it indexes over 2,100,000 items of research, including over 1,900,000 that can be downloaded in full text.

Kiinnostavaa on myös tieto, että Ideas-palvelu tekee kirjailijoiden ja instituutioiden ranking-listoja.

Lisää lähdeviite-mahiksia

Tietokannan omalla Cite-komennolla saan lähdeviitteen aihion. Merkitystä on sillä, minkä viittausjärjestelmän ehdotuksen valitsen valikosta. Tässä kolmen tyylinäyte (APA, CBE ja ISO 690:2010):

Mara, E. (2011). Causes and consequences of underground economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis. Retrieved from http://ezproxy.jamk.fi:2048/login?url=http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/1699219357?accountid=11773

Mara E. Causes and consequences of underground economy. IDEAS Working Paper Series from RePEc 2011.

MARA, E., 2011. Causes and Consequences of Underground Economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis ABI/INFORM Collection.

Joista puristamme JAMKin tyylisen lähdeviitteen…

Lisäisin Repecin mukaan, koska se on tässä mielestäni oleellinen juttu, joka lisää lähteen luotettavuutta. Sulkuja yritetään välttää lähdemerkinnässä, mutta laitoin ne tuohon, kun en nopsasti kekannut mitään muuta keinoa.

Voi viitata joko suoraan julkaisuun tai polkuun, jonka kautta se on löytynyt:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://janet.finna.fi/, ABI Inform.

Jos haluaa ängetä lähdeviitteeseen St Louisin, se käy, vaikka mielestäni jossain sanottiin, että nimenomaan koko verkosto tuottaa sisällöt Ideas-palveluun eikä yksittäinen toimija (pankki tarjoaa palvelimen/alustan?):

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Lopuksi

Mahtavaa, että esitit tämän kysymyksen. Tässä löytää vaikka mitä kiinnostavia tietokantoja ja muita palveluja opiskelijoiden ansiosta. Kiitos!

Ehdotan Birgitta-kollegalleni, että lisäämme RePEc-tietokannat liiketoiminnan tiedonhaun oppaaseen kirjaston sivuille.

Kokemusasiantuntija tietolähteenä

JAMKissa voi käyttää asiantuntijaa tietolähteenä (suullinen lähde) tietoperustan laadinnassa. Mutta mikä on tilanne, jos opiskelija haastattelee kokemusasiantuntijaa? Johdannossa varmaankin voi hyödyntää kokemusasiantuntijan haastattelua, mutta entä tietoperustassa?

Esimerkiksi sairaaloissa ja kuntoutuslaitoksissa käytetään kokemusasiantuntijoita, joilla on kokemuksellista tietoa sairauksista.

Vastaus:

Kysyin tätä JAMKin opinnäytetyöfoorumilaisilta.

Tässä yksi – ja ainoa – vastaus, jonka sain:

Juuri noin, että johdannossa ”motivoijana” tms. (ja aineistolähteenä) voi käyttää, mutta tietoperustassa tutkittua tietoa.

MTK:n julkaisematon tilasto- ja kyselymateriaali

Moikka!

Opiskelija N.N. tekee opinnäytetyötään tilasto+kyselymateriaalista jonka hän on saanut käyttöönsä MTK:lta. Lähde ei ole siis julkinen eikä tarkastettavissa. Opiskelija on itse kasannut datasta taulukot ja tekee niistä tulkintoja, joista opinnäytetyö muodostuu. Miten tuohon aineistoon viitataan?

Terkuin epätietoinen opettaja

Vastaus:

Tehdään lähdeviite niin hyvin, kuin ylipäätään mahdollista, mutta kuitenkin yksinkertaisesti. Lukijan on ymmärrettävä, millaisesta dokumentista on kyse. Esimerkiksi:

Materiaalin nimi. Vuosi jos ilmoitettu. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:ta saatu julkaisematon tilasto- ja kyselymateriaali.

Jos vuotta ei tiedetä, käytetään ilmaisua N.d.

Jos matsku on saatu sähköpostin liitteenä, voi lähdeviitteen tehdä sähköpostiviestiin. Kuvitellaan, että opiskelija olisi saanut materiaalin vaikka MTK:n toiminnanjohtajalta tänä vuonna:

Sahi, A. 2016. Sähköpostin otsikko. Sähköpostiviesti pp.kk.vvvv. Vastaanottaja: Opiskelijan etunimen alkukirjain Sukunimi. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n toiminnanjohtajan lähettämä julkaisematon tilasto- ja kysymysmateriaali JAMKin opiskelijalle.

Tuohon voisi vielä tarkentaa, minkä alan opiskelijalle.

Hakuun vain yamk-opparit Theseuksessa

Voiko Theseuksessa tehdä haun, jolla saan tuloslistalle vain ylemmän amkin opinnäytetyöt?

Vastaus:

Haun saa rajattua vain yamk-oppareihin kirjoittamalla ontasot kaksoispiste välilyönti yamk ja sitten hakusanasi.

ontasot: yamk AND hakusana

Esimerkiksi
ontasot: yamk AND tilitoimisto*

Joskus Theseuksessa katkaisumerkki toimii täysin oikein ja joskus näyttää siltä, että ei toimi. Jos haluaa varmuuden, kannattaa ehkä tarkistaa, kummalla hakusanalla tulee mielekkäin tulos: tilitoimisto* vai tilitoimisto

Theseus itse ohjeistaa näin:

Hakulausekkeiden sanoista voi jättää yhden tai useamman kirjaimen pois. Yksittäinen kirjain voidaan korvata kysymysmerkillä (?) ja useampi kirjain asteriskilla (*): Esimerkiksi a?to täsmää sanoihin auto, aito, Arto. Ilmaisu a*to voi puolestaan täsmätä edellisten lisäksi sanoihin aalto, asunto, Antto, aatto.

Myös muoto tilitoimistot on ok. Se on asiasanaston sana (ks. Finto), joten sillä voi tehdä mahdollisesti osuvimman haun  (asiasanahaun) näin:

subject: tilitoimistot

Asiasanahaku on käytännöllinen varsinkin silloin, kun tulokseen tulee paljon ”roskaa” eli epäoleellisia lähteitä.

Lisäys 23.11.16: Kannattaa kokeilla myös hakulausetta yamk* AND tilitoimisto*

Näyttää siltä, että sillä tulee joskus paremmin tuloksia, tai ainakin enemmän. Se on hyvä, jos samalla ei tule liikaa ”roskaa” eli tarpeettomia ja aiheesta ohimeneviä julkaisuja.

Mitä tietokantoja saa käyttää?

Voiko JYKDOK olla tietokanta opinnäytetyön osiossa, jossa selvitetään, mistä tietoa on haettu ja millä hakusanoilla? Kysyn siksi, että ohjaajien mukaan nelliportaalia ja janettia ei saanut listata tiedonhaun lähteisiin.

Vastaus:

Kollegani Arja K. täydensi vastaustani, täydennykset punaisella tekstillä.

Alkuperäinen vastaukseni:

Tämä kysymys hämmensi minua.

Kannattaa kääntyä ohjaajien puoleen uudestaan ja pyytää tarkennusta.

Mutta pohdiskelen tässä kysymystänne reippaalla arvaus-meiningillä.

Tietokantoja pitää käyttää

Opinnäytetyön tekijä saa käyttää ja hänen myös pitää käyttää lähteiden etsintään tietokantoja: Janetia, JYKDOKia, Melindaa jne. Linkit JAMKin alojen keskeisiin tietokantoihin ovat kirjaston tiedonhaun oppaissa, kirjasto on maksanut niiden lisenssit, joten jamkilaiset voivat käyttää niitä maksutta.

Millaisia julkaisuja tietokannassa on?

Tietokanta sisältää lähteitä (full text) tai lähdeviitteitä. Kokotekstitietokannoissa julkaisut ovat yleensä alkuperäisiä.

Lähes kaikissa JAMKin kirjaston hankkimissa tietokannoissa on monentyyppisiä julkaisuja.

Joissakin monenlaisia julkaisuja sisältävissä tietokannoissa tuloslistaukseen voi ”suodattaa” vain tiukan tieteellisiä ja vertaisarvioituja julkaisuja. Muitakin suodatusmahdollisuuksia on.

Luulenpa, että ohjaajanne tarkoittavat sitä, että hakeutukaa tietokantoihin, joista löydätte alkuperäisiä tutkimuksia kokotekstinä? Cinahl ja Terveysportti ovat tällaisia tietokantoja. Tosin JYKDOKissakin on linkkejä julkaisuihin …

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Jos teette systemaattista kirjallisuuskatsausta, jossa on tiukat lähteiden hyväksymis- ja poissulkukriteerit, parhaimmat lähteet sosiaali- ja terveysalalla löytyvät Cochrane-tietokannasta.

Tuosta voi saada käsityksen, että voi käyttää katsauksia oman katsauksen materiaalina. Cochranesta löytyy ohjeita ja mallia voi katsoa, mutta ei katsauksia katsausten tekoon!

Tiukan protokollan ohjaamissa systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa käytetään yleensä alkuperäisiä tutkimuksia, ei muita katsauksia… Joissakin tapauksissa , kun tehdään esim. kartoittavaa katsausta hanketta varten tai jos aiheesta ei ole juuri tutkimuksia ja tehdään kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, otetaan mukaan aiemmat katsauksetkin. Sisäänottokriteereissä rajataan julkaisuvuodet, jolloin löydetyissä katsauksissa käytetyt artikkelit saattaisivat olla jo vanhoja…

Pico-malliin pohjautuvalla systemaattisella tiedonhaulla tehdyissä Cochrane-katsauksissa haetaan esim. vaikuttavuutta, miten jokin menetelmä tai lääke vaikuttaa jonkin probleeman ratkaisussa tai parantamisessa, niissä käytetään mielellään saman tasoisia tutkimuksia (PICO+S = Study set), esim. RCTt, samalla kun pyritään poistamaan löydettyjen julkaisujen ja tulosten vääristymää.

Joskus katsauksen tekijä kertoo ensiksi, mistä tietokannoista hän etsi tiukan tietellisiä tutkimuksia. Sitten hän kertoo, että kyseisten tietokantojen lisäksi lähteitä on etsitty näistä-ja-näistä tietokannoista. Tässä viimeksi mainitussa ”ryhmässä” voi ehkä olla esim. JYKDOK tai Melinda, varsinkin jos rajaatte haun esimerkiksi väitöskirjoihin tai lisureihin.

Lisää kirjallisuuskatsauksista edellisessä postauksessani.

Kirjallisuuskatsaus: sekalaisia vinkkejä

Olisiko sinulla antaa vinkkejä kirjallisuuskatsauksen tekemiseen?

Vastaus:

Ainahan jotain voi vetäistä hihasta 🙂

Ainakin voin vinkata julkaisuja, nettisivuja ja tietokantoja.

Aihe on siinäkin mielessä tärkeä, että kaikki opiskelijat tekevät opparissaan katsauksen valitsemansa aiheen/ilmiön kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. He kertovat, mitä tutkimuksissa on havaittu kyseisestä ilmiöstä ja myös, mitä muissa keskeisissä lähteissä siitä kerrotaan. Ja tiedonhankinnan on aina oltava järjestelmällistä ja johdonmukaista, joka ikisessä aiheessa!

Olen kirjoittanut aiemminkin kirjallisuuskatsauksista, taisi olla ensimmäinen postaukseni tässä blogissa, ja myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lähteistä.

Lähteitä JAMKista

Ensiksi tulee mieleeni tiedonhaku JAMKin kirjaston Janet-tietokannasta, hakusanalla kirjallisuuskatsau*. Tuloslistan vierestä rajaus (rastita) kirjoihin ja lajittelu uusimmat ensin, jos haluaa opparit yms. tuloslistalta pois. Tarkemman tuloksen voit saada klikkamalla jonkun hyvältä vaikuttavan julkaisun tiedoista Aiheet: kirjallisuuskatsaukset.

Kirjallisuuskatsauksista on tietoa myös tuoreessa JAMKin sosiaali- ja terveysalan Opinnäytetyön ohjaajan käsikirjassa (Tuomi & Latvala n.d.), ks. ainakin tekstit aiheista kirjallisuuskatsaukset ja integratiivinen katsaus.

Systemaattiset (kirjallisuus)katsaukset

Jotkut katsaukset tehdään tietyllä metodilla, esim. systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Voit käydä tutkailemassa Käypä hoito -suositusten tapaa tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Yksi hyvä paikka netissä on THL:n kirjallisuushaku-sivut. THL:stä löytyy myös julkaisuja asiasanalla systemaattinen katsaus tai systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Myös järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tai tutkimuskatsaus nimityksiä käytetään, näköjään.

THL:n informaatikko Jaana Isojärvi, entinen kollegani täällä JAMKissa, nykyinen järjestelmällisten kirjallisuushakujen metodologian asiantuntija THL:ssä, on kirjoittanut mm. tällaisen artikkelin:

Isojärvi, Jaana & Ormstad, Sari Susanna. 2010. Information retrieval for health technology assessment: standardization of search methods. International Journal of Technology Assessment in Health Care 26, 4, 359–361.

Kyseisen lehden pitäisi olla jamkilaisille maksuttomasti kokotekstinä ABI/Inform-tietokannassa.Tietokanta takkuilee parhaillaan, joten en voi tarkistaa. Maksullinen versio löytyy netistä.

Jaana on ollut mukana tekemässä kirjallisuushakuja, esimerkiksi aiheista Rannepinteen diagnostiikka vieritestillä (2015) tai Synteettisen trijodityroniinin teho ja turvallisuus masennuksen ja ylipainoisuuden hoidossa eurtyreoottisilla potilailla. Jos olet JAMKin verkossa, saat auki myös Lääkärilehdessä julkaistun artikkelin, joka käsittelee robottiavusteista kirurgiaa nielusyövän hoidossa. Ainakin tuossa ranne-julkaisussa selitetään kuvien kera hakustrategiat, hakujen eteneminen ja lähteiden hyväksymis- ja hylkäyskriteerit. Jaana on myös pitänyt esitelmän PICO-asetelmasta.

Lisää katsauksia tietokannoista

Voit etsiä tietokannoista lisää kirjallisuutta tai esimerkkejä siitä, miten ”tavallisen” tai systemaattisen kirjallisuuskatsauksen voi tehdä. Tutki siis oman alasi tiedonhaun opasta kirjaston sivuilla.

Vieraskielisissä tietokannoissa hakusanana voi olla esim. kirjallisuuskatsaukset (aihe, asiasana) tai ”literature review”, ”systematic reviews” tai ”Systematic reviews (Medical research)”. Tietokantojen yhteydessä on oppaita, ks. esim. Cochrane-tietokannan oppaat aiheesta systematic reviews.

Myös netistä löytää matskua, esim. Google Scholarilla. Itse lueskelin jonain vuonna Ari Salmisen (2011) Vaasan yliopistossa tekemää julkaisua.

Kirjasto opettaa

Kirjaston avoimissa koulutuksissa kerrotaan myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemisestä. Kouluttajana toimii informaatikko Arja Kunnela. Seuraava mahis on ke 16.3.16. Lisää tietoa ja linkkivinkkejä sitten sieltä! (Joskus hän neuvoi esim. Prisma-sivut, Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses).

Jos jollakulla teistä on vinkata hyviä nettisivuja, kerrothan niistä!

Lisäys 7.3.2016, vinkki Arjalta:

Hyvä kuvaus systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmästä löytyy Hoitotiede-lehdessä:
Kääriäinen, M. & Lahtinen, M. 2006. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18, 1, 37-45.

Lisäksi turkulaisilta on ilmestynyt uusi opas (hurraa!):

Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2016. Toim. M. Stolt, A. Axelin ja R. Suhonen. 2. korj. p. Turku: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A:73.

Kotihoito-ohjeistus potilaalle monisteena

Teen työni yhteistyössä HYKS Syöpäkeskus Rintarauhaskirurgian yksikön kanssa. Miten laitan viitteeksi heidän antamansa kotihoito-ohjeistukset?? Mainitaanko lähteissä???

Eli jos käytän työssäni HUS Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle (moniste) – Fysioterapia Kirurginen sairaala

Eli onko oikein kun laitan viitteeksi   Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. HUS kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille.

ja lähde   Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. HUS. Fysioterapia Kirurginen sairaala.

Vastaus:

Ne lähteet, joita käytetään opparin tekstissä, mainitaan lähdeluettelossa (lähdeaineisto).
(Tutkimusaineistoa, joka on kerätty esimerkiksi haastattelemalla, ei kuitenkaan mainita lähdeluettelossa.)

Kotihoito-ohjeistuksen otsikko on siis Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. Ja kyse on monisteesta eikä painotuotteesta. Lähdemerkintään laittaisin tiedon monisteesta ja avaisin myös tuon HUS:n, vaikka suuri osa suomalaisia ymmärtääkin, mitä HUS-lyhenne suurin piirtein tarkoittaa:

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille. Kirurginen sairaala, fysioterapia.

Jos kaksi eri ohjetta

Entä jos kysymyksesi koskeekin kahta eri monistenippua? Silloin olisi yleisluonteinen kotihoitoohje ja sitten vielä toinenkin ohje, fysioterapian ohje. Lähdemerkinnät silloin näin:

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015a. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille.

Ohjeita rintaleikkauksesta kuntoutuvalle. 2015b. Moniste. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n kotihoito-ohjeistus rintarauhaskirurgian potilaille. Kirurginen sairaala, fysioterapia.

Julkaisuvuosiin lisätään tällöin pikkukirjaimet a, b jne. Tekstiviitteet eli tekstissä olevat viitteet eivät tule silloin täysin samanlaisiksi, vaan lukija erottaa, mistä lähteestä kulloinkin on kyse.

 

 

Viittaus englanninkieliseen EU-direktiiviin

Teen englanninkielellä Master’s Degree thesistä ja pohdiskelin viittauksen tekemistä direktiiviehdotukseen eli tekstissä olen viitannut

The change is going to affect to the larger number of companies than before which are carrying out occasional transactions. (Council Directive Proposal COM/2013/045).

ja referensseissä

Council Directive Proposal COM/2013/045 final., 2013 Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the prevention of the use of the financial system for the purpose of money laundering and terrorist financing. Accessed on 8 July 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52013PC0045

Ohjaajani oli laittanut kommentteihin, että tarkistaisin viitteen ja en nyt löydä JAMK:in raportointiohjeista tähän sopivaa mallia. Pystyisitkö kommentoimaan, että mikä olisi direktiiviehdotuksen oikea viittaustapa?

Vastaus:

Ensivaikutelma:
Onkohan ohjaajan havaitsema ongelma tekstiviitteessä, tarkemmin sen pisteen paikassa? Jos viittaat vain yhteen edeltävään lauseeseen, piste tulee vasta sulkumerkin jälkeen:

The change is going to affect to the larger number of companies than before which are carrying out occasional transactions (Council Directive Proposal COM/2013/045).

Ellei ongelma ole tekstiviitteessä, se on lähdeviitteessä.

Tsekkasin nopeasti pari tutkimusartikkelia netissä. Niissä lähdeviite EU-direktiviin aloitettiin yhteisötekijällä eli viitteen alkuun tulee European Union. JAMKissa lähdeviitteen alkuun laitetaan vain henkilötekijät. Jos heitä ei ole, lähdeviite aloitetaan julkaisun nimellä tai sen virallisella lyhenteellä (lait ja muut säädökset, standardit jne).

Jos haluat pikavastauksen lähdeviitteestä, mene tämän postauksen loppuun, sillä tässä välissä on Piiiitkä pohdinta. Olen aiemmin hikoillut tämäntyyppisen aiheen parissa ja kirjoittanut suomenkielisistä EU-direktiiveistä ja EUR-LEXin asiakirjoista.

Mitä ihmeen päivämääriä?

Direktiiviehdotuksen sivulta saa napattua lähdemerkinnän aihion (Title and reference), joka näyttää tällaiselta:

Proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on the prevention of the use of the financial system for the purpose of money laundering and terrorist financing

/* COM/2013/045 final – 2013/0025 (COD) */

Heti pistää silmään tämä: JAMKin ohjeen mukaan enkunkielisissä lähdeviitteissä substantiivit kirjoitetaan isoilla alkukirjaimilla, mutta muuten tavallisesti. Direktiiviehdotuksen lähdeviite-esimerkissä osa tiedoista on tikkukirjaimilla.

Katson All-välilehdeltä kohdasta Dates, mitä direktiiville on tapahtunut byrokratian rattaissa:

  • Date of document: 05/02/2013
  • Date of dispatch: 06/02/2013; Forwarded to the Parliament
  • Date of dispatch: 06/02/2013; Forwarded to the Council
  • Date of end of validity: 20/05/2015; Adopted by 32015L0849

Direktiiviehdotus eli lakialoite on dokumentoitu 5.2.2013 – mitä mahtaa tarkoittaa? Sitten se on lähetetty Euroopan Parlamentille ja EU:n neuvostolle (ministerineuvosto) 6.2.2013. Jotain on tapahtunut 20.5.2015, mutta mitä? Ja ovatko nämä edes oleellisia lähdeviitteen kannalta?

Direktiiviehdotuksen käsittelyn vaiheet

Tiedustelin Eurooppatiedotuksesta, mitä kyseiset päivämäärät tarkoittavat.

Eurooppatiedotuksen tietopalvelu vastasi näin:

Käsittelyn vaiheet löytyvät tarkemmin seuraavista linkeistä

Direktiivin teksti julkaistu virallisessa lehdessä 5.6.2015.

68 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

**

Ymmärrän em. selityksen näin:

Summary of Legislation kertoo minulle, että 5.2.2013 järjestelmään on dokumentoitu kaksi täydennystä;  ne ovat ensimmäiset dokumentit prosessissa. Klikkasin ensimmäistä ja pääsin working documenttiin (COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT IMPACT ASSESSMENT). Toisesta pääsen toiseen vastaavaan dokumenttiin (COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT EXECUTIVE SUMMARY OF THE IMPACT ASSESSMENT).

Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja ovat allekirjoittaneet direktiivin 20.5.2015 (= hyväksymispäivä). Se on julkaistu virallisessa lehdessä 5.6.2015. Siitä lasketaan 20 päivää direktiivin voimaan tuloon: 5.6. + 20 pv => 25.6.2015, jolloin se on tullut ilmeisesti voimaan. Jos näitä päivämääriä edes tarvitaan lähdeviitteessä…

Lähdemerkintä direktiiviehdotukseen (lakialoitteeseen)

Tekisin lähdeviitteen näin, aloitus julkaisun nimellä:

Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the Prevention of the Use of the Financial System for the Purpose of Money Laundering and Terrorist Financing. 2013. COM/2013/045 final – 2013/0025 (COD). Accessed 10 December 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content /EN/TXT/?uri=CELEX:52013PC0045.  

Julkaisun nimi on aika pitkä! Noin niin kuin tekstiviitettä ajatellen. Tekstiviitteessä epäkäytännöllisen pitkän nimen voi lyhentää kolmella pisteellä, kunhan nimen merkitys ei muutu.

Voi myös käyttää virallista lyhennettä, tämä on mielestäni näppärämpi tapa:

COM/2013/045 final. Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the Prevention of the Use of the Financial System for the Purpose of Money Laundering and Terrorist Financing. Accessed 10 December 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52013PC0045. 

Tekstiviite:

Text text text (COM/2013/045 final, sivut).

Viitaustavat direktiiveihin Suomen säädöskokoelmassa

Entä miten viitataan hyväksyttyyn direktiiviin?

Oikeusministeriön asetus viittausmerkinnöistä Suomen säädöskokoelmassa (A 17.12.2010/1198, 5 §) määrää, että viittaukset direktiiveihin tehdään säädöskokoelmassa näin:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY(32006L0123); EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36;

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU (32010L0013); EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1;

3) neuvoston direktiivi 2010/24/EU (32010L0024); EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1;

4) komission direktiivi 2000/1/EY (32000L0001); EYVL L 21, 26.1.2000, s. 16;

5) komission direktiivi 2010/34/EU (32010L0034); EUVL L 134, 1.6.2010, s. 73;

6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1182/1999 (31999R1182); EYVL L 144, 9.6.1999, s. 1;

7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 437/2010 (32010R0437); EUVL L 132, 29.5.2010, s. 1;

8) neuvoston asetus (Euratom, ETY) N:o 1588/90 (31990R1588); EYVL L 151, 15.6.1990, s. 1;

9) neuvoston asetus (EU) N:o 7/2010 (32010R0007); EUVL L 3, 7.1.2010, s. 1;

10) komission asetus (EY) N:o 19/2004 (32004R0019); EUVL L 4, 8.1.2004, s. 11;

11) komission asetus (EU) N:o 285/2010 (32010R0285); EUVL L 87, 7.4.2010, s. 19;

12) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 477/2010/EU (32010D0477); EUVL L 135, 2.6.2010, s. 1;

13) neuvoston päätös 2010/217/EU (32010D0217); EUVL L 96, 16.4.2010, s. 7;

14) komission päätös 1999/253/EY (31999D0253); EYVL L 98, 13.4.1999, s. 15;

15) komission päätös 2010/249/EU (32010D0249); EUVL L 110, 1.5.2010, s. 32.

Siinäpä on listattu esimerkkejä!

Mitä nuo lyhenteet ovat? Kyseisen asetuksen 4 § kertoo näin (korostukset minun):

Viittauksessa mainitaan se Euroopan unionin säädös, jonka säännöksiä pannaan täytäntöön tai jossa edellytettyjä tarkempia säännöksiä annetaan. Lisäksi viittauksessa mainitaan se Euroopan unionin virallisen lehden numero, jossa säädös on julkaistu, ja sen julkaisemispäivä sekä sen sivun numero, jolta säädös alkaa.

Viittaus kirjoitetaan siten, että ensin mainitaan, mikä unionin toimielin on antanut säädöksen ja mikä säädös on kyseessä. Jos säädös on direktiivi tai päätös, tämän jälkeen kirjoitetaan tunnus, joka muodostuu vuosiluvusta, direktiivin tai päätöksen numerosta ja unionia tarkoittavasta lyhenteestä. Jos säädös on asetus, toimielimen ja säädöslajin jälkeen mainitaan suluissa unionia tarkoittava lyhenne, lyhenne ”N:o” sekä asetuksen numero ja vuosiluku.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun tunnuksen jälkeen mainitaan suluissa säädöksen tunniste, joka muodostuu Euroopan unionin tietojärjestelmissä lainsäädäntösektoriin viittaavasta tunnuksesta 3, vuosiluvusta nelinumeroisena, säädöstyyppiä tarkoittavasta tunnuksesta sekä säädöksen juoksevasta numerosta nelinumeroisena. Kaikissa viittauksissa viimeiseksi mainitaan puolipisteen jälkeen Euroopan unionin virallisen lehden lyhenne, lehden numero, sen julkaisemispäivä sekä sen sivun numero, jolta mainittu säädös alkaa. Virallisen lehden lyhenteeksi merkitään EUVL vuonna 2004 tai sen jälkeen julkaistuissa säädöksissä.

Eli asetuksen ensimmäisessä esimerkissä oli näin:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY(32006L0123)

Lähdeviitteen osat:
Toimielin: Euroopan parlamentin ja neuvoston
Säädös: direktiivi
Tunnus järjestyksessä vuosiluku, direktiivin numero, unionin lyhenne: 2006/123/EY
Säädöksen tunniste suluissa: (32006L0123)

Europan unionin lehti: EUVL
Sen numero: L 376
Julkaisemispäivämäärä: 27.12.2006
Sivun numero: s. 36

Näin siis suomalaisissa säädöksissä viitataan direktiiveihin. Tosin esim. EY-lyhennettä ei enää käytetä.

Tunnus lähdeviitteen alkuun?

Mielestäni tuota tunnusta voisi käyttää samalla tavalla kuin käytämme, kun viittaamme suomenkielisiin säädöksiin. Niinhän tein direktiiviehdotuksen lähdeviitteessäkin.

Myös EU:n virallisessa lehdessä käytetään tunnusta (ks. suomenkielinen teksti tunnuksesta). Tunnuksen muodostumista selitetään perusteellisesti myös europa.eu-sivulla, sama suomeksi. Kun järjestysnumero edeltää vuotta, käytetään lyhennettä ”N:o”. Kun vuosi edeltää järjestysnumeroa, lyhennettä ”N:o” ei käytetä.

Direktiiville ei taida olla lyhennettä, ei suomeksi eikä englanniksi?

Viittaa Official Journalin asiakirjaan

Jos viitataan lakiin, ei näköjään saa käyttää sitä pdf:ää, joka löytyy tietokannasta, vaan on käytettävä Official Journalia (”Only legal acts published in the Official Journal are binding.”). Sitten on etsittävä 5.6. julkaistu lehti/lehdet.

Official Journalissa on tällainen merkintö englanniksi (ks. halutessasi sama suomeksi):

32015L0849: Directive (EU) 2015/849 of the European Parliament and of the Council of 20 May 2015 on the prevention of the use of the financial system for the purposes of money laundering or terrorist financing, amending Regulation (EU) No 648/2012 of the European Parliament and of the Council, and repealing Directive 2005/60/EC of the European Parliament and of the Council and Commission Directive 2006/70/EC.

Päättelen sivulta, että alussa oleva numero on Celex-numero. Se on kunkin EUR-Lexissä olevan asiakirjan yksilöllinen tunniste, joka on kaikilla kieliversioilla sama.

Lähdeviite hyväksyttyyn direktiiviin

Tämän intensiivisen EU-opiskelutuokioni jälkeen voisin tiivistää lähdeviitteen tällaiseksi:

Directive (EU) 2015/849. Directive of the European Parliament and of the Council on the Prevention of the Use of the Financial System for the Purpose of Money Laundering and Terrorist Financing. Official Journal L 141, 5.6.2015, 73–117. Accessed 10 December 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32015L0849&rid=2.

Lähdeviite on siis englanninkielisissä oppareissa muotoa:

Tunnus. Julkaisun nimi. Lehden nimi numero, päivämäärä, sivut. Mahdolliset täsmennykset. Accessed päivämäärä. Retrieved from nettiosoite.

Voit halutessasi ilmoittaa Celex-numeron, vaikka se näkyy kyllä jo linkissäkin:

Directive (EU) 2015/849. Directive of the European Parliament and of the Council on the Prevention of the Use of the Financial System for the Purpose of Money Laundering and Terrorist Financing. Official Journal L 141, 5.6.2015, 73–117. Celex no 32015L0849. Accessed 10 December 2015. Retrieved from http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32015L0849&rid=2.

Tekstiviite

JAMKin lähdeviitteissä ei yleensä ole sulkumerkkejä, jolloin myös tekstiviitteet pysyvät helposti luettavina. Mutta jos tuo EU on aina ja kaikkialla suluissa, niin varmaan se täytyy sitten olla suluissa JAMKissakin, luultavasti.

Tekstiviitteestä tulee hieman kummallinen sulkujen takia:

Text text text (Directive (EU) 2015/849).

Huh, olipa vaikea kysymys!

Kuvituskuvia ei Kuviot-luetteloon

Laitoin sinulle meidän kyselylomakkeet liitteeksi, jos osaisit auttaa.

Nalleen ja ihmishahmoon voimme merkitä lähteet varmasti kuvan alle ja lähdeviite sekä osoite siihen mistä otettu vai tarvitseeko lähde merkitä vielä erikseen johonkin muualle, kun on kyse vain liitteessä käytetyistä kuvista? Kaikki nuo kuvat on otettu Creative Commonsin kautta. Vai oliko tarkoitus kuviot-kohtaan merkitä näistä jotakin?

Mutta sitten ongelmaksi tuleekin se, että miten merkkaamme lähteet noihin kuviin, jotka toimivat visualisointia taustalla? (Kädet ja pilvet)

Vastaus:

Kaikki lähteet, jotka eivät ole tämänkertaista omaa tuotostanne, on ilmoitettava lähdeluettelossa.

Mutta kysymyksenne onkin: Ilmoitetaanko kuvituskuvat myös kuvioluettelossa (Kuviot)?

Kuvioluettelo, jonka otsikko on Kuviot, sijaitsee opparin rakenteessa sisällysluettelon jälkeen.

Ihan ekaksi olin sitä mieltä, että onhan ne ilmoitettava. Sitten olin sitä mieltä, että no ei kyllä tarvitse ilmoittaa. Viimeksi mainittu voitti.

Perustelu 1: Mitä sanoo rapsaohje?

Se kertoo, että ”Kuvioista ja taulukoista tehdään kummastakin oma luettelonsa sisällysluettelon loppuun. Luettelo sisältää kunkin kuvion tai taulukon numeron, nimen ja sijainnin (sivunumeron), mutta ei lähdeviitettä.”

Päättelen tästä, että koska kyselylomakkeissanne olevista kuvituskuvista ei todellakaan tehdä erillistä numeroa, nimeä taikka kuvioselostetta (kuvatekstiä), niitä ei ilmoiteta kuvioluettelossa.

Perustelu 2: Entä tekijänoikeudet?

Valokuvien tekijänoikeuksien kanssa on oltava huolellinen. Tekstiviitteet ja lähdeviitteet on siis tehtävä asiallisesti. Se ei kuitenkaan vaikuta mitenkään siihen, onko nallen kuvasta oltava tieto Kuviot-luettelossa vai ei.

Lähteiden ilmoittamista korostetaan myös Tutki ja kirjoita -teoksessa (2010, 395), jossa todetaan, että ”jos liitteenä oleva kuvio, taulukko, selvitys yms. ei ole kirjoittajan laatima, sen alkuperä on pantava näkyviin tarkalla lähdemerkinnällä”.

CC-lisenssejä on useita erilaisia. Osa antaa mahdollisuuden käyttää valokuvaa lähdetiedot ilmoittaen, toiset sallivat jopa kuvan kaupallisen käytön. Lähdeviitteeseen on laitettava mahdollisimman täsmällinen tieto siitä, millainen lisenssi on kyseessä.

Miten viittaan kuvaan lähdeluettelossa ja tekstissä?

Kuvaan viitataan ihan normisti.

Lähdeluettelossa, jos henkilötekijä tiedetään:

Sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Lisenssitieto. Muut mahdolliset tiedot. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite.

Lähdeluettelossa, jos henkilötekijä ei ole tiedossa:

Kuvan nimi. Julkaisuvuosi. Lisenssitieto. Muut mahdolliset tiedot. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite.

Myös tekstissä kuvaan viitataan tavalliseen tapaan, esimerkiksi Liitteessä X vaikkapa näin:

Liite X. Kyselylomake lapsille (kuvituskuvat Sukunimi1 julkaisuvuosi, Sukunimi2 julkaisuvuosi, Sukunimi3 julkaisuvuosi ja Sukunimi4 julkaisuvuosi)

Tekstiviitettä ei mielestäni tarvitse erikseen laittaa nallen tai ihmisen kuvan päälle/alle/viereen/mihin sen nyt saisikaan laitettua.

Asiakirja Kelan Sinetissä

Miten merkitsen lähdeluetteloon sellaisen lähteen, joka on sähköine ja vain yrityksen omassa intranetissä?

Esimerkki:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti (Arkki-VAU). 2014. Arkki-info 16.12.2014 Kelassa. Kelan Sinetti. Pääsy vain Kelan henkilöstön tunnuksilla. Viitattu 16.9.2015.

Onko tämä oikein merkitty? Kun Kelan intra on nimeltään Sinetti, käytänkö mieluummin ”Kelan Sinetti”, ”asiakirja Kelan Sinetissä” vai ”asiakirja Kelan intranetissä”?

Vastaus:

Tässä tapauksessa sanoisin, että kaikki käy! Kunhan lukija ymmärtää, millaisesta lähteestä on kyse ja mistä hän voi sen paikantaa, jos se on mahdollista.

Arkki-info on siis tilaisuus, mutta Verkkoasioinnin kokonaisuudistus on asiakirja Kelan intranetissä? Näitä ei ehkä kannata yhdistää, vaan käyttää lähteenä jompaakumpaa:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti (Arkki-VAU). 2014. Asiakirja Kelan Sinetti-intranetissa. Pääsy vain Kelan henkilöstön tunnuksilla. Viitattu 16.9.2015. Mahdollinen nettiosoite.

TAI:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti (Arkki-VAU). 2014. Arkki-info -tilaisuus 16.12.2014 Kelassa.

Tilaisuudesta voi kertoa myös esimerkiksi esittelijän nimen. Jos tuo tilaisuus on kohdistettu pelkästään Kelan henkilökunnalle, lähdeviite voi olla myös tällainen, otin pois sulkumerkkejä, toivottavasti ei haittaa:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti Arkki-VAU. 2014. Arkki-info -tilaisuus 16.12.2014 Kelan henkilökunnalle.

Jos ehdottomasti haluaa yhdistää sekä tilaisuuden että sähköisen julkaisun, ehkä sekin on mahdollista:

Verkkoasioinnin kokonaisuudistus -projekti Arkki-VAU. 2014. Arkki-info -tilaisuus 16.12.2014 Kelan henkilökunnalle. Asiakirja saatavissa myös Kelan Sinetti-intranetissa, pääsy vain Kelan henkilöstön tunnuksilla. Viitattu 16.9.2015. Mahdollinen nettiosoite.

Lisää intranet-lähteistä on aiemmissa postauksissa: Lähde salatussa intranetissa, Uskoa vaativat lähteet ja Optiman nimeämättömät PDF-tiedostot.

 

 

 

 

Viitteet kolmeen saksankieliseen lähteeseen

Miten merkitään tekstiin seuraava saksankieliset lähteet?

Asmussen-Clausen, M & Knobel, S (2013). Demenz und Bewegungskompetenz. Leben mit Demenz. In: Stiftung Lebensqualität (Eds.) (2013): Lebensqualität. Die Zeitschrift für Kinaesthetics. Siebnen, Nr. 2: Verlag Lebensqualität. pp 51-53.

Asmussen-Clausen , M. (2003). Bewegungen analysieren- individuell unterstützen. Die Schwester/der Pfleger 42. Jahrg. 3/03. 194-199.

Asmussen-Clausen, M. (2006). Praxisbuch Kinaesthetics. Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis der Kinästhetik. München: Jena: Elsevier: Urban und Fischer

Vastaus:

Lähdeviitteet on ehkä löydetty esim. tietokannasta tai lähdeluettelosta. Nyt on siis kysymys lähinnä siitä, miten ne ”käännetään” JAMKin raportointiohjeen mukaisiksi.

Myönnän, että saksan kieli ei ole osaamisaluettani. Opettelin sen alkeet jotain neljännesvuosisata sitten – ja mitäköhän siitä enää muistan?

Mutta hoidan tämän rastin nyt tyylillä ”kysykää mitä haluatte, vastaan mitä sattuu”.

Eka viite ja eka arvaus

Kyseessä lienee artikkeli aikakauslehdessä. Lähdeviite:

Asmussen-Clausen, M. & Knobel, S. 2013. Demenz und Bewegungskompetenz: Leben mit Demenz. Lebensqualität, Die Zeitschrift für Kinaesthetics 2, 51 – 53.

Jos lähde löytyy netistä, lähdeviitteeseen lisätään Viitattu pp.kk.vvvv sekä nettiosoite.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen-Clausen & Knobel 2013, sivut).

Toka viite

Tutkailin kyseisen lehden hakemistoa netissä. Artikkelin julkaisuvuosi on 2003, vuosikerta 3, numero 42, sivut 194–199. Lähdeviite:

Asmussen-Clausen, M. 2003. Bewegungen analysieren und individuell unterstützen. Die Schwester der Pfleger 3, 42, 194–199.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen-Clausen 2003, sivut).


Kolkki viite

SwissBib antaa kirjasta tällaiset tiedot:

Praxisbuch Kinaesthetics
Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis von Kinästhetik

Authors/Contributors: Maren Asmussen
Place, publisher, year: München Jena : Elsevier, Urban und Fischer, 2006
Physical Description: VIII, 199 S ; Ill
Format: Book
Online Access:
Inhaltsverzeichnis

Lähdeviite voisi tulla näin:

Asmussen, M. 2006. Praxisbuch Kinaesthetics: Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis der Kinästhetik. München: Elsevier, Urban und Fischer.

Kustannuspaikoista on pakko kertoa vain ensimmäinen, sen vuoksi jätin Jenan pois.

Virallisesti tekijän nimi näyttää olevan Asmussen-Clausen, mutta kirjan kannessa lukee Asmussen.

Netissä olevan tiedon mukaan julkaisusta on olemassa 2. painos vuodelta 2009.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen 2006, sivut).


Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erot lähdemerkinnöissä

Jos opiskelet suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa, lähteen nimessä olevat lukuisat isot alkukirjaimet muutetaan pieniksi, paitsi tietysti ihan ensimmäisen sanan eka kirjain. Kuten tein tokassa lähdeviitteessä.

Huom! Lehden nimi on kuitenkin erisnimi, se kirjoitetaan aina kuten lehti itse sen haluaa kirjoitettavan.

Jos kuitenkin opiskelet vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa ja kirjoitat vieraskielistä opparia, voit kirjoittaa sanat isoilla alkukirjaimilla, perusteena kulttuuriin liittyvät tavat. Tämä konkretisoituu ekassa ja kolmannessa lähdeviitteessä.

Toissijaisten lähteiden maksimilukumäärä

Onko mitään lukumäärää, minkä verran toissijaisia lähteitä saa käyttää?

Vastaus:

Raportointiohje neuvoo: ”Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty”.

Siinä ei ainakaan mainita lukumäärää mitenkään. Enkä löytänyt lukumäärärajoitusta myöskään Tutki ja kirjoita -kirjasta, kun sitä nopsasti silmäilin.

Luulenpa, ettei ole normia sille, miten paljon toissijaisia lähteitä saa tai voi käyttää opparissa. Opettajat voivat kuitenkin kiinnittää huomiota asiaan, jos niitä ihan vilisemällä tekstiin on tungettu.

Ja tiedonhaun opena haluan tietty paasata sanomaa alkuperäislähteiden arvosta: Tarkista aina, onko alkuperäislähde helposti saatavissa lähikirjastoissa tai elektronisena/sähköisenä lähteenä!

JAMKin kirjaston kirjat ja lehdet löydät Janet-tietokannasta. Kunkin alan keskeiset, JAMKiin ostetut tietokannat kerrotaan kirjaston tiedonhaun oppaissa.

 

Viittaanko sivuun, lukuun, osaan vai koko verkkokirjaan?

Onko tällainen lähdemerkintä oikein:

Tutkittavien informointi. 2015. Julkaisu Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilla. Viitattu 20.7.2015. http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/osa3.html  

Vastaus:

Tuo on ihan ymmärrettävä lähdemerkintä, täysin oikein.

Toinen tapa

Toinenkin viittaustapa on mahdollinen, jos ajattelee, että kyseessä on yksittäinen www-sivu, vaikkakin pitkä sellainen.

Tutkittavien informointi. 2015. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston www-sivu. Viitattu 20.7.2015. Http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/osa3.html.

Kolmas tapa

Kyseinen osio näyttää olevan osa Aineistonhallinnan käsikirjaa. Silloin lähdemerkinnän voi tehdä näinkin:

Tutkittavien informointi. 2015. Julkaisussa: Aineistonhallinnan käsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 20.7.2015. Http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/osa3.html.

Neljäs tapa

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston eli FSD:n (The Finnish Social Science Data Archive) oma viittausohje kehottaa näin:

Verkkosivuihin viitataan samoin perustein kuin painettuihin lähteisiin. Lähdeluettelossa suosittelemme käytettäväksi seuraavaa viittausmallia:

Aineistonhallinnan käsikirja [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/>. urn:nbn:fi:fsd:V-201504200001 (Viitattu pp.kk.vvvv.)

Käsikirjan sisältöjä ovat kirjoittaneet Antti Ketola, Mari Kleemola, Arja Kuula-Luumi, Tuomas J. Alaterä, Jarkko Päivärinta, Jani Hautamäki, Sanni Haverinen ja Jouni Sivonen. Käsikirjan ylläpidosta vastaa Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Käsikirjan eri luvuissa ei kerrota, kuka kunkin luvun on kirjoittanut. Ette voi siis viitata henkilötekijään tai -tekijöihin.

Voi kuitenkin viitata käsikirjaan, eikä vain yksittäiseen lukuun tai osioon. Silloin lähdeviite aloitetaan kirjan nimellä ja JAMKin tavalla kaikki väkäset ja hakasulut heivataan vex:

Aineistonhallinnan käsikirja. N.d. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta.

Yleensä kuitenkin on parempi viitata mahdollisimman täsmällisesti. Kolme edeltävää viittaustapaa ovat tarkempia ainakin siinä mielessä, että lukija pääsee suoraan oikeaan lukuun klikkaamalla nettiosoitetta.

Lisäys 8.11.16: Lisätty N.d. viimeiseen lähdeviitteeseen.

Kannatti jemmata pdf

Kaipaisimme apuasi yhden opinnäytetyömme lähteen kanssa. Kyseinen lähde on seuraava:

Karhula, M., Heiskanen, T., Juntunen, K., Kanelisto, K., Kantanen, M., Kanto-Ronkanen, A. & Lautamo, T. 2010. Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa.

Lähdettä ei ole kirjoitettu loppuun, sillä kyseessä on lähde, jonka nettisivu ei ole toiminut nyt opparin teon aikana. Kyseinen viittaus työhön on otettu tietokoneelleni tallennetusta pdf tiedostosta. Kuinka merkkaan kyseisen lähteen oikeaoppisesti opinnäytetyön lähdeluetteloon.

Vastaus:

Viitattu-päivämäärä on oleellinen tieto, se pelastaa tässä tapauksessa. Ilmoittakaa se päivämäärä, jolloin olette tallentaneett PDF-tiedoston itsellenne.

Jatkakaa lähdeviitettä tiedolla siitä, että kyseessä on PDF-tiedosto. Sitten tulee tieto viittauspäivämäärästä ja lopuksi nettisivun osoite (silloin kun se vielä toimi):

Karhula, M., Heiskanen, T., Juntunen, K., Kanelisto, K., Kantanen, M., Kanto-Ronkanen, A. & Lautamo, T. 2010. Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa. PDF. Viitattu päivämäärä. Nettisivun osoite.

Sinänsä harmi, että julkaisu on poistunut Toimintaterapeuttien liiton sivuilta. Siihen linkataan esimerkiksi Kuntoutusportissa ja kansallisen Toimia-asiantuntijaverkoston sivuilla. (Toisaalta hyödyllistä: Niiden avulla voi kopsata linkin nettisivun osoitteeksi, jos ette muistaneet tallentaa nettisivun osoitetta silloin, kun se vielä toimi.)

Valmis raporttipohja tulee!

Ennakkotietoa ensi lukuvuoden opparin raportointiin liiittyen.

Osallistuin tällä viikolla kokoukseen, jossa sovittiin, että ensi lukuvuonna opiskelijat saavat valmiin raporttipohjan opinnäytetyöhön.

Opparintekijöiden hampaiden narskuttelu vähenee oleellisesti, kun ei tarvitse tapella kansi- ja kuvailulehtiä paikoilleen 😉

Amk-opparille tulee oma raporttipohjansa ja Yamk-opparille omansa. Kummatkin tietty suomeksi ja enkuksi.

Enkku-raportointiohje (Project Reporting Instructions) on jatkossakin hieman erilainen kuin vastaava suomi-versio. Perusteluina ovat mm. kieleen ja kulttuuriin liittyvät tavat.

Tämä tulee kuitenkin olemaan samalla tavalla elokuussa: Suulliset lähteet ilmoitetaan lähdeluettelossa aina silloin, kun opiskelija käyttää suullista lähdettä tietoperustan laadinnassa.

(Huom! Suullista lähdettä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, jos se on tutkimusaineistoa.)

Tekstiviite sivunumeroimattomaan e-kirjaan

Kaikissa e-kirjoissa ei ole sivunumerointia. Kuinka sellaiseen e-kirjaan tehdään tekstiviittaus, kun siihen ei voi laittaa sivunumeroa?

Vastaus:

Tätä olen miettinyt aiemminkin: Verkkokirjasssa ei ole sivunumeroita ja Miten tekstissä viitataan lukulaitteelta luettaviin kirjoihin.

Sivunumeron sijaan voi käyttää luvun tai alaluvun nimeä, prosentteja tai muita vastaavia tarkahkon sijaintikohdan kertovia tietoja.

 

 

 

 

Saako olla saksankielisiä lähteitä?

Olen nyt ymmällä lähdeviitteistä. jamkissa ohjeet on niin suppeat. Onko nuo oikein laitettu, tarviiko tekstin väliin laittaa kaiken aikaa tuo Suhonen ym. jotka ovat siis lähde, josta olen nuo tiedot lukenut: Hoitotiedelehti 2012 vol 24 . Saako olla saksankielistä lähdettä opparissa?

Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012) tutkimuksessa Wright ym. (2007) määrittelevät työhyvinvointia alakäsitteen työtyytyväisyyden kautta. Castle ym (2010) tuovat esille, että aiemmissa tutkimuksissa ikääntyneiden hoitajien hoitotyössä työtyytyväisyys oli alhaista. Kloster (2007) tuo esille ilmiön, jossa vastavalmistuneet hoitajat eivät suunnittele tulevaisuuden työkseen ikääntyneiden hoitotyötä. WHO (2006) tuo esille sen, että saadakseen osaavaa henkilökuntaa täytyy organisaation tarkastella toimintaansa sekä henkilöstön työtyytyväisyyden yhteyttä toisiinsa. Terveydenhuollon toimintaympäristöä ja tuloksellisuutta voidaan arvioida esimerkiksi  henkilöstön työtyytyväisyydellä. Sitä voidaan pitää valttina silloin, kun kilpaillaan osaavasta henkilökunnasta. (Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro 2012, 28-29.)

Vastaus:

Opparissa saa olla erikielisiä lähteitä!

Vieraskielisistä lähteistä saa pisteitä mukavasti opparin arviointivaiheessa. Vitosen arvosanan töissä lähteistä merkittävä osa on vieraskielistä, nelosen töissä osa on vieraskielistä ja kolmosen töissäkin mukana on vieraskielistä kirjallisuutta.

Tekstiviitteen merkintä

Ekalla kerralla tekstissä ilmoitetaan koko litania: (Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro 2012, sivut)
Tai niin kuin kirjoitat: Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012, sivut)

Sen jälkeen riittää ym.-lyhenne: (Suhonen ym. 2012, sivut).

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Asiasta kolmanteen. Mietin, ketkä ovat viitanneet keihin. Ovatko Suhonen ym. viitanneet Wrightiin ynnä muihin? Vai päinvastoin?

Nyt luen tekstin niin, että on ollut Wrightin ynnä muiden tutkimus vuonna 2007 ja siinä tutkimuksessa on viitattu Suhoseen ynnä muihin, joka lähde kuitenkin on vuodelta 2012. Nuo vuosiluvut saavat lukijan epävarmaksi.

Olipa miten päin hyvänsä, pienellä tekstinviilaamisella asia kirkastuu lukijalle nykyistä paremmin.

Lehden numerokin on tärkeä tieto

Mielestäni volyymia (vuosikertaa) tärkeämpi tieto lukijalle on lehden numero. Jos lehti ilmestyy useamman kerran vuodessa, samana vuonna ilmestyneissä on sama volyymi, lehden numero yksilöi lähteen huomattavasti selvemmin. Sekä volyymi että numero ilmoitetaan, jos ovat tiedossa tai helposti löydettävissä. Tietokannoista napattuihin lähdeviitteisiin ne tulevat ihan pyytämättä.

Suomenkielinen koulutusohjelma – suomenkielinen raportointiohje

Tätä asiaa sivuava pontti: Jos opiskelet suomenkielisessä koulutusohjelmassa (tutkinto-ohjelmassa), käytät lähdemerkintöjen tekoon aina suomenkielistä raportointiohjetta. Myös silloin, kun kirjoitat opparisi vaikka enkuksi.

Uusin tieto rakennustyön turvallisuudesta

Opiskelija ilmoittaa lähteen:
RTK (629/94) 1994. Rakennushankkeen työturvallisuus. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 9.4.2014.

Miten tähän viitataan? Pitääkö hänen viitata esimerkiksi Suomen lakiin?

Vastaus:

Suomen laki on toimitettu teos ja nykyään myös tietokanta, ei alkuperäislähde. Siihen ei kannata eikä oikein saakaan viitata, kun säädökset kuitenkin löytyvät alkuperäisinä ja ajantasaisina Finlexistä.

Tuo RTK tarkoittanee Rakennusteollisuuden keskusliittoa.

Onkohan opiskelija etsinyt lähteen tietokannasta vai netistä?

RT-tietokannasta löysin tällaisen:
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Suomen säädöskokoelma 205/2009. (2009)

Asetuksen ajantasaisuus?

Finlexistä tarkastan, että RT-tietokannasta löytämäni lähde on ajantasainen:

A 26.3.2009/205. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Vuoden 2009 asetus kumosi pari aiempaa säädöstä. Säädöstä on lisäksi muutettu vuonna 2013. Tiedot löytyvät klikkamalla viitetiedot-linkkiä:

Kumonnut säädökset
578/2003
629/1994 -> Tämä on se opiskelijan löytämä lähde, jota ei kuitenkaan enää noudateta. Se on vanhentunut.

Vuoden 2009 versiota on muutettu vuonna 2013.
Muutokset
525/2013 Säädöksen teksti
Voimaantulo: 01.08.2013
Huomautus: muutt. 8 ja 9 §:ää sekä liite 2

Muutokset ovat kuitenkin mukana Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö -osiosta löytämässäni vuoden 2009 lähteessä, jonka virallinen lyhenne pysyy muuttumattomana: A 26.3.2009/205. Aiempi lähdemerkintä pelittää edelleen:

A 26.3.2009/205. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Jos haluaa hifistellä, asetuksen lähdemerkintä voisi olla sellainen, jossa on kaivettu esille tuo viitetiedoissa ilmoitettu  vuosiluku eli säädöksen viimeisin päivitys:

L 26.3.2009/205. 2013. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 16.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205.

Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 1: Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 2: Ovatko vain kokotekstiartikkelit luotettavia?

Vastaus:

Voit viitata tiivistelmään. Niiden luotettavuuden arviointiin pätevät samat lainalaisuudet kuin kokonaisten artikkelienkin.

Käytä tieteellisiä, ammatillisia ja virallistiedon lähteitä

Tieteelliset lähteet ovat usein alan tiedemiesten ja -naisten tarkistamia (peer reviewed). Tieteellisiä ovat myös artikkelit, joiden yhteydessä on esimerkiksi ilmaisu ”scholarly journals”. Yleensä journal-sana viittaa korkeatasoiseen lähteeseen.

Kaikissa ammatillisissa lähteissä ei ole samanlaista tiukkaa tarkistusmenettelyä, mutta yleensä toimittajat tai toimituskunta on niissäkin alaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Myös ajantasaiset virallislähteet ovat hyviä opparin lähteitä.

Koko artikkeli vai tiivistelmä?

Se, onko tietokannasta löytyvän viitteen yhteydessä tiivistelmä vai koko artikkeli, ei osoita sitä, onko lähde luotettava ja käyttökelpoinen juuri sinun omaan aiheeseesi.

Uusimmista artikkeleista tulee tietokantaan tavallisesti ensin vain tiivistelmä ja perustiedot. Varsinainen artikkeli ilmestyy sinne viiveellä, joka joskus on 1-3 kuukautta, joskus jopa yksi vuosi. (Mikä on käsittämätön aika, kun tietokannoista kuitenkin maksetaan mansikoita!)

Sen vuoksi opiskelija voi mielestäni viitata tiivistelmään, jos hän haluaa kertoa vaikkapa viimeisimpien tutkimusten tuloksista. Sekin on tapa osoittaa, että seuraa alansa kehitystä ja kansainvälistä keskustelua.

Lähdeviite tiivistelmään sekä ihanat uutuusvahdit

Jos asentaa tietokantaan uutuusvahdin (hälytys, an alert), pystyy hyvin seuraamaan, mitä tutkimuksia ja muita lähteitä omasta aihepiiristä ilmestyy. Uutuudet ovat lähes poikkeuksetta tiivistelmiä, jollei kyse ole vapaasti netissä julkaistavasta lehdestä.

Lähdeviitteeseen on kuitenkin hyvä lisätä sana tiivistelmä. Esimerkiksi näin:

Chowdhury, I. R., Patro, S., Venugopal, P. & Israel, D. A study on consumer adoption of technology-facilitated services. Artikkelin tiivistelmä. Journal of Services Marketing, 28, 6, 471-483. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. Viitattu 1.12.2014. Https://janet.finna.fi/, Business Source Elite (Ebsco) -tietokanta.

Todellisuudessa en tehnyt yksittäistä hakua Ebscon Business-tietokantaan. Olin tehnyt uutuusvahdin jo jokunen aika sitten kolmeen eri Ebscon tietokantaan, eli myös Academic Search Elite ja Hospitality & Tourism Complete -tietokantoihin. Uutuusvahtini hälyttää aina, kun kyseisiin tietokantoihin tulee julkaisu, joka vastaa tähän hakulauseeseen: ”service design”.

Lähdeviitteeseen valitsin tietokannoista yhden, johon jamkilaisilla on pääsy.

DOI-tunnus ei ole tällä hetkellä pakollinen lähdemerkintä-tieto JAMKissa. Koska se oli valmiina uutuusvahdin antamassa tiedossa, annan sen siinä olla. Se on usein hyödyllinen, sillä muissa korkeakouluissa lähteen voi etsiä sen avulla nopeasti. Vaikka googlettamalla, kunhan googlettaa korkeakoulun verkossa ollessaan.

 

Uutuusvahdin lähettämä sähköpostiviesti näyttää lyhennettynä tältä (muutin sähköpostiosoitteeni muotoon etunimi.sukunimi):

EBSCOhost Alert Notification

To: etunimi.sukunimi @jamk.fi
Subject: Palvelumuotoilu-hälytys

– –

4.    A study on consumer adoption of technology-facilitated services. By: Chowdhury, Indranil Roy; Patro, Sanjay; Venugopal, Pingali; Israel, D. Journal of Services Marketing. 2014, Vol. 28 Issue 6, p471-483. 13p. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. http://search.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=99047341&site=ehost-live

– –

JAMK University of Applied Sciences Library

E-mail Disclaimer: This e-mail was generated by EBSCOhost Research Databases for Suvi Perttula. Neither EBSCO nor the institution from which Suvi Perttula created this e-mail are responsible for the content of this e-mail.

To retrieve or edit this alert, sign in to My EBSCOhost Research Databases with any requested changes.

Please do not reply to this message. For questions regarding your alert please visit http://support.ebscohost.com/contact/askus.php.

Koekäytössä CINAHL with Full Text

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, huhuu!

Lokakuussa on koekäytössä laajempi Cinahl-tietokanta. Kantsii koklata!

Lisätietoja kirjaston nettisivuilta.

Kaikille tiedoksi: Cinahl on hoitotyön ja hoitotieteen kattava kansainvälinen tietokanta.

Kuntasektorin palkat ammateittain -tilasto

Tein tilastokeskuksen tiedoista omaa koontia, mutta miten merkitsen sen tekstiin ja lähdeluetteloon.
Tein nyt näin:

… Näistä suurin ammattiryhmä on päiväkotiapulaiset, joiden tehtävänkuva on erilainen eri toimipaikoissa. (Kuntasektorin palkat 2012).

Lähteissä:
Kuntasektorin palkat 2012. N.d. Tilastokeskus. Kuntasektorin palkat PX-WEB tilastotietokannat. Viitattu 21.9.2014. Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Palkat ja työvoimakustannukset/Kuntasektorin palkat/Kuntasektorin palkat 2012. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Menikö oikein?

Nettisivu näyttää tältä, jos linkit ei toimi. [Kuvakaappaus.]

Vastaus:
Aika hyvä lähdeviite.

Faktatietokantojen muodostamien tietojen, kaavioiden ja käppyröiden kanssa tulee usein hyvä mieli. Mahtavaa, että tällaisia työvälineitä on avoimesti ihmisten käytettävissä.

Ihan toinen asia on sitten lähdemerkintöjen tekeminen niistä! Siihen voi löytyä monta erilaista tapaa.

Olit määritellyt hakukriteereiksi (muuttujiksi) nämä:
– ammatti: laitoshuoltaja
– sukupuoli: miehet ja naiset
– tiedot: lukumäärä yhteensä.

Tulokseksi tulee:
Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012 muuttujina Ammattinimike, Sukupuoli ja Tiedot
Lukumäärä yhteensä
Laitoshuoltaja
Miehet 182
Naiset 8 896

Onpas naisia huimasti enemmän kuin miehiä!

Mielestäni olisi selvintä, että tuo laitoshuoltaja näkyisi lähdemerkinnässä jotenkin, koska se oli ensimmäinen ja tärkein hakukriteerisi ja se muuttuja, josta tietokanta tulosta rakentaa. Tulokseksi sait laitoshuoltajien lukumäärää koskevan tilaston. Tilaston voi myös tallettaa itselleen excel- tai muuksi vastaavaksi taulukoksi.

Lähdeviite voisi olla tällainen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

N.d.:n vaihdoin julkaisuvuodeksi 2013, koska muodostetun tilaston tiedoissa lukee ”Viimeksi päivitetty:2013-05-08 09:00”.

Tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013).

Miksi laitoin pisteen ennen julkaisuvuotta? Selvyyden vuoksi. Muuten tekstiviite tulee monitulkintaiseksi. Lukijan pitää ymmärtää, missä julkaisun nimi loppuu ja missä julkaisuvuosi-tieto alkaa.

Toinen vaihtoehto lähdeviitteeksi

Lähdeviite voi olla tällainen, jos tuon laitoshuoltaja-aspektin haluaa myös tekstiviitteeseen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013).

Tässäkin on tuo piste tuohon ilmeisesti ängettävä, ettei tule väärinkäsitystä siitä, että julkaisun nimessä olisi ”laitoshuoltaja 2013”.

 

Viittaus pöytäkirjaan

Kysymykseni liittyy tekstiviitteeseen, jos viittaan pöytäkirjaan, kuinka merkitsen sen?

Alla olevat ohjeet löysin raportointiohjeesta, mutta haluan tarkentaa, onko tässä Ruuska, R. asian esittäjä kokouksessa vai joku muu?

Opinnäytetyöt, esitteet ja julkaisemattomat kirjalliset lähteet
Tärkeää on merkitä lähteen laatu (esim. esite, opinnäytetyö).
Laitinen, A. 2008. Maatilayrittäjän RME-biodieselin laadunhallinta. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Viitattu 15.4.2009. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1212485708-6.
Ruuska, R. 2009. Henkilöstökokous. Pöytäkirja 15.4.2009. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti.

Vastaus:

Kymmenen pistettä ja papukaija-merkki! Raportointiohjeen neuvo ei nimittäin pelitä.

Pöytäkirja-esimerkki on varmaankin ollut alun perin muistio ja R. Ruuska on ollut muistion kirjoittaja.

Pöytäkirja-lähdeviitteissä henkilötekijöiden ilmoittaminen ei vaikuta järkevältä. Kuten kysyit, pitäisikö silloin henkilötekijäksi merkitä asian esittelijä, kokouksen puheenjohtaja, kyseisen toimielimen puheenjohtaja vai kokouksen tai toimielimen sihteeri?

Kannattaa siis aloittaa lähdeviite asiakirjan nimellä tai otsikolla. Olipa lähde pöytäkirja tai muistio!

Lähdeviite-standardissa (SFS 5989) ei ole esimerkkiä pöytäkirjasta.

Tutki ja kirjoita -kirjassa on kohdassa ”Dokumentit ilman henkilötekijää” tällainen esimerkki:
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta 1996. Pöytäkirja 10.10.1996/10.

Keskustelin kielikeskuksen viestinnän opettajien kanssa. Ohje: Lähdemerkintä voidaan tehdä asiakirjan nimen tai otsikon perusteella esimerkiksi näillä tavoin:

Viestinnän tiimi 8/2014. Pöytäkirja 15.9.2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.

Viestinnän tiimi 10.9.2014. Pöytäkirja 15.9.2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus. Julkaisu saatavissa vain Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa.

Raportointiohjetta ja pikaohjetta on muutettava tältä osin.

Suuri kiitos tästä löydö(kse)stä!

ESR-projektien hakemukset ja tiivistelmät

Opinnäytetyömme pohjautuu projektiin, jolle on haettu rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Käytämme niin ikään projektin hakemusta lähteenä työssämme, mutta poikkeuksellinen lähde herättää kysymyksen lähdemerkinnästä. Projektin nimi on ”Liikunta seurasta työtä- ja tekemistä-esiselvitysprojekti”
 
Viittaanko: Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä-esiselvitysprojekti. 2013. ESP-projektihakemus.  

jotain lisäksi? mitä? Liitteenä hakemus johon viittamme

Vastaus:

Projektihakemukset eivät aina ole julkista tietoa, ehkäpä niitä ei sen vuoksi netissä näe. Näin varsinkin monissa yritystuki- tai Tekesin rahoittamissa projekteissa.

Lista ESR- ja EAKR-projekteista ohjelmakaudelta 2007 – 2013 on EU:n rakennerahastotietopalvelussa. Palvelusta voi hakea tekstihakuna kyseisen ohjelmakauden toimivia tai toimineita projekteja. Siis projekteja, joille on myönnetty rahoitus.

Se on myös syynä sille, että hakemusnumero ei käy hakusanaksi. Haku ilmeisesti ei kohdistu hakemusnumero-kenttään, vaan kun projektille on myönnetty rahoitus, hakemusnumero vaihtuu projektikoodiksi.

Liikunta-hakusana antaa tuloksen, mutta aika suuren. Siitä voi olla se hyöty, että näkee viimeaikaiset liikuntaan liittyvät EU:n rakennerahastojen projektit.

Kun haen liikuntaseurasta-hakusanalla, saan juuri tuon projektin tiedot. Kun soitin Ely-keskukseen, sieltä vakuutettiin, että käytännössä netissä on samat tiedot kuin hakemuksessakin. Voitte siis viitata netissä olevaan tiivistelmään:

Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä -esiselvitysprojekti. 2013. Tiivistelmä Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttamasta ESR-projektista ohjelmakaudella 2007-2013. Viitattu 16.9.2014. Https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S12585.

Jos teidän on kuitenkin pakko jostain syystä viitata hakemukseen eikä netissä olevaan tiivistelmään, tehkää lähdeviite vaikkapa näin:

Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä -esiselvitysprojekti. 2013. ESR-projektihakemus 13.11.2013 Keski-Suomen ELY-keskukselle. Hakija Keski-Suomen Liikunta ry.

Huom! Uusimmat ESR- ja EAKR-projektit näkyvät EURA2014-järjestelmän RR-tietopalvelusta. Tosin tällä hetkellä sivulla lukee  ”Tämä toiminto ei ole vielä käytössä”. Mutta kunhan ohjelmakausi pääsee kunnolla käyntiin, sinne alkaa tupsahdella projektien tiivistelmiä.

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

Kirjan sisällä olevat osiot

Olisin kysynyt lähdeviittauksista jossa kirjan kirjoittajilla on omat osiot kirjan sisällä. Kirjan kirjoittajat Itkonen, Heikkala,ja Ilmanen ja Koski. Kirjan sisällä on selkeästi uusi otsikko ja kirjoittajien nimet esim. vain Heikkala ja Koski.Teenkö tekstin sisällä viittauksen vain näihin pariin henkilöön vai koko kirjan tekijöihin?

Vastaus:

Vain niihin pariin henkilöön, siis Heikkalaan ja Koskeen. He ottavat tekijänoikeudellisen vastuun kirjoituksestaan.

Esimerkiksi näin (Heikkala & Koski julkaisuvuosi, sivut).

Myös lähdeluettelossa lähde merkitään heidän nimiinsä:

Heikkala, X & Koski, Y. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Julkaisun nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja. Muut mahdolliset tiedot. Nettilähteistä Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Entä jos kirjaa ei ole vielä julkaistu?

Olen saanut käyttööni aineistoa (tekijöiltä on  lupa käyttää aineistoa työssäni), jota ei ole vielä julkaistu (julkaistaan nyt toukokuun aikana ilmeisesti). Miten se merkataan lähdeluetteloon,kun teosta ei kuitenkaan ole vielä julkaistu, tässä tiedot kirjasta:

Joensuu, S., Varamäki, E., Viljamaa, A. Heikkilä, T. & Katajavirta, M. 2014. Yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysaikomusten muutos ja näihin vaikuttavat tekijät koulutuksen aikana. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 11.

Vastaus:

Voit käyttää jotain sopivaa ilmaisua, esimerkiksi ”painossa”, ”julkaisematon”, ”julkaisematon käsikirjoitus”, ”käsikirjoitus 13.5.2014”.

Tutki ja kirjoita -opuksessa (2011) sivulla 382 kehotetaan näin: ”Painossa olevista lähteistä ei merkitä vuotta, vaan (painossa) (in print)”.

JAMKissa julkaisuvuosi kuitenkin ilmoitetaan, jos se tiedetään. Jos ei tiedetä, käytetään ilmaisua N.d.

JAMKissa ei myöskään tehdä lähdeluetteloon erillisiä otsikoita julkaisemattomille tai painamattomille lähteille, vaan kaikki lähteet ilmoitetaan yhdessä ja samassa luettelossa, kansainväliseen tapaan.

Esimerkiksi näin (muuta päivämäärässä olevat x:t oikeaksi päivämääräksi):

Joensuu, S., Varamäki, E., Viljamaa, A. Heikkilä, T. & Katajavirta, M. 2014. Yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysaikomusten muutos ja näihin vaikuttavat tekijät koulutuksen aikana. Käsikirjoitus x.x.2014. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 11.

Tai lyhyempänä versiona vaikkapa näin:

Joensuu, S., Varamäki, E., Viljamaa, A. Heikkilä, T. & Katajavirta, M. 2014. Yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysaikomusten muutos ja näihin vaikuttavat tekijät koulutuksen aikana. Painossa. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

P.S. Vastasin opiskelijan kysymykseen pari kuukautta sitten sähköpostilla, mutta vasta nyt tässä blogissa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan 😉

Voiko STM-julkaisuista käyttää lyhennettä?

Voiko viitata STM-julkaisuihin lyhyesti, eli STM 2010b, 15; STM 2012a, 20 jne.?

Lyhyesti tekstissä viitattavissa (STM2010b, 15; STM 2012a, 20). Pidemmin (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, 15; Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma – Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015,20).

Lähdeluettelossa vastaavasti:

STM 2010b. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf
[ http://urn.fi/ISBN:978-952-00-3106-0 (Urn-osoite löytyy julkaisusta, mutta ei toimi)]

STM 2012a. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma – Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Väliarviointi ja toteutumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Helsinki. Viitattu 14.2.2014. Http://www.julkari.fi/handle/10024/103109

Vastaus:

JAMKissa lähdeviite aloitetaan henkilötekijällä. Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, aloitetaan lähteen nimellä.

Lähteen nimen sijaan voidaan käyttää nimen virallista tai vakiintunutta lyhennettä. Lyhenteitä käytetään erityisesti asetuksissa (A), laissa (L) ja  standardeissa (SFS, ISO jne.).

Esimerkki-lähteidesi nimiä ei voi lyhentää virallisella tai vakiintuneella lyhenteellä.

Lähdeviite:

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki: STM.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf.

Tai:
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf.

Jos URN-osoite ei kerta toimi, voit käyttää suoraa nettiosoitetta. Lisäksin kustantajaksi ministeriön.

Tekstiviite on poikkeustapaus sen takia, että lähteen nimessä on mukana vuosiluku: (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010, sivut).

Toisessa lähteessäsi alanimen voi laittaa nimen täsmennykseksi julkaisuvuoden jälkeenkin, jos haluat:

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. 2012. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Väliarviointi ja toteutumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. Helsinki: STM. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Viitattu 14.2.2014. Http://www.julkari.fi/handle/10024/103109.

Lähteenä WHO:n konferenssi-sivut

Tarkistaisin viittausohjeistusta – saisinko tarkennuksia?

Verkkosivuille, esim. WHO:n internetsivuille 2014 tai WHO 2013

Tekstissä —- (WHO 2014a). Toisessa kohtaa —- (WHO 2014b). Tarvitaanko tässä yhteydessä WHO:n internet-sivut mainintaa?

Lähdeluettelossa:

WHO 2014a. Health promotion>Global conferences on Health Promotion> The Ottawa Charter for Health Promotion. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Viitattu 19.4.2014
Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/

WHO 2014b. Health promotion>Global conferences on Health Promotion> The Ottawa Charter for Health Promotion> Health Promotion Emblem. Viitattu 19.4.2014
Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/index4.html

JA
Tekstissä —(WHO 2013.) Vai — (Healthpromotion2013, verkkosivut tai Health in All Policies).

Lähdeluettelossa:
WHO 2013. WHO> Health Promotion>Health in All Policies. Viitattu 21.4.2014. Http://www.healthpromotion2013.org/health-promotion/health-in-all-policies

Vastaus:
Kumpikin lähde käsittelee samaa konferenssia WHO:n sivustolla.

Jokaiseen osion sivuun voi viitata erikseen. JAMKissa tekijäksi merkitään henkilötekijät, ei organisaatioita. Jos lähteellä ei ole henkilötekijöitä, aloitetaan lähdeviite lähteen nimellä, eli tässä tapauksessa sivun otsikolla. Vaikkapa näin:

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014a. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivu, aiheena Health Promotion. Viitattu 19.4.2014. Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/.

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014b. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivu, aiheena Health Promotion Emblem. Viitattu 19.4.2014. http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/index4.html.

Jos teet lähdeviitteen joka sivusta erikseen, tee silloin tekstiviitteetkin sen mukaisesti: (Health Promotion 2014a) ja (Health Promotion 2014b).

Verkkokirja-lähde

Ottawan konferenssi muodostaa oman selkeän osionsa sivustolla.

Osio jakaantuu vielä sivuihin, jotka näyttävät eri alaluvuilta. Jokaisessa luvussa Ottawan konferenssia käsitellään eri näkökulmasta. Osiossa jopa navigoidaan painamalla painiketta Next page tai osion sisäisillä sivunumeroilla, jotka näkyvät kunkin sivun alareunassa. Osio muistuttaa verkkokirjaa.

Sen vuoksi näen tässä toisenlaisenkin lähdeviite-mahdollisuuden:

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Osio Maailman terveysjärjestön WHO:n sivustolla. Viitattu 19.4.2014. Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/.

Toista lähdeviitettä ei tällöin tarvita.

Tekstiviitteissä voi viitata osion sisäisen sivun tai luvun numeroon:
(The Ottawa Charter for Health Promotion 2014, 3) tai (The Ottawa Charter for Health Promotion 2014, luku 3).

Vivun tai luvun numeron sijasta voit viitata luvun nimeen, mutta silloin tekstiviitteestä tulee aika pitkä: (The Ottawa Charter for Health Promotion 2012, luku Health Promotion Emblem).

 

Toimitettu teos – luvuilla ei ole tekijöitä

Löytyykö oppariblogista esimerkkiä tästä: toimitettu teos, jonka luvuilla ei ole tekijöitä?

Yrityksen perustamisopas. 2010. Toim. T. Holopainen. 19. uud. p. Helsinki: Edita.
vai
Holopainen, T. 2010. Yrityksen perustamisopas. 19. uud. p. Helsinki: Edita.
vai
Holopainen, T. (toim.). 2010. Yrityksen perustamisopas. 19. uud. p. Helsinki: Edita.

Vastaus:
Kaikki ehdotuksesi ovat lähdemerkintä-standardin (SFS 5989) mukaisia merkintöjä. Kaksi ekaa merkintätapaa on JAMKin ohjeen mukaisia.

Lähdemerkintä-standardissa lausutaan, sivulla 9, kohdassa 5.4.5 Muut tekijät: ”Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta.”

Tätä ohjetta noudatamme. Laitamme toimitetun teoksen toimittajan nimen vasta lähteen nimen jälkeen. Eikä se ole edes pakollista, toimittajan nimi voidaan ilmoittaa, jos sillä on merkitystä lähdeviitteessä. Muuten sen voi huoletta jättää pois.

Miksi tuo viimeinenkin lähdeviite sitten on lähdemerkintä-standardin mukainen?

Sen vuoksi, että standardi on mielestäni epäjohdonmukainen. Standardin kohdassa 5.1 kerrotaan, että tekijöiksi merkintään ne henkilöt, jotka ovat näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä vastuullisiksi sisällöstä.

Sitten on pitkä lista eri rooleissa olevia toimijoita, joista osa selvästikään ei ole vastuussa lähteen sisällöstä! Tässä roolilistassa on mukana myös toimittaja. Standardin esimerkkejä:

BRITTEN, Benjamin. Eight folk song arrangements for high voice and harp. Osian Ellis. (ed) London: Faber Music, 1980.
AYMARD, Maurice. (ed) Dutch capitalism and world capitalism. In: Studies in Modern Capitalism. New York: Cambridge University Press, 1982, pp. 78-96.

Huom! Nämä esimerkit eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia. Ne eivät ole noudattamamme nimi-vuosijärjestelmän mukaisia, ja typografiakin on erilaista (sukunimi tikkukirjaimilla). Välimerkitys näyttää oudohkolta ed-lyhenteen lähettyvillä.

Kummallista on myös se, että nämä(kin) standardin esimerkit ovat aika vanhoja, vaikka standardi julkaistiin syksyllä 2012.

Miten viittaan rikoslain lukuihin ja pykäliin?

Olen täällä pohdiskellut oikeaoppista lähdeluettelon merkintää seuraavanlaisessa tapauksessa. Oikeusopintojen tehtävissä teen paljon viittauksia lakeihin. Nyt käsittelyssä on rikosoikeuden opinnot ja sen myötä rikoslaki. Kysyisinkin, että kun tekstissä viitataan rikoslakiin ja sen eri lukuihin ja pykäliin miten teen oikeaoppisesti lähdeluettelon niiden osalta.

Esimerkiksi.
Rikoslaki löytyy netistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.
Rikosoikeuden eri tehtävissä olen viitannut useisiin lukuihin ja pykäliin seuraavasti.

FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 24. luku. Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta. Viitattu 15.3.2014.  Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L24.
FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 28.luku. Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L28.
FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 36.luku. Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä. Viitattu 18.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Onko raportointiohjeen mukaista tehdä lähdeluettelo ylläolevalla tavalla Eli onko lähdeluettelossa mainittava yksityiskohtaisesti myös rikoslain luvut ja onko oikein laittaa ne järjestykseen luvun mukaan?
Onko aloitus FINLEX…oikeaoppinen vai pitäisikö lähdeluettelo alkaa RL 19.12.1889/39….?

Vastaus:

JAMKissa lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä, jos henkilötekijää ei ole.

Rikoslain eri lukuja ei ilmoiteta lähdeluettelossa eikä niitä laiteta järjestykseen luvun mukaan. Rikoslaki on yksi julkaisu Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö -osiossa (tai Finlexin muissa osioissa). Siinä mielessä viittaukset kannattaaa lähdeluettelossa tehdä rikoslakiin eikä sen erillisiin kappaleisiin.

Säädöslähteet, oikeustapaukset, standardit ja muut vastaavat virallislähteet aloitetaan lähteen nimen virallisella tai vakiintuneella lyhenteellä. Voi käyttää joko L-lyhennettä, joka on virallinen lyhenne sanasta ”laki”. Oikeusoppineet taitavat käyttää RL-lyhennettä, joten sekin on kelpoinen lähdeviitteeseen, koska on vakiintunut lyhenne.

L 19.12.1889/39. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Tai

RL 19.12.1889/39. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Julkaisu-sanan tilalla voi olla Säädös-sana tai joku vastaava kuvaava ilmaisu.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Jäin kuitenkin pohtimaan, pitäisikö tuossa olla erikseen näkyvissä myös julkaisuvuosi. Rikoslakiahan on päivitetty viimeksi tänä vuonna. Tulin siihen tulokseen, että kyllä pitäisi. Näinhän toimimme johdonmukaisesti muidenkin lähteiden kanssa: julkaisuvuosi tulee päivitysvuoden mukaan. Suosittelenkin sen vuoksi tällaista ratkaisua:

L 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

tai

RL 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Säädösten muuttamislait

On tietysti mahdollista viitata lähdeluettelossa lakiin, jolla jokin lainpätkä muutetaan toisenlaiseksi. Silloin voi viitata tiettyyn rikoslain pykälään. Esimerkiksi:

L 845/2009. 2009. Laki rikoslain 36 luvun 6 §:n muuttamisesta. Säädös Oikeusministeriön Finlex-palvelussa. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090845.

Tekstiviitteet

Tekstiviitteissä voi kuitenkin viitata lähteen tiettyihin osiin. Lähdeviitestandardin (SFS 5898, 2012, 26) mukaan ”jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään”.

Rikoslain 24. lukuun voi siis viitata esimerkiksi luvun numerolla: (L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku).

Laitoin poikkeuksellisesti välimerkin (pisteen) myös virallisen lyhenteen ja julkaisu-/päivitysvuoden väliin. Muuten tekstiviitteestä on hankala hahmottaa, mikä osa on julkaisun virallista lyhennettä, mikä vuosilukua.

Jos kertakaikkiaan haluaa tekstiviitteeseen luvun numeron lisäksi sen alaotsikon, jollaisina ne ovat Finlexissäkin, voihan sen tehdä, jos se antaa olennaista tietoa:

(L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta).

Suosisin itse kuitenkin tuota napakampaa tapaa, koska kuvittelen, että sitä olisi helpompi lukea. Eli tätä edellämainittua: (L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku).

Oikeuskäytännön lyhenne vs. tekstiviite opparissa

Finlexin Oikeuskäytäntö-osiossa käytetään vakiintuneesti rikoslaista mm. tällaisia lyhenteitä, tässä ote Korkeimman oikeuden päätöksestä vuodelta 2013:

RL 30 luku 4 § 1 mom 2 kohta

Periaatteessa vakiintuneita lyhenteitä saa lähde- ja tekstiviitteissä käyttää. Niin ajatellen em. lyhenne pitäisi olla ok.

Ongelma tähän käytäntöön tulee toisesta periaatteesta, jonka mukaan lähdeluettelossa olevan lähdeviitteen alun ja tekstissä olevan tekstiviitteen olisi oltava yhteneväiset.

Jos lähdeviite tehdään näin:
RL 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

… niin tekstiviite tehdään napsaisemalla lähdeviitteen alkua mukaan:
(RL 19.12.1889/39. 2014, sijainti lähteessä) eli (RL 19.12.1889/39. 2014, 30 luku).

Tai tarkemmin: (RL 19.12.1889/39. 2014, 30 luku, 4 §). Tekstiviitteeseen voi lisätä myös momentin ja kohdan, jos se on oleellista.

Jostain syystä on rikoslaissa käytetään ilmaisua ”30 luku” eikä ”30. luku”. Viimeksimainittu olisi luontevampi yleiskielellä. Mutta säädöskieli on oma maailmansa!

Tutkimusraportin pitkä nimi

Käytän seuraavaa verkkojulkaisua lähteenä opinnäytetyössäni: Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10
 
Miten tuohon Deloitten julkaisemaan tutkimusraporttiin tulisi oikeaoppisesti viitata? Alustavasti olen merkinnyt sen lähdeluettelooni näin:
 
Myötätuulessa: Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. 2006. Tutkimusraportti Deloitten tutkimuksesta. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.
 
Miltä tuo merkintätapa vaikuttaa? Julkaisun nimi on todella pitkä (jos ns. alaotsikkokin otetaan mukaan), eikä henkilötekijää ole.

Miten tuohon viitataan tekstissä?

Ja laitetaanko tekstiviitteeseen myös sivunumero, kun julkaisusta sellaiset löytyvät?

Vastaus:

Oikeaoppisuus on niin suhteellista 😉

Minäkin aloittaisin Myötätuulessa-sanalla. Kannessa siinä on sanan jälkeen piste, tai ainakin niin voisi tulkita. Se on myös näkyvin nimi.

Lähdeviite-standardissa (SFS 5989, 11) kerrotaan, että alanimekkeet/alanimet merkitään, jos ne antavat olennaista tietoa lähteen sisällöstä; muulloin niitä ei tarvitse ilmoittaa. Tässä on siis monta mahdollisuutta. Yksi niistä on alustava lähdemerkintäsi, tässä pari muuta:

Myötätuulessa. 2006. Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. Julk. Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Myötätuulessa. 2006. Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. Tutkimusraportti. Julk.  Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Myötätuulessa. 2006. Tutkimusraportti suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemuksista ulkoistamisesta Suomessa 2006. Julk. Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Tekstiviitteeseen laitetaan sivunumerot, jos ne kerran lähteessä ovat.

Tekstiviite tulee joko näin: (Myötätuulessa 2006, sivut).

Tai esimerkiksi näin: (Myötätuulessa: Suomalaisten suuryritysten …, sivut). Epäkäytännöllisen pitkät nimet voi lyhentää, mutta ensimmäisiä sanoja on oltava riittävästi, jotta nimen merkitys ei muutu.

Artikkeli Journal of Hospitality & Tourism Research -lehdessä

Tutkin artikkelia, joka on ilmestynyt Journal of Hospitality & Tourism Researchissä. Laitanko sen lähteisiin näin? On vähän kahdenlaisia ohjeita kirjaanko julkaisijan lopuksi…

Lähde:
Barrows, C. & Vieira, E.T. 2012. Recommendations For the Development of a New Operational Classification System For the Foodservice Industry. Journal of Hospitality & Tourism Research. 2013. Vol. 37, No. 3, 349-376. International Council on Hotel, Restaurant and Institutional Education. Sage.

Artikkeli on kokoomateoksesta.
–    mietin tuota vuosilukuakin kun artikkelissa on eri kuin ”teoksessa”. Eli kait sitten laitan molemmat vuodet.
–    vielä siitä artikkellista kun julkaisia on SAGE , mutta on behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education.  Laitettaisiinko lähteen loppuun pelkkä SAGE.

Vastaus:

Menin Hospitality & Tourism Complete -tietokantaan, se on yksi Ebscon tietokannoista:

Etsin artikkelin sen nimen alun perusteella. Se näyttäisi olevan mieluumminkin artikkeli tieteellisessä lehdessä kuin artikkeli kokoomateoksessa.

Kun löysin artikkelin, katsoin Cite-kuvakkeesta, miten lähdeviite tehdään APAn tyyliin. Tällaisen viitteen tietokanta antoi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. (2013). Recommendations for the Development of a New operational classification System For The Foodservice Industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37(3), 349-376. doi:10.1177/1096348012436375

Stilisoin sen JAMKin ohjeen mukaiseksi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. 2013. Recommendations for the development of a new operational classification system for the foodservice industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37, 3, 349-376. Viitattu 14.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Hospitality & Tourism Complete.

Itse en löytänyt eri vuosilukua artikkelille ja lehdelle. Lehti on ilmestynyt August 2013.

Volyymin eli lehden vuosikerran saa ilmoittaa halutessaan, varsinkin kun se tulee näin automaattisesti. Se ei ole kuitenkaan pakollista, koska lehden löytää numeron ja vuosiluvun perusteella. Volyymi on tässä tapauksessa 37.

JAMKissa ei merkitä Vol., No. tai muita vastaavia ei-pakollisia lyhenteitä. Eikä myöskään tunnisteita, esimerkiksi doi-tunnistetta. Artikkelin löytää helposti niitä ilmankin.

Kirjoista on aina kerrottava kustannuspaikka ja kustantaja, jos ne helposti voi havaita. Lehtiartikkeleista niitä ei perinteisen käytännön mukaan tarvitse laittaa. SAGEa ei ole siis pakko merkitä, eikä myöskään tuota ”behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education”.

Maailma on välillä epäjohdonmukainen. Yhteiskunta pyörii sillä tavalla.

Copyrightin skaala yli 30 vuotta

Kysymykseni koskisi lähdeviittaamista. Minulla on 3 nettilähdettä, joista yhdessä minulla on tekijä, mutta kahdessa ei ole.

Ongelma on kuitenkin, että en löydä sivuille tarkkaa vuosilukua. Kaikissa tapauksissa kyse on tietosanakirjan tapaisista sivuistoista, encyclopedioista. Yksi sivu ilmoittaa vuosiluvuksi melko suuren haarukan: Copyright © 1981- 2014 The Computer Language Company Inc. All rights reserved.

Ja toinen, tekijällä varustettu sivu: Copyright © 2010 – 2014 Janalta Interactive Inc.

Voinko ilmoittaa nämä vuosiluvut, vaikka skaalaa on noin paljon? Kolmannessa lähteessä, joka on Nelliportaalin kautta saatu tietosanakirja YSO/ALLSOn viite, ei ole mitään viitteitä vuosiluvuista. Mitä minun kannattaisi tehdä viittaamisen ja lähdemerkintöjen suhteen?

Vastaus:

Merkkaisin julkaisuvuodeksi 2014. Perusteluni:

1) Et viittaa kaikkiin eri vuosina julkaistuihin sivun eri versioihin, vaan vain uusimpaan. Jos vielä muistat laittaa lähdeviitteeseen Viittauspäivämäärä-tiedon, lukija tietää, milloin olet lukenut kyseistä sivua. Voihan noita 2014 vuoden versioita tuosta sivusta putkahtaa vaikka joka päivä uusi.

2) Tutki ja kirjoita -bestsellerissä (Hirsjärvi ym. 2010, 372) julkaisuajankohdasta lausutaan näin: ”Julkaistujen lähteiden vuodeksi merkitään julkaisun copyright-vuosi. – – Vuodella viitataan joko teoksen ensiluovutus- tai päivitysvuoteen – -”

Päivitysvuosi on siis kelvollinen julkaisuvuodeksi.

Jos vuosilukua ei tiedetä, käytetään lähdeviitteessä ilmaisua N.d. Se on suomeksi ”no date”.

YSOssa (Fintossa) eli Yleisessä suomalaisessa ontologiassa on kuitenkin tieto päivitysajankohdasta, joten siihen lähdeviitteeseen voi kyllä merkata julkaisuvuodeksi 2014. Tällä hetkellä viimeisin päivitys on näköjään tehty öilössä päivänä eli 12.3.2014.

Carean vuosikertomus -lähdeviite

Kuinka yrityksen aineisto tulee laittaa lähdeluetteloon seuraavanlaisessa tapauksessa? Organisaatio on Carea, virallinen nimi Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja käytän heidän tuottamaa materiaalia kuten vuosikertomus/henkilöstökertomus joltakin vuodelta.

Voidaanko laittaa lähteeseen Carea vai virallinen nimi, vuosiluku, asiakirjan/muun materiaalin nimi? Jos ei muuta tietoa ole niin onko tämä ok? Jos lähde on netistä niin sitten vielä viitattu päivämäärä ja osoite+polku? Meneekö se näin?

Vastaus:

Carea on ok. Tosin vuosikertomuksen yhteydessä näyttää netissä olevan koko nimi eli Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Uusin vuosikertomus on vuodelta 2012. Sillä on pitkä nimi, jolla viite aloitetaan:

Vastuu saa välittämään: Carean vuosi 2012. 2013. Kotka: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Viitattu pvm. Http://www.carea.fi/static/vuosikertomukset/2012/.

Tai

Vastuu saa välittämään. 2013. Carean vuosi 2012. Kotka: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Viitattu pvm. Http://www.carea.fi/static/vuosikertomukset/2012/.

Julkaisuvuoden selville saamiseksi tein tempun. Painoin vuosikertomuksen tekstin päällä hiiren toista näppäintä  ja klikkasin toimintoa Näytä sivun tiedot. Sieltä näin, että julkaisua oli muokattu 17. huhtikuuta 2013 16:15:30. Opiskelijanhan ei tarvitse näin osata tehdä. Mutta en nyt ehtinyt tarkistaa, sanotaanko tekstin seassa tai takakannessa tms. julkaisemisen ajankohtaa. Vuosikertomus ruukataan julkaista seuraavan vuoden alkupuolella.

Sivun otsikko lähdeviitteeseen

Meillä on lähdeongelma yhden linkin kanssa. Olemme nyt merkanneet lähteen seuraavalla tavalla:

Houston Methodist leading medicine. Methodist neurological institute. MDA/ALS Center. Specialties. Viitattu 18.9.2013. http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932

Olemme ottaneet tietoa tuon linkin kautta aukeavasta tekstipätkästä (specialities). Kuinka se tulisi oikeaoppisesti merkata, kun ei ole tekijää eikä vuosilukua?

Vastaus:

Kyseessä näyttää olevan pitkä teksti laajan sivuston yhdellä sivulla, vähän niinkuin esittely tai artikkeli.

Koska sivulla ei ole henkilötekijää, aloittaisin lähdeviitteen sivun otsikolla ja kuvailisin julkaisun tyyppiä jotenkin:

Specialities. 2014. MDA/ALS-klinikan asiantuntijoiden esittely ammateittain. Houston Methodist leading medicine, Methodist neurological institute, MDA/ALS Center. Viitattu 12.2.2014. Http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932.

Julkaisuvuosi-tiedoksi käy copyright-vuosi. Se näyttää olevan sivun alareunassa: ”Academically Affiliated with Weill Cornell Medical College © 2014. Houston MethodistSM, Houston, TX. All rights reserved.”

Tässä tekstiviite kaupanpäälliseksi: (Specialities 2014).

Viittaaminen To-Mi-kansioon

Ongelmana on To-Mi -kansion merkitseminen lähteisiin ja viittaaminen tekstin sisällä. Olemme esimerkiksi ottaneet Liikkumiskyvyn arviointi Timed up and go -testin To-Mi kansiosta, joten miten se merkitään. Tässä linkki To-Mi kansioon: www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf

 Vastaus:

Mielenkiintoinen julkaisu!

Lähdeviitteen voi tehdä näin:

To-Mi. 2013. Toimintakyvyn mittarit. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Silloin tekstiviite tulee näin (To-Mi 2013, sivut).

Liikkumiskyvyn arviointitestejä näyttää olevan kaksikin erilaista.

Yritin tiirailla, kerrotaanko luvun alussa tekijöiden nimiä, mutta minun silmiini ei sellaisia osunut. Lähdeviitteen voikin aloittaa julkaisun nimellä, eikä yksittäisen luvun nimellä.
Valintoja

Ongelmana tässä lähteessä on se, kumpi tulee julkaisun nimeksi: To-Mi vai Toimintakyvyn mittarit?

Koska julkaisussa itsessäänkin suositaan muotoa To-Mi (Toimintakyvyn mittarit), laitoin To-Mi:n ensimmäiseksi. Aivan yhtä oikea tulkinta olisi esimerkiksi tämä:

Toimintakyvyn mittarit: To-Mi. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tai tämä:

To-Mi: toimintakyvyn mittarit. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tekstiviitteet tulisivat silloin ekasta näin (Toimintakyvyn mittarit: To-Mi 2013, sivut) ja tokasta näin (To-Mi: Toimintakyvyn mittarit 2013, sivut).

Toinen hämmennys liittyy julkasijaan/kustantajaan. Onko se VSSHP vai TYKS? Nimiölehdellä on VSSHP, joten valitsin sen. Julkaisun alatunnisteessa on kumpikin. Esipuheessa ei puhuta sanallakaan VSSHP:stä, vaan vain Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Ja monelle voi olla hakusessa sekin, mitä tuo VSSHP tarkoittaa. Googlailemalla saa toki selville, että se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Lähdeviitteeseen olisi voinut laittaa pitkän nimen, mutta koska sitä ei käytetä julkaisussa, lyhenne on täysin ok.

Nettilinkin nimi näyttäisi viittaavan on vuoden 2010 versioon, mutta linkki vie vuoden 2013 versioon.

Kansio-sanaa ei lähdeviitteessä tarvita, julkaisu ei näytä kansiolta nettikäyttäjän silmissä. Mutta jos oikeasti käytätte kansiota, voi sen tiedon laittaa viitteeseen.

Toimeksiantajalta saatu OKM:n muistio

Miten teen oikein teksti- ja lähdeviittausmerkinnän, kun kyseessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön keskustelumuistio Tekijänoikeuspolitiikasta 2012? Olen saanut tämän muistion paperiversiona opinnäytetyöni toimeksiantajalta. Muistioon ei ole merkitty kirjoittajien / osallistujien nimiä.

Vastaus:

Tietoa OKM:n muistiosta näyttää olevan ministeriön sivuilla: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Tekijanoikeuspolitiikka2012.html

Julkaisusta löytyvät nämä tiedot:

  • Julkaisun nimi Tekijänoikeuspolitiikka 2012; Keskustelumuistio
  • Tekijät Kulttuuriyksikkö, tekijänoikeuspolitiikan ryhmä
  • Työryhmä
  • Julkaisusarja Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:20
  • Julkaistu 26-11-2012
  • Sivumäärä 35
  • ISBN 978-952-263-168-8 (PDF)
  • ISSN-L 1799-0327, 1799-0335 (PDF)
  • Kieli suomi
  • Tilaukset –
  • Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Koska muistiolla ei ole henkilötekijää, lähdeviite alkaa sen nimellä. Julkaisun lajina on keskustelumuistio:

Tekijänoikeuspolitiikka 2012. 2012. Keskustelumuistio. Julk. 26.11.2012. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 19.12.2013. Http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuspolitiikka/tekijanoikeus__Keskustelumuistio_18062012.pdf.

Näin tulee siis lähdeviite netissä olevaan keskustelumuistioon. Mutta miten viitataan toimeksiantajalta saatuun paperiversioon?

Tuosta em. luetelmasta päättelen, että muistiota ei voi tilata ollenkaan. Sitä ei siis saa paperiversiona, vaan se on ainoastaan netissä.

Tavoite on, että opparintekijät käyttäisivät, mikäli vaan mahdollista, aina alkuperäisiä lähteitä. Sen vuoksi suosittelen, että käytät lähteenä tuota netissä olevaa versiota, etkä toimeksiantajalta saatua paperiversiota.

Tekstiviite – poikkeustapaus

Julkaisun nimessä on valmiiksi vuosiluku. Tämä aiheuttaa poikkeuksen tekstiviitteen tekemisessä. Tekstiviitteeseen on pakko ängetä piste, koska muuten kaksi vuosilukua olisi peräkkäin. Ja silloin lukija muuten voisi luulla, että kirjoittaja ei ole viimeistellyt tekstiä.

Joten tekstiviite tehdään näin (Tekijänoikeuspolitiikka 2012. 2012, sivut).

Ongelmana loppuraportin monta kirjoittajaa

Lähteenäni on erään tutkimuksen loppuraportti, joka vaikuttaa kokoomateokselta. Lukujen aluissa ei kuitenkaan ole kerrottu, kuka kyseisen luvun on kirjoittanut (ei siis välttämättä ole kokoomateos). Raportin alussa on pitkä lista kirjoittajia, mutta myös toimittaja on mainittu. Tehdessäni ensimmäistä viittausta, viittaanko tekstissäni toimittajaan vai kaikkiin kirjoittajiin? Onko sillä myöskään lähdemerkintään vaikutusta, että toimittaja on mainittu erikseen?

Lähteeni löytyy tästä linkistä:
http://www.mela.fi/sites/default/files/tyoymparisto_nykyaik_lypsykarjatilalla_1996.pdf

Vastaus:

Toimittajat (kirjan editoijat, katsovat että kirjoitustyyli on yhtenäinen yms.) ovat toissijaisia, ns. muita tekijöitä. Heitä ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä, eikä siten myöskään tekstiviitteessä. Jos haluaa, heidät saa ilmoittaa lähdeviitteessä, ”jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta” ( SFS 5989, 9). Mutta ei tekijöinä, vaan toimittajina – esimerkiksi: Toim. A. Virtanen) – ja vasta lähteen nimen jälkeen.

Sillä, että toimittaja on mainittu erikseen, on siis merkitystä.

Huom! Lehtiartikkelien toimittajat (journalistit) ovat varsinaisia tekijöitä, joilla on tekijänoikeus tekstiinsä, heidät merkitään tekijöiksi -> lähdeviite alkaa journalistin nimellä.

Kirjan nimi vai tekijöiden konkkaronkka

Kirjan kirjoittajat ovat tekijänoikeudellisia tekijöitä, he ottavat vastuun tekstistänsä. Nyt on vain mietittävä, ovatko he tekijöitä.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989, 5) suosittelee, että lähdeviitteen tiedot otetaan nimiölehdeltä tai sen vastineelta. Yleensä nimiölehti on kansilehden jälkeen, välissä saattaa tosin olla tyhjiä sivuja/lehtiä. Opparissa nimiölehteä vastaa kuvailulehti.

Jos kerran nimiölehdessä ilmoitetaan kirjoittajat, silloin he ovat aitoja henkilötekijöitä. Lähdeviite aloitetaan heidän nimillänsä:

Haatainen, S., Kalliokoski, P., Kalliopää, M., Kallunki, H., Kangas, J., Kotimaa, M., Louhelainen, K., Nevala-Purala, N., Ojanen, K. & Pasanen, A.-L. 1996. Työympäristö nykyaikaisella lypsykarjatilalla. Loppuraportti Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995. Helsinki: MELA.

Kirjan alkusanoissa tosin mainitaan vain kolme organisaatiota, joita kiitetään.  Mutta esipuheen allekirjoituksena on taasen ”Tekijät”. Niin että onhan tämä sekavaa.

Hämmennystä aiheuttaa lisää vielä se, että esimerkiksi Melinda-tietokannassa kirja on luetteloitu sen nimen mukaan ja muiksi tekijöiksi ilmoitetaan toimittajan lisäksi kirjoittajat ja ne kolme organisaatiota, jotka mainitaan kansilehdellä ja nimiölehdellä.

Tekstiviitteeseen ekalla kerralla kaikki tekijät

Myös tekstiviitteessä ilmoitetaan ekalla kerralla kaikki tekijät, ja lisäksi julkaisuvuosi ja sivunumerot. Tekstiviite näyttää kyllä hieman rasittavalta:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen, Kalliokoski, Kalliopää, Kallunki, Kangas, Kotimaa, Louhelainen, Nevala-Purala, Ojanen & Pasanen 1996, sivut).

Tämä ohje perustuu standardin (SFS 5989, 9) ohjeeseen: kaikkien nimet pitää mainita, jos mahdollista. Ja mikäpä meitä estäisi?

Nythän JAMKissa on käytäntö, että jos tekijöitä on neljä tai enemmän, kuten tässä tapauksessa, voidaan muilla kerroilla ilmoittaa eka tekijä ja sen jälkeen kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisu “ja muut”. Asiakeskeisessä viittauksessa käytetään lyhennettä ”ym.”.

Haatainen ja muut ovat todenneet – –

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen ym. 1996, sivut).

Olen miettinyt samanlaista ongelmatapausta tammikuussa 2013 ja syyskuussa 2011.

Itse kannatan kyllä sitä, että jos kirjoittajia on vähintään neljä, tekstiviitteeseen voisi laittaa jo ekalla kerralla lyhenteen ”ja muut” tai ”ym”. Mutta JAMKissa ei ainakaan vielä toistaiseksi toimita niin.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Kirjassa on sekin ristiriita, että nimiölehdellä on kaksi vuosilukua, 1995 ja 1996, ja kansilehdellä yksi, 1996. Kumpi näistä on oikea? Nuo kirjoittajat ovat antaneet loppuraporttinsa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995, mutta kirja on julkaistu vasta vuoden 1996 huhtikuussa. Julkaisuvuosi on siis 1996.

Kiinnitän tiedon luotettavuuden näkökulmasta huomiota siihen, että julkaisu on tosiaan jo vuodelta 1996. Se on ok, jos kuvaa vaikkapa lypsykarjatilojen työympäristön muutosta vuosien ja vuosikymmenten aikana. Muuten se vaikuttaa ei-ajantasaiselta lähteeltä.

Ai niin, minunkaan mielestäni tämä ei ole kokoomateos, vaikka onkin toimitettu.

Käypä hoito: tekijät, työryhmä vai nimi?

Olemme koulukavereideni kanssa pähkäilleet jo pidemmän aikaa (useammankin tehtävän kohdalla) erästä lähdemerkintöihin liittyvää asiaa. Kukaan ei oikein tunnu tietävän vastausta ja nyt ajattelin vihdoin ja viimein selvittää ongelman. Kysymys olisi siis seuraavanlainen: miten Käypä hoito -suosituksiin viitataan Jamkin ohjeiden mukaan?

Esimerkiksi tämä suositus  http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36070

Miten lähde merkitään lähdeluetteloon ja miten siihen viitataan? Merkitäänkö lähdeviitteeksi suosituksen nimi vai tekijäryhmä? Entä, jos suosituksella olisi vain yksi henkilötekijä?

Vastaus:

No ei ihme, ettei kukaan tiedä. En näköjään itsekään tiedä. Huomaan nimittäin antaneeni erilaisia ohjeita eri aikoina ja eri käypä hoito -suosituksista.

Aiemmat ohjeet

Ekaks (30.9.2011) olen antanut tekstiviitteestä ohjeen, jossa sanon, että joo, kaikki työryhmän jäsenet on ilmoitettava, jos ja kun ne ovat päävastuullisia tekijöitä.  Kyseessä oli  vuoden 2006 käypä hoito -suositus Naisten virtsankarkailusta. Uusi kyseisen aiheen suositus on ilmestynyt joulukuussa 2011 ja vanha poistunut, joten en voi tarkistaa asiaa.

Toukokuussa 2013 (23.5.2013) olen ohjeistanut näin selkäydinvamma-suosituksesta, sen hoitohenkilökunnan versiosta ja potilasversiosta:

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Selkäydinvamma. PDF. Käypä hoito -suositus. Duodecim 117, 7, 772 – 788. Viitattu x.x.xxxx. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim.

Selkäydinvamma. 2012.  Käypä hoito -suositus 18.12.2012. Helsinki: Duodecim. Viitattu 26.2.2013.  Http://www.kaypahoito.fi.

Tämäkin suositus on päivitetty, itse asiassa jo ennen antamaani ohjetta, mutta enpä huomannut sitä silloin, vaan annoin vaan lähdemerkintä-esimerkit saamieni linkkien perusteella.

Tänä syksynä (10.11.2013) olen kertonut, että työryhmän jäseniä ei ole pakko merkitä lähdeviitteeseen:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Käytettävissä Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 2013. Lisätietoa Käypä hoito -suosituksen aiheesta. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

Kahdessa esimerkissä käsken merkkaamaan lähteen tekijöiden mukaan ja kolmessa julkaisun nimen mukaan! Kuka tai mikä on syyllinen?

Lähdeviitteen tiedot nimiölehdeltä

Lähdeviite-standardi (SFS 5989) sanoo, että tiedot poimitaan lähdeviitteeseen ensisijaisesti nimiölehdeltä tai sen vastineesta. Käypä hoito -suosituksessa se tarkoittanee ensimmäistä sivua.

Kun oikein vertailen aiemmin antamiani ohjeita, tulen siihen tulokseen, että viimeisin antamani ohje pätee: Työryhmää ei tarvitse merkitä lähdeviitteeseen. Työryhmän jäsenten nimet eivät ole korostetusti suosituksen alussa, vaan heidät mainitaan suosituksen lopussa.  Lisäksi työryhmän on asettanut Duodecimin lisäksi aina kuhunkin suositukseen liittyvä sairaus- tai vammaryhmän yhdistys/yhdistykset. Periaatteessa voisi ajatella, että ne organisaatiot, jotka ovat työryhmän asettaneet, ovat päävastuullisia tekijöitä.

JAMKissa lähdeviite aloitetaan kuitenkin aina henkilötekijöillä eikä organisaatiolla. Siispä lähdeviite alkaa Käypä hoito -suosituksen nimellä, kun päävastuullisia henkilötekijöitä ei ole:

MS-tauti. 2012. Käypä hoito -suositus. Julk. 20.12.2012. Viitattu 11.12.2012. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36070.

Mutta kun kurkkaan kyseisen suosituksen potilasversioon – avot! Siellä onkin henkilöiden nimiä, jotka aivan selvästi ovat potilasversion tekijöitä. Myös julkaisupäivämäärä on eri. Senpä lähdeviite tuleekin näin:

Riikola, T., Elovaara, I. & Atula, S. 2012. MS-tauti. Käypä hoito -suositus. Potilasversio. Julk. 10.12.2012. Viitattu 11.12.2012. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00090.

Tässä vielä lähdeviitteet uudistuneisiin selkäydinvamma-suosituksiin:

Selkäydinvamma. 2012. Käypä hoito -suositus. Julk. 18.12.2012. Viitattu 11.12.2013. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36098.

Riikola, T., Ahoniemi, E. & Malmivaara, A. 2013. Selkäydinvamma. Käypä hoito -suositus. Potilasversio. Julk. 7.5.2013. Viitattu 11.12.2013. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00028.

Jos olet lukenut suosituksen esimerkiksi Terveysportista Nelli-portaalissa, kantsii laittaa nettiosoitteeksi kulkemansa polku:

Selkäydinvamma. 2012. Käypä hoito -suositus. Julk. 18.12.2012. Viitattu 11.12.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Jos käytät PDF-muotoista julkaisua, sen voi ilmoittaa lähdeviitteessä:

Selkäydinvamma. 2012. PDF. Käypä hoito -suositus. Päiv. 18.12.2012. Viitattu 11.12.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

MS-tauti. 2012. PDF. Käypä hoito -suositus. Päiv. 20.12.2012. Viitattu 11.12.2012. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36070.

PDF-julkaisuissa on päivämäärän edessä sana ’Päivitetty’, mitä ei ole tavallisessa nettiversiossa. Sen takia merkitsin nettiversion lähdeviitteeseen, että suositus on julkaistu 18.12.2012 (Julk. 18.12.2012). Mistäpä sitä tavallinen tallaaja voisi arvata, milloin suositus julkaistaan eka kerran ja milloin se on jo olemassa olevan julkaisun päivitetty muunnos?

Vastaus kootusti: lähdeviite

Merkitäänkö lähdeviitteeksi suosituksen nimi vai tekijäryhmä? Entä, jos suosituksella olisi vain yksi henkilötekijä?

  • Jos suosituksen alussa on selvästi henkilötekijä tai -tekijöitä, lähdeviite alkaa henkilötekijän nimellä tai henkilötekijöiden nimillä.
  • Jos suosituksen alussa ei ilmoiteta henkilötekijöiden nimiä, lähdeviite alkaa suosituksen nimellä.
  • Työryhmä ei tässä tapauksessa ole henkilötekijä.

Vastaus: tekstiviite

Miten lähteeseen viitataan tekstissä?

Sillä, onko lähdeviite tehty PDF-muotoisesta julkaisusta vai ei, on merkitystä tekstiviitteessä.  PDF-julkaisussa on sivunumeroita, tavallisessa nettiversiossa niitä ei ole.

Tekstiviite MS-taudin suositukseen tulee näin (MS-tauti 2012) ja vastaavaan PDF-muotoiseen suositukseen näin (MS-tauti 2012, sivut).

Uskoa vaativat lähteet

Eilisiltana sivusimme ulkomaailmalle aukeamattomia linkkejä tutkimusmenetelmien kurssin viestinnän osuudessa. Tulipa esille sekin, että joissain firmojen intranet-viitteissä voimme vain ”uskoa” sivujen olevan olemassa.

Vastaus:

Näin saattaa olla.

Mutta aika usein siitä jää kiinni, jollei ole tehnyt hämäräperäistä sopimusta kyseisen firman kanssa kuvitelluista lähteistä. Ainakin kiinnijäämisen uhka leijuu koko ajan ilmassa. Elämä hankaloituu ihan turhan takia.

Vähän niin kuin yhden sukulaisen huushollissa muinoin. Mies ei halunut ostaa tv-lupaa, joten aina kun ovikelloa rimputettiin, hän roudasi telkun komeroon. Tätä jatkui, kunnes vaimo sai tarpeekseen ja osti luvan.

Jos opparin tekijä haluaa varmistua, että hän voi osoittaa esimerkiksi opparin ohjaajalle kyseisen lähteen olemassaolon, hän voi – jos se on sallittua – tallentaa käyttämänsä intranet-lähteet muistitikulle tms. tai tulostaa ne paperille.

Tutki ja kirjoita -kirjassa (2010, 367) kerrotaan lähdeluettelon tehtävät. Yhtenä tehtävänä (kolmantena tehtävänä listassa) on nimenomaan selvittää, onko mainittua lähdemateriaalia edes olemassa.

Muut lähdeluettelon tehtävät:
1) näyttää, minkä tyyppistä lähteistöä tekijä käyttää
2) antaa riittävät tiedot lähteiden paikantamiseen
4) auttaa tekstiviitteen tekemisessä (tekstiviitten ja lähdeviitteen vastaavuus).

Viittaaminen Facebook-sivuun

Kuinka merkitsen lähteen, joka on Facebookin sivustolla ja jonne olen kirjautunut omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla?

Vastaus:

Jos käytät opinnäytetyössäsi tietoperustan lähteinä Facebook-sivuja, niiden on oltava perusteltuja ja yleensä asiantuntijoiden tai luotettavien organisaatioiden sivuja.

En kuitenkaan näe oleellista eroa sillä, viittaako opparintekijä luotettavan organisaation www-sivuihin vai Facebookiin (tai muuhun sosiaaliseen mediaan). Esimerkiksi JAMKin Facebook-sivun tieto on yleensä yhtä luotettavaa kuin JAMKin www-sivuillakin oleva tieto.

Julkiset sivut vs. yksityiset sivut

Osa Facebook-sivuista on julkisia. Näitä ovat esimerkiksi JAMKin sivut ja JAMKin kirjaston sivut. Julkkiksilla, mm. urheilijoilla, taiteilijoilla, poliitikoilla ja kuninkaallisilla on Facessa yksityisten sivujensa lisäksi – tai pelkästään – julkisia sivujaan, joiden seuraajaksi voi ryhtyä helposti tykkäämällä sivusta.

Koska tv-katsojana tykkäsin kovasti tämänvuotisista itsenäisyyspäivän juhlista, kävin kurkkaamassa pressan naamakirjaa.

Sauli Niinistö 17 tuntia sitten
Kiitos kovasti palautteesta, tunnelmakuvianne onkin tullut kymmenisen tuhatta! Upeaa kuulla, että konsertti oli tullut ”luoksenne” koteihin, niin on moni kertonut. Paljon on jo kiitetty kapellimestaria ja esiintyjiä, unohtumattomia suorituksia, mutta vielä erityiset kiitokset kokonaisvastuuta kantaneille ohjaaja Marika Vapaavuorelle ja musiikista vastanneelle Helena Hiilivirralle! SN

Suomen tasavallan presidentin Facebook-sivu on julkinen, ja Niinistö päivittää sitä itse SN-puumerkillänsä. Postauksia pääsee lukemaan ilman Facebook-tunnuksia, vaikka sivun yläreunassa onkin teksti ”Rekisteröidy Facebookin nyt ja saat yhteyden käyttäjään Sauli Niinistö”.

Mutta miten ihmeessä lähdeviite tehdään, eihän tuossa ole edes otsikkoa?

Pitkän nimen voi lyhentää ja kellonajan ilmoittaa

JAMKin lähdemerkintä noudattaa suurin piirtein tällaista kaavaa:

Tekijät. Julkaisuvuosi. Lähteen nimi. Tallennetyyppi tarvittaessa. Julkaisun laji tarvittaessa. Painos- tai versiotiedot jos löydettävissä. Julkaisukanava/media julkaisupäivämäärä tarvittaessa,lähteen sijainti julkaisukanavassa. Päivitysaika. Julkaisupaikka ja kustantaja. Muut täsmentävät tiedot tarvittaessa. Verkkolähteistä Viitattu päivämäärä. Verkkolähteistä verkko-osoite.

Jos FB-sivulla on useita päivityksiä samana päivänä, lähdeviitteessä voi ilmoittaa myös kellonajan muodossa tunnit:minuuti. Tarkan kellonajan näkee, kun laittaa hiiren kursorin sihen, missä kerrotaan ajanmääre, esimerkiksi ”17 tuntia sitten”.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989, 2012) antaa mahdollisuuden epäkäytännöllisen pitkän nimen lyhentämiseen, kunhan ekoja sanoja ei jätetä pois. Poisjätetyt sanat korvataan kolmella pisteellä.

Henkilön julkinen Facebook-sivu

Edellä kerrottua logiikkaa seuraten teen lähdeviitteen näin:

Niinistö, S. 2013. Kiitos kovasti palautteesta… Facebook 8.12.2013, Sauli Niinistö. Tilapäivitys Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallisella sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://www.facebook.com/niinisto.

Tai kellonajan kanssa:

Niinistö, S. 2013. Kiitos kovasti palautteesta… Facebook 8.12.2013 16:58, Sauli Niinistö. Tilapäivitys Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virallisella sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://www.facebook.com/niinisto.

Käytin tässä termiä ’tilapäivitys’, koska FB:n ohjeissa käytetään sitä. Kun tiirailen ihmisten fb-seiniä, huomaan termit ’julkaisu’ tai ’äskettäiset julkaisut’. Kaikki nämä ovat mielestäni ok.

Julkinen Facebook-sivu ilman henkilötekijää

Mutta miten toimitaan silloin, kun kyse on kasvottomasta instituutiosta? Esimerkiksi JAMKista 😉 Lukijan ei silloinkaan tarvitse kirjautua Faceen. Yritetäänpä:

Congratulations to us all! 2013. Facebook 22.11.2013, JAMK University of Applied Sciences. Tilapäivitys Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivulla. Viitattu 9.12.2013. https://fi-fi.facebook.com/jamk.fi.

Henkilön yksityinen Facebook-sivu

Päästäkseen katsomaan meidän taviskansalaisten fb-julkaisuja, on oltava Facebook-käyttäjätunnus (tili) ja salasana. Ja sitten on vielä saatava kyseiseltä henkilöltä hyväksyntä kaveripyyntöön.

Yleensä yksityishenkilöiden päivityksiä ei käytetä opparin tietoperustan rakentamisessa. Laitan tähän kuitenkin lähdemerkintä-esimerkin:

Ikävalko, N. 2013. Restonomin huolella hauduttama aamupuuro… Facebook 9.12.2013, Nanna Ikävalko. Tilapäivitys yksityisellä sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/.

Yksityinen Facebook-sivu ilman henkilötekijää

Onko olemassa aidosti yksityisiä organisaatioiden sivuja? En ole varma, joten heitelkää vinkkejä tänne päin.

Suljettuja ryhmiä Facebookissa kuitenkin on. Suljettu sivu on jollakin tavalla verrattavissa yksityiseen fb-sivuun, koska sen tilapäivitykset näkyvät vain ryhmään hyväksytyille jäsenille.

Suljetuissa ryhmissä tilapäivityksiä tekevät yleensä jäsenet omilla nimillään (tai nimimerkillään):

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Suljettuja ryhmiä on monenlaisia. Kannattaa harkita, mitkä niistä ja niiden julkaisuista ovat kelvollisia lähdeluetteloon.

Jos sivulta käy ilmi tilapäivityksen tekijän asiantuntijuus kyseisen foorumin toimijaksi, se tuo lähdeviitteeseen lisäarvoa:

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Vammaispalvelujen käsikirjan päätoimittaja Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Tai:

Autio, A. 2013. Varovaisempi eteneminen taudin tunnusmerkistön määrittelyssä olisi vähentänyt ADHD:n ylidiagnosointia… Facebook 22.11.2013, Suomen vammaistutkimuksen seura ry. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Anu Aution tilapäivitys suljetun ryhmän sivulla. Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/groups/120066628010078/.

Entä kommentit?

Kommenteissa on harvoin tärkeää asiaa tietoperustan rakentamisen näkökulmasta katsottuna. Sen vuoksi viitteitä niihin ei opparin lähdeluettelossa yleensä ole.

Joku voi toki käyttää kommentteja tutkimusaineistonaan. Silloin ne eivät kuitenkaan ole lähdeaineistoa eikä niitä ilmoiteta lähdeluettelossa.

Siltä varalta, että jollakin on tutkimusaineistonaan fb-keskustelujen kommentteja ja tämä joku haluaisi listata siteeraamiaan (suoria lainauksia) tai referoimiaan (omin sanoin tiivistämiään) kommentteja vaikka liitteessä, kokeilen tässä, miten viite silloin voitaisiin tehdä:

Sormunen, S. 2013. NO Sammoo mieltä… Facebook 9.12.2013 11:35, Kuningaskuluttaja. Sari Sormusen kommentti YLE TV1:n kuluttajaohjelman tilapäivitykseen HS vertaili älykännyköiden akkujen kestävyyttä… Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/Kuningaskuluttaja.

Korpiola, S. 2013. Ja juuri sain vastauksen Fazerilta, kun kysyin että mistä niiden xylitoli tehdään… Facebook 27.11.2013 15:36, Kemikaalicoctail. Sirpa Korpiolan kommentti toimittaja Noora Shinglerin tilapäivitykseen ”Pastilli, jolla on aito ja kotimainen tausta”… Viitattu 9.12.2013. Https://www.facebook.com/pages/Kemikaalicocktail/211737428850438.

Oppariohjeet koottu opinto-oppaaseen

JAMKin www-sivut ovat uudistuneet!

Oppariohjeet löytyvät jatkossa opinto-oppaasta. Tavoitteena on, että oppariin liittyvä ohjeistus on mahdollisimman kattavasti yhdessä paikassa.

Raportointi ja julkaisu -sivulla on tietoa opparin julkisuudesta. Siitä tulee aika paljon kysymyksiä tähän blogiin.

Kansilehden ja kuvailulehden mallit ovat ohjeissa ja lomakkeissa. Siellä on myös pikaohje lähdemerkintöjen tekoon.

Kirjasto ohjeistaa edelleen tämän oppariblogin lisäksi opinnäytetyövaiheen tiedonhankinnan kontakteilla ja sen jälkeen opparisaunassa jos opiskelija tarvitsee lisää tiedonhaun opastusta. Myös vapaavalintaisella tammikuussa 2014 alkavalla asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssilla voi laatia itselleen laadukkaan lähdeluettelon. Lisäksi aloille on koottu tietolähde-oppaita.

Kielikeskus päivittää englanninkielisen raportointiohjeen lähiviikkoina. Siitäkin on esitetty PALJON toiveita.
Project reporting instructions will be updated in this winter 🙂

Lähde salatussa intranetissä

Kuinka voin merkitä sellaisen lähteen, joka on salatulla internet- sivulla, esim. Intranet tai Facebookin sivusto, jonne olen kirjautunut omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla?

Vastaus:

Pyyhälsin JAMKin intraan etsimään salaisuuksia. Tällaisen löysin:

Tiesitkö, että voit tehdä videoita opetuskäyttöön? 2013. Uutinen 14.11.2013. Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstön intranet. Pääsy vain JAMKin henkilökunnan tunnuksilla. Viitattu 14.11.2013.

Sähköisiin lähteisiin tulee yleensä viimeiseksi tiedoksi nettiosoite. Sen voisi tässäkin tapauksessa laittaa tyyliin Https://. Ymmärrän kuitenkin, jos sitä ei halua lähdemerkintään lisätä, koska kyseessa on suojattu/salattu sivu eikä sinne välttämättä haluta houkutella ulkopuolisia kävijöitä.

Työkaverini Pohjolaisen Pirjon yhdessä opinnäytetyössä ilmoitettiin ei-julkinen lähde näin (lisäsin viitattu-päivämäärän), tämäkin on okei:

Kirjaston pedagoginen toimintasuunnitelma. 2007. Työryhmä S. Perttula, R. Ruuska ja K. Åberg. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jyväskylän ammattikorkeakoulun intranet, kirjaston sivut. Vain sisäiseen käyttöön. Viitattu 15.4.2009.

Facebook-sivustoon viittaamisesta tulee myöhemmin oma postauksensa.

Orpo pääluvun otsikko

Tässä opparia tehdessäni tuli mieleen, mitkä opparin osat ja missä tapauksessa voi aloittaa uudelta sivulta? Lähteet ainakin, ja liitteet, mutta voiko esimerkiksi pohdinnan aloittaa uudelta sivulta, vai käyttäytyykö se samoin kuin muut pääluvut (eli se alkaa kaksi riviä edellisen tekstikappaleen jälkeen). Entä jos pääluku alkaa sivun alalaidasta? Voiko sen tällöin aloittaa seuraavalta sivulta?

Kiitos vastauksesta jo etukäteen!

Vastaus:
Eipä kestä!

Lähteet-pääluku (lähdeluettelo) aloitetaan uudelta suvulta, samoin Liitteet-pääluku. Yleensä jokainen liitekin alkaa omalta sivultaan.

Pohdinta-luku käyttäytyy samoin kuin muut pääluvut.

Silloin kun pääluku alkaa sivun alalaidasta, täytyy punnita, kumpi painaa vaa’assa enemmän: luettavuus vai (kaavamainen) johdonmukaisuus.

Itse painottaisin luettavuutta, mutta siten, ettei lukija välttämättä edes huomaa pientä epäjohdonmukaisuutta päälukujen otsikoita edeltävien tyhjien rivien lukumäärässä.

Joten: Jos pääluku alkaa aivan sivun alalaidasta ja jopa häiritsee tekstin ymmärtämistä, mielestäni voit aloittaa pääluvun seuraavan sivun alusta. Se parantaa luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. On aika ärsyttävää, jos esimerkiksi ainoastaan luvun pääotsikko on sivun alareunassa ja varsinainen teksti vasta seuraavalla. Yleensä tekstinkäsittelyohjelmassa voi ja kannattaakin valita asetuksista orporivien eston, mikä ehkäisee tällaisten tilanteiden syntymisen.

JAMKissa päälukuja edeltää kaksi tyhjää riviä (ks. raportointiohje, luku 7, kuvio 7). Tutki ja kirjoita -kirjassa (2010, 429) suositellaan kolmea tyhjää riviä, ”ellei kutakin päälukua aloiteta omalta sivultaan”.Tosin kirjan sivulla 431 ohjeistetaan yleisemmin: ”Pääotsikoiden edelle voidaan jättää suurempi riviväli luettavuuden lisäämiseksi.”

Luettavuus on siis tärkein avainsana tässä(kin).

Viittaus ajantasaiseen vai alkuperäiseen lakiin?

On paljon sellaisia lähdeviitteitä, joiden osalta en millään löydä lähdeviiteohjeista ohjeita, kuinka ne tulisi laittaa. Esim jos viitataan lakeihin, tuleeko viitata viimeisimpään voimassa olevaan vaiko kuhunkin muutokseen sen vuosiluvulla. Entä pitääkö sitten viitata myös alkuperäiseen?

Vastaus:

Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne lakilähteet, jotka mainitaan tekstissä. Yleensä kansalaiset varmaankin käyttävät ajantasaista lainsäädäntöä, mutta tarpeen mukaan muitakin Finlexin osiota.

Jos viittaa ajantasaisen lainsäädännön lakiin, ei tarvitse viitata alkuperäiseen lakiin, eikä myöskään jokaiseen muutokseen, mitä lakiin on tehty sen julkaisemisen jälkeen.

Raportointiohjeessa neuvotaan tekstissä olevien viitteiden (tekstiviitteiden) merkintätapa:

”Säädöksillä on yleensä viralliset lyhenteet, joita viitteissäkin voi käyttää (laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE). Lähdeluetteloon laitetaan tarkat tiedot (ks. Kirjat ja muut vastaavat julkaisut ilman henkilötekijää).

–  –  . Jyväskylän työmarkkina-alueeseen kuuluvat Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. (A 26.2.2009/92.)

Tekemässäni pikaohjeessa lähdemerkintöjen tekoon ovat nämä esimerkit lakilähteistä ja asetuslähteistä:

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2009. Valtion säädöstietopankki Finlex. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.11.2010.Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö.

Finlexissä on monta osiota (aineistoa), jossa samakin säädös voi olla erilanen.Esimerkiksi Työsopimuslain lähdemerkintä vaihtelee sen mukaan, mistä sen on löytänyt ja lukenut.

Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö

Kuten osion nimikin kertoo, kyseessä on ajantasaiset lait, asetukset ja muut säädökset. Alkuperäisen lain julkaisemisen jälkeen tehdyt muutokset ovat mukana laissa. Työsopimuslain lähdemerkintä, esimerkiksi näin:

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

tai

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 4.11.2013. Http://www.finlex.fi, hakusana työsopimuslaki.

Tuo ”hakusana työsopimuslaki” käy sekä silloin, kun hakusanaksi kirjoitetaan hakulaatikkoon ”työsopimuslaki” että silloin, kun klikataan Eniten käytettyjen lakien listasta sanaa ”työsopimuslaki”.

Finlex, Säädökset alkuperäisinä

Osiossa on kaksi alkuperäisiä lakeja ja muita säädöksiä, jotka eivät sisällä jälkeenpäin sovittuja muutoksia. Löysin sieltä kaksi työsopimuslakia:

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädökset alkuperäisinä -osio. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010055?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

L 320/1970. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädökset alkuperäisinä -osio. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700320?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

Finlex, Säädösmuutosten hakemisto

Tämä on tärkeä hakemisto juridiikan asiantuntijoille. Osiosta näkee kaikki muutokset, joita voimassa oleviin lakeihin on tehty.

Jos haluaa viitata yksittäiseen muutoskohtaan, lähdeviitteeseen kannattaa laittaa tämän osion kautta löytynyt säädöskohta. Esimerkiksi Työsopimuslaissa (L 26.1.2001/55) on muutettu tänä vuonna Työnantajan velvollisuuksia koskevaa tekstiä. Kyseisestä muutoksesta on tehty oma lakinsa:

L 398/2013. Laki työsopimuslain 2 luvun 16 §:n muuttamisesta. Muutos koskee lakia 55/2001.
Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädösmuutosten hakemisto. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130398.

Finlex, Säädöskäännökset

Säädöskäännöksistä työsopimuslaki löytyy myös enkunkielisenä, mikä on kätevää kansainvälisessä korkeakoulumaailmassa. Lähdeviite voisi tulla vaikkapa näin suomenkielisessä opparissa:

Employment Contracts Act. 2001. Epävirallinen käännös 3.1.2007. Suomen työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 4.11.2013.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

Ja enkunkielisessä esimerkiksi näin:

Employment Contracts Act. 2001. Unofficial translation 3.1.2007. Ministry of Labour, Finland. Accessed on 4th November 2013. Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

JAMKin raportointiohjeen käännöksessä Project Reporting Instructions käytetään viitattu-sanan vastineena accessed-ilmaisua (milloin on päästy lukemaan kyseistä julkaisua). Hyväksyisin myös esimerkiksi APAn ohjeissa käytetyn ilmaisun ”retrieved on” (milloin julkaisu on haettu/noudettu netistä tai muusta sähköisestä tietojärjestelmästä). Pääasia on, että käyttää samaa ilmaisua kaikissa lähdemerkinnöissä.

Employment Contracts Act. 2001. Unofficial translation 3.1.2007. Ministry of Labour, Finland. Retrieved November 4, 2013. Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

Tai jos haluaa kertoa päivämäärän vuosi-kuukausi-päivä-järjestyksessä, ohje on: Retrieved on Year, Month Date.
Nämä kaikki edellä mainitut Finlexin eri osiot tulivat näkyviin, kun tein hakulaatikossa haun sanalla työsopimuslaki. Lista ilmestyy näytön oikeaan reunaan, listasta sitten voi klikata haluamansa.

Toiminnallisen osuuden diat

Toteutamme toiminnallisessa osuudessa PowerPoint-esityksen. Tarvitseeko tekstiviitteet kirjoittaa siihenkin vai riittääkö esim. tekstin perään numero ja loppuun numeroa vastaava lähde? Mitä mieltä olet? 

Vastaus:

Olen nähnyt kumpaakin tapaa ja ne ovat mielestäni toimivat. Tärkeää on ilmoittaa käyttämänsä lähteet.

Liukon Satu pohti vähän samalla tavalla:

Minusta tämä ei välttämättä ole sidoksissa siihen, että kyse on opinnäytetyöstä, vaan enemmänkin lähteiden esittäminen riippuu esitystilanteesta, asiasta, kohderyhmästä ja esityksen tarkoituksesta.

Ihan hyvin tekstiviitteet voisi laittaa näkyviin, koska osaltaan niidenkin avulla esitetty asia tulee perusteltua. Jos se kohderyhmän kannalta ei ole relevanttia (esim. jokin asiakasryhmä), ne voisi joko esittää lopussa tai vaikka alussa mainita, millaisiin lähteisiin esitys perustuu. Se liittyy esityksen ja tiedon luotettavuuteen.

Voihan tuota ehdotettua tapaakin käyttää.

Sitten voisi olla raportissa esitettynä diojen sisältö ja siinä yhteydessä olisi viitteet, sen sijaa itse esityksessä ei silloin välttämättä olisi.

Tällaisia pohdintoja minulta. Jokin perusteltu ratkaisu vain pitää tehdä.

Diossa lähteet vai ei

Itse olen sitä mieltä, että lähteet kannattaa ilmoittaa myös dioissa, tavalla tai toisella, eikä pelkästään raportissa. Ihan sen vuoksi, että usein diaesitykset alkavat elää omaa elämäänsä netissä tai muussa toimintaympäristössä, eivätkä ole sidoksissa tiettyyn julkaisuun. Ei tule vahingossa tehneeksi tekijänoikeusrikkomuksia.

Päivityspäivän ilmoittaminen lähdeviitteessä

Miten Työterveyslaitoksen sivuihin tehdään viittaus. Otan esimerkkinä Ergonomia-osuuden. Tässä linkki osoitteeseen, jotta tiedät mitä tarkoitan: http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx

Merkataanko tekstiin lähteeksi (Mitä ergonomia on? 2013), jos tekstin kirjoittajaa ei olla erikseen mainittu? Entäpä voiko päivämääränä käyttää tuota ”Päivitetty 26.06.2013”. En ole varma myöskään lähdeluetteloon tulevasta merkinnästä… Voisiko se olla näin?

Mitä ergonomia on? 2013. Työterveyslaitoksen Internet-sivut. Ergonomia. Viitattu 17.9.2013. http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx

Vastaus:
Hyvin lukija ymmärtää viitteesi.

Jos tekstin kirjoittajasta ei ole tietoa, lähdeviite ja tekstiviite aloitetaan julkaisun nimellä. Seuraavaksi tulee vuosiluku.

Päivitys-päivämäärän voi ilmoittaa lähdeviitteessä näin:

Mitä ergonomia on? 2013. Työterveyslaitoksen Internet-sivu. Päiv. 26.6.2013. Viitattu 17.9.2013. http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/mita_ergonomia_on/sivut/default.aspx.

Lyhenteen ”Päiv.” sijasta voi ihan kirjoittaa koko sanan Päivitetty.

Tarkka julkaisuaika tai lähetysaika ilmoitetaan aina silloin, kun lähde on lehtiartikkeli, radio-ohjelma, tv-ohjelma tai tietokoneohjelmisto. Esimerkiksi: Julk. 17.9.2013.

Patenteistakin tarkka julkaisuaika ilmoitetaan, jollei se ilmene jo patentin tunnistetiedoista tai virallisesta lyhenteestä.

Jos tarkkaa julkaisuaikaa ei löydy lähteestä helposti, mutta lähteessä kerrotaan julkaisuajaksi vuodenaika (Autumn 2013) tai lukukausi, lähdeviitteessä voi sitten ilmoittaa sen.

Monta raporttia samalla nettisivulla

Miten opinnäyteytyöhön merkitään lähdemerkinnät, jos samasta lähteestä on monta eri teosta? kun esim Internet sivuilta on samasta osoitteesta monta eri kohtaa, esim vuosikirja ja eri raportit? Miten ne laitetaan, numeroidaanko ne 1 eteenpäin vai? En löytänyt Jamkin sivuilta ohjetta kyseiseen ongelmaan..

 Vastaus:

Lähteet voi merkitä ihan tavallisesti, ei tarvitse numeroida.

Käytän esimerkkinä YLEn sivustoa. Sivustolla oleva vuosikirja:

Ylen vuosi 2012. 2013. Vuosikertomus. Viitattu 2.7.2013. Http://yle.fi/yleisradio/vuosikertomukset, Ylen vuosi 2012.

Tai suora osoite:

Ylen vuosi 2012. 2013. Vuosikertomus. Viitattu 2.7.2013. Http://yle.fi/yleisradio/sites/default/files/attachments/yle_vuosikertomus_2012.pdf.

 

Saman sivun kautta pääsee myös muutamaan muuhunkin raporttiin, esimerkiksi:

Vastuuraportti 2012. 2013. YLEn yhteiskuntavastuun periaatteet, tavoitteet ja toimintatavat. Viitattu 2.7.2013. http://yle.fi/yleisradio/vuosikertomukset, Vastuuraportti 2012.

Tai suora osoite:

Vastuuraportti 2012. 2013. YLEn yhteiskuntavastuun periaatteet, tavoitteet ja toimintatavat. Viitattu 2.7.2013. Http://yle.fi/yleisradio/sites/default/files/vastuuraportti_2012.pdf.

Huom! Tekstiviitteet tehdään poikkeavasti. Koska julkaisun nimeen sisältyy vuosiluku, lisätään tekstiviitteeseen välimerkki julkaisun nimen ja julkaisuvuoden väliin selventämään asiaa. JAMKissa on sovittu tästä tavasta ja siitä, että välimerkki on tällöin piste.

Tekstiä tekstiä tekstiä (Ylen vuosi 2012. 2013, sivut). Tekstiä tekstiä tekstiä (Vastuuraportti 2012. 2013, sivut).

 

Nyt voi tietty sattua niin, että monella eri yrityksellä on raportti nimeltä Vastuuraportti 2012 ja julkaisuvuosi on luonnollisesti 2013.

Tällöin on käytettävä erottavia kirjaimia, joita yleensä käytetään erottamaan saman henkilötekijän samana vuonna julkaisemia teoksia: a, b, c jne.

Vastuuraportti 2012. 2013a. ….

Vastuuraportti 2012. 2013b …

Olisi kyllä hyvä, jos yritykset nimeäisivät vuosikertomuksensa ja muutkin raporttinsa niin, että yrityksen nimi on julkaisussa mukana. Tuo ”Ylen vuosi 2012” on hyvin nimetty. Vastuuraportin nimen toivoisin olevan ”Ylen vastuuraportti 2012”. Näin helpotettaisiin kaikkien niiden työtä, jotka kyseisiin opuksiin viittailevat. Ja erityisesti lukija pääsisi helposti kärryille, minkä yrityksen tai yhteisön raportista on kyse!

Viittaus YAMK-oppariin vs. graduun

Koen ongelmallisina YAMK:n ja pro gradun viittaamistavat. Kysymys kuulukin olenko oikeilla jäljillä?

Alajoki-Nyholm, L. 2011. Toimintakyvyn arvioiminen ja kuvaaminen moniammatillisena yhteistyönä ICF-viitekehyksen mukaan: Toimintaympäristönä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, toimintaterapia YAMK kuntoutuksen koulutusohjelma. Viitattu 9.1.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37769/Toiminta.pdf?sequence=1.

Toivonen, P. 2011. Murtuma mieheydessä: Aikuisiän selkäydinvamma ja maskuliinisuuden rakentuminen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, sosiologia, valtiotieteellinen tiedekunta. Viitattu 15.1.2013. Http://www.cp-liitto.fi/files/2192/Gradu_Mur…pdf.

Vastaus:

Tähän on tullut muutoksia, ks.

Alkuperäinen vastaukseni:

Olet oikeilla jäljillä.

Esimerkiksi tuon ensimmäisen YAMK-opparin kannnessa lukee juurikin noin. Ei voi vaatia, että alkaisimme tarkistaa jokaisen opparin koulutusala- tai koulutusohjelmatietoja. Kyllä lukija pystyy noiden tietojen avulla tekemään käsityksen lähteen laadusta ja luotettavuudesta sekä saamaan lähteen käsiinsä halutessaan.

Ehkä lisäisin yhden pilkun:

Alajoki-Nyholm, L. 2011. Toimintakyvyn arvioiminen ja kuvaaminen moniammatillisena yhteistyönä ICF-viitekehyksen mukaan: Toimintaympäristönä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, toimintaterapia YAMK,  kuntoutuksen koulutusohjelma. Viitattu 9.1.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37769/Toiminta.pdf?sequence=1.

Kuvailulehdestä voi tosin päätellä, että toimintaterapeutti-asia näyttää olevan tutkinto, eikä koulutusala/-ohjelma. Joten voihan tuota lyhentää, jos haluaa:

Alajoki-Nyholm, L. 2011. Toimintakyvyn arvioiminen ja kuvaaminen moniammatillisena yhteistyönä ICF-viitekehyksen mukaan: Toimintaympäristönä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, kuntoutuksen koulutusohjelma (YAMK). Viitattu 9.1.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37769/Toiminta.pdf?sequence=1.

Toinen lähdeviite näyttää niin ok:lta, etten edes klikannut tuota linkkiä 🙂

 

Viitataanko väikkäriin eri tavalla kuin oppariin?

Väitöskirjaan viitataan eri tavalla kuin opinnäytetyöhön, miksi on näin?

Tuoma, H. 2011. Selkäydinvammautuneiden kokemuksia selviytymisestään. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, terveysala, hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 4.4.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26711/tuoma_helena.pdf?sequence=1.

Pomeranz, J. L. 2005. Identification of activities critical to examine the need for personal attendant care for individuals with spinal cord injury. [Gainesville, Fla.]: University of Florida. Väitöskirja. Viitattu 4.4.2013. Http://etd.fcla.edu/UF/UFE0010126/pomeranz_j.pdf.

Vastaus:

Väitöskirjat ovat usein kirjoja, jonka kustantaja/julkaisija rahoittaa myytäväksi. Uskoisin, että nimenomaan sen takia monissa väitöskirja-lähdeviitteissä on mukana kustantaja ja kustannuspaikka/julkaisupaikka. Oppareilla tilanne on harvoin sellainen.

Tässä tapauksessa voi sekä oppariin että väitöskirjaan viitata ihan samoilla tavoilla, sillä en ainakaan nopeasti tarkastellen bongannut tuosta väikkäristä kustantajaa.

Tuoma, H. 2011. Selkäydinvammautuneiden kokemuksia selviytymisestään. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, terveysala, hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 4.4.2013. Http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26711/tuoma_helena.pdf?sequence=1.

Pomeranz, J. L. 2005. Identification of activities critical to examine the need for personal attendant care for individuals with spinal cord injury. Väitöskirja. University of Florida. Viitattu 4.4.2013. Http://etd.fcla.edu/UF/UFE0010126/pomeranz_j.pdf.

Floridan yliopiston lisäksi voit kertoa, millä koulutusalalla/oppiaineessa/tiedekunnassa/laitoksella väikkärintekijä on tutkimuksensa tehnyt. Sekään ei osunut helposti silmään, joten en sitä tuohon nyt lisännyt. Se toki voi olla tekstissä kerrottu.

Muskeleita lähdekritiikkiin

Miten opiskelijat oppisivat etsimään ja käyttämään luotettavaa tietoa? Googlella löytää lähteitä laidasta laitaan.
Miten opiskelijat oppisivat erottamaan tieteellisen artikkelin Aku Ankan taskukirjasta?
Miten opiskelijat oppisivat tekemään tekstiviitteet ja lähdeviitteet raportointiohjeen mukaisina?

Vastaus:
Tällaisia opettajat ovat huokailleet minulle ja kollegoilleni viime aikoina.

Opettajilla ja kirjaston väellä on samanlaiset tavoitteet ja huolet lähdekritiikin ja lähdemerkintöjen oppimisesta.

Heti alkuun on todettava, että akkarit ja sudenpentujen käsikirjat voivat olla yllättävän hyvä tietolähde tieteellisissäkin asioissa. Ainakin perheeni alakouluikäiselle. Niillä ei kuitenkaan loisteta opparia tai sen lähdeluetteloa laatiessa.

Arvaukseni on, että paras lääke tähän hommaan saattaisi olla saumaton yhteistyö ja riittävä määrä toistoja. Sillä tavalla opiskelijoiden lähdekritiikki-muskelit kasvavat!

Heti opintojen alusta asti kaikkien opettajien olisi vaadittava opiskelijoilta hyvien ammatillisten ja tieteellisten lähteiden käyttöä. Ihan ensimmäisestä esseestä lähtien. Opettajien ja kirjastolaisten yhteistyö on tässä pelkkää plussaa.

Sama asia on myös lähdemerkintöjen opettelussa: kun raportointiohjeen mukaiset lähdemerkinnät oppii jo untuvikkona, homma pelittää jatkossa mutinoitta. Tiedän opettajia, jotka eivät hyväksy lähdemerkinnöiksi pelkkiä nettilinkkejä, vaan antavat välittömästi hylsyn. Kovaa on peli Pohjolassa, mutta voipi hyvinkin olla, että opiskelija kiittää myöhemmin.

Tiedonhankinnan osaamisen lisääminen

Opiskelijat saavat opintojensa alussa tiedonhankinnan opetusta. Asioita kerrataan ja syvennetään sitten, kun opiskelijat aloittelevat opinnäytetöitänsä. Heille neuvotaan, että Nelli-portaalista löytyvät monet hyvät ja luotettavat tieteelliset ja ammatilliset lähteet sähköisinä. Heille kerrotaan myös, millaiseen tiedontarpeeseen Google soveltuu ja mistä löytää ammatillista tietoa korkeakouluopintoihin. Google Scholar ja tarkennettu Google-haku esitellään myös.

Pidän Maratan (matkailu-, ravitsemis- ja talousalan) opiskelijoille kolmen tunnin kontaktin aiheesta Tiedon eettinen käyttö ja lähdekritiikki. Muiden opiskelijoiden opetuksessa asia opetetaan muun tiedonhankinnan opetuksen yhteydessä. Ammattiaineiden opettajat puhuvat siitä monituisilla ammattiaineen tunneilla ja kielikeskuksen opettajat omilla tunneillaan.

Huom! Opparin kirjallisuuskatsauksen (tietoperustan) voi tehdä myös Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojakson oppimistehtävänä.

Tässä vielä kollegojeni (Susanna Niemilahti-Könkkölä, Kristiina Åberg, Birgitta Kurvinen) havaintoja:

Kokemuksemme on, että syksyn kontakteilta opiskelijat eivät yleensä muista paljoakaan. Palautteissa osa sanoo, että tulee liikaa asiaa – tai aihe ei kiinnosta. Opparivaiheessa tilanne on aivan toinen, ja monet toivovat, että ”näistä asioista olisi puhuttu jo aiemmin”. Yritämme luovia näiden ääripäiden välillä.

Kyllä me mielellämme opetamme, mutta kuten sanoit, mitä jää mieleen. Motivaatio on tärkeää ja sitä voisi vahvistaa opintojakson opettajan avulla. Mielestäni olisi tärkeä korostaa opintojakson opettajan tärkeää roolia esimerkkinä ja auktoriteettina. Heidän tulisi vaatia käyttämään tietokantojen (tieteellisiä ja ammatillisia) lähteitä oppimistehtävissä heti alusta alkaen, vähitellen vaikeusastetta lisäten. Jotkut opiskelijat kokevat myös vieraan kielen (tieteellinen-/ammattisanasto) ja lähes kuvattoman tekstin lukemisen työlääksi ja aikaa vieväksi. Uskon siis kumppanuuteen!

Ja lopuksi vielä yhden liiketalouden opettajan näkökulma keskusteluun:

Ongelma on enemmänkin tuon lähdekritiikin lisäksi siinä, että teksti on usein vähän liiankin ”kliinistä”, eli siitä ei oikein käy ilmi opiskelijan oma ajattelu ja asiantuntemuksen kehittyminen. Raportointiohjeessahan on hyviä ohjeita myös kirjoitustyylin suhteen (esim. viittaustekniikoiden vaihtelusta), mutta opiskelijat taitavat käyttää sitä enemmänkin siihen, että he tarkistavat sieltä ns. teknisen puolen eli nuo viittaukset, lähdeluettelomerkinnät ym.

Julkaisulupa muista opiskelijoista ottamistani kuvista?

Tarvitseeko työssä olla maininta siitä että minulla on lupa julkaista kuvia opiskelijoista. Ja tarvitseeko itse ottamissa kuvissa olla tieto että olen ne itse ottanut?

Vastaus:

Mielestäni sinun kannattaa mainita siitä, että sinulla on lupa julkaista kuvia opiskelijoista. Se on vähintäänkin hyvätapaista, mutta antaa sinulle todennäköisesti juridisestikin vankan tuen kuvien julkaisemiseen.

Kysymys ”Tarvitseeko itse ottamissa kuvissa olla tieto siitä, että on itse kuvat ottanut” ei ole ihan helppo, eikä minulla ole siitä selvää käsitystä.

Mutta koska kuvat ovat tekijänoikeudellisessa mielessä niin ”tulipaloherkkää” materiaalia, suosittelen, että laitat ne myös lähdeluetteloosi nimelläsi.

Ja koska lähdeluetteloon tulee tekstissä referoidut lähteet, taitaa johdonmukaisuuden vuoksi olla hyvä mainita ne myös tekstissä (tekstiviitteenä tekstissä tai kuvioselosteessa).

Tässä kuviteltu esimerkki kuvioselosteesta:
Kuvio 1.  JAMKin matkailun opiskelijat Matkamessuilla (Virtanen 2013)

Lähdeviite lähdeluettelossa:
Virtanen, A. 2013. JAMKin matkailun opiskelijat Matkamessuilla. Valokuva 17.1.2013.

Kuvat Google-kuvahausta

Auttaisitko, nyt on valmistuminen miltei tästä kiinni. Miten merkitsen opinnäytetyössä kuvat? Tiedän, että pitää tehdä kuvaluettelo, kuvat on google-kuvahausta otettu.  Ja kuvaluettelo lähdeluetteloon laitetaan. Mutta merkataanko kuvalähde myös sen ITSE KUVAN PÄÄLLE vai kuvan alle vai minne?? Opinnäytetyössä on meillä kuvia sellaisessa potilasoppaassa, joka on liitteenä työssä. Vastauksesta kiitollinen. Voiko kuvat jättää ilman lähteitä, hyväksytäänkö työtä?

Vastaus:

Kuvistakin on kerrottava lähdetiedot.

Minulla ei ole selvää käsitystä siitä, miten ohjaajat menettelevät kuvalähteiden kanssa. Tiedän kuitenkin tapauksia, joissa opettaja on puuttunut asiaan tiukasti. Koska useimmat opparit julkaistaan nykyään verkossa, kuka tahansa voi käräyttää paitsi opparintekijän, myös JAMKin, jos koulun opinnäytetyöt sisältävät luvatonta materiaalia.

Kuvaluettelo, jota nimitystä Word käyttää, otsikoidaan nimellä Kuviot. Tämä sen vuoksi, että yleensä opparissa on paitsi valokuvia, myös graafisia kuvioita, piirustuksia tms. Nämä kaikki ovat kuvioita.

Kuvioluettelo tulee sisällysluettelon jälkeen.

Jos olet ottanut kuvat Googlesta, varmistu, että niitä saa vapaasti käyttää (Creative Commons-lisenssi tai muu vastaava lisenssi). Muuten saatat joutua hankaluuksiin. Jos sinulla ei ole lupaa kuvan julkaisuun,  kuvaajan nimen mainitseminen lähdeluettelossa tai tekstissä ei pelasta.

Ohjeeni koskeekin vain julkaisuluvallisia valokuvia:

Tekstissä kuvion nimi (kuvioseloste, kuvion otsikko, kuvaotsikko) tulee kuvion alle. Laita kuvion nimen yhteyteen myös maininta lähteestä muodossa (Sukunimi vuosi, sivunro jos on).

Lähteen tarkemmat tiedot ilmoitetaan lähdeluettelossa tavalliseen tapaan:

Sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Julkaisupvm jos on. Muut tarpeelliset tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Muissa tarpellisissa tiedoissa voi ilmoittaa esimerkiksi: Kuva julk. Creative Commons -lisenssillä.

Lisätietoa luvallisista valokuvista netissä esimerkiksi Opettajan tekijänoikeus -sivuilta tai vaikka tästä tiedotteesta:

Luvalliset kuvat käyttöön. 2012. Tiedote 29.10.2012. Viitattu 11.4.2013. http://creativecommons.fi/2012/10/luvalliset-kuvat-kayttoon/

P.S. Olen kirjoittanut aiemmin sellaisesta tapauksesta, jossa kaikki kuviot ovat valokuvia.

Viittaus suoraan alasivulle netissä

Kiitos edellisestä vastauksestasi, auttoi paljon! Mitäs mieltä olet allaolevasta? Eikö tämä ole liian pitkä selitys?

–>  http://team.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46794&contentlan=1&culture=fi-FI;

Toiminta ja palvelut. Viennin edistäminen, matkat ja tapahtumat. 2013. Valtioneuvoston ohjaaman verkoston esittely. Viitattu 5.3.2013.

Vastaus:

Hauska kuulla, että koit vastaukseni hyödylliseksi!

Pituudesta ehkä sen verran, että voit ehkä oikaista yhdessä mutkassa hieman. Koska käytät tuota alasivua Viennin edistäminen jne., voit viitata siihen suoraan. Esimerkiksi näin:

Viennin edistäminen, matkat ja tapahtumat. 2013. Team Finland -verkoston sivu. Julk. Ulkoasiainministeriö. Päiv. 13.3.2013. Viitattu 5.3.2013. http://team.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46795&contentlan=1&culture=fi-FI.

Jos tarkoitit linkin pituutta, minusta se näyttää ok:lta. Sopii nätisti yhdelle riville.

Kuvioselosteessa toissijainenkin lähde

Jos kirjassa kuvio on otettu toisesta lähteestä, pitääkö ilmoittaa se lähde, josta itse on kuvion ottanut vai alkuperäinen lähde?

Vastaus:

Ilmoita se julkaisu, josta olet kuvion ottanut.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne julkaisut, joita on itse lukenut, kuunnellut tai katsonut. Jos et ole itse lukenut alkuperäislähdettä, JAMKin systeemin mukaan sitä ei mainita lähdeluettelossa.

Kuvioselosteessa (kuviotekstissä, kuvatekstissä) alkuperäislähteestä on kuitenkin hyvä kertoa.

Esimerkiksi, jos Virtanen on alkuperäislähde ja Lahtinen se lähde, jota olet itse lukenut, kuvioseloste voisi tulla esimerkiksi näin:

Kuvio 1. Mahtava käppyrä (Lahtinen 2012, sivut; alkup. kuvio Virtanen 2008, sivut)

Jos olet muokannut kuviota, litannia tulee vaikkapa näin:

Kuvio 1. Mahtava käppyrä (Lahtinen 2012, sivut, muokattu; alkup. kuvio Virtanen 2008, sivut)

Ongelma lukijan kannalta on tietty se, että hänen on etsittävä ensin Lahtinen-lähde käsiinsä, josta saa tarkemman tiedon Virtanen-lähteestä, jos haluaa tarkistaa tuon Virtasen alkuperäisen kuvion. Jos ajatellaan, että Suomessa julkaistaan vuosittain tuhansia tieteellisiä ja ammatillisia julkaisuja, Virtanen 2008 ei kerro lukijalle tässä tapauksessa oikein mitään. Jäinkin miettimään sitä, olisiko silloin lukijaystävällistä ilmoittaa Virtanen-lähteen tiedot vaikka alaviitteessä. Silloin se ei ole lähdeluettelossa (lähteet jotka olet itse lukenut), mutta lukija kuitenkin saisi perustiedot toissijaisestakin lähteestä.

Julkaisijan sivuilta ladattu käsikirja

Mulla on aineistona käsikirja, joka on sähköisessä muodossa yrityksen palvelimella. Käsikirjaan ei ulkopuolinen pääse käsiksi. Kyseinen käsikirja on aikanaan, duunikaverin toimesta, ladattu julkaisijan verkkosivuilta. Enää tuota julkaisua ei julkaisijan sivuilta löydy. Meinasin tehdä lähdemerkinnän samaan tapaan, kuin normaalin sähköisen lähteen, mutta nettiosoitteen sijaan merkkaan, että lähde majailee yrityksen tietokannassa. Ok?

Samaisesta lähteestä toinen kysymys koskien sivunumeron merkintää viittaukseen. Kirja on jaettu lukuihin, mutta jokaisen luvun sivunumerointi alkaa 1:stä. Merkitäänkö näin ollen viittaukseen sekä luku että sivunumero?

Liitteenä mainitsemani oppaan ”etusivu” jossa kaikki tarpeellinen lähdemerkintään.

Vastaus:
Voin kommentoida lähdemerkintä-asiaa. On ok, jos teet lähdemerkinnän ajattelemallasi tavalla. Tekstiviitteeseen voi laittaa luvun numeron ja ne sivut, joihin siinä tekstikohdassa viittaa.

Käsikirjan nimi on ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirja”. Sen alussa on selitys: ”Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirjamme 9. painos julkaistiin vuonna 2000 paperipainoksena. Tähän verkkoversioon on korjattu paperiversiosta havaitut painovirheet.” Käsikirjaa on viimeksi editoitu 23.01.2006.

Olet varmaankin varmistanut, että käsikirjan tekniset tiedot ym. ovat edelleen ok? Ettei sitä sen takia ole otettu netistä pois?

Lähdeviite:
Julkaisun nimi. 2006. PDF-julkaisu. Korj. 9. p. Viitattu pvm. Julkaisu saatavissa YritysX:n tietojärjestelmässä.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Julkaisun nimi 2006, luvun numero, sivut).

Sitten tässä tulee mietittäväksi myös asian tekijänoikeuspuoli.

Käsikirjan etusivun lopussa on copyright-lause. Saatko selville, onko duunikaverillasi ollut oikeus ladata kyseinen käsikirja yrityksen palvelimelle? Jos on, asia on ok. Jollei, tilanne saattaa olla hankala. Lähdeviitteestähän näkyy, minkä yrityksen tietojärjestelmään se on ladattu.

Netissä on sivuja/työkaluja, joiden avulla voi yrittää etsiä vanhoja, jo netistä poistettuja sivuja. Jos jollain tällaisella työkalulla löytäisi käsikirjan, voisi laittaa linkin osoitteeksi työkalun osoitteen sekä jonkin tarkentavan tiedon, jolla lukijakin löytää dokumentin (esim. hakusana tai -lause).

Vaihdoin ajatuksia lyhyesti myös JAMKin lakiasioiden asiantuntijan kanssa. Suosittelemme tätä:
Kannattaa varmaan kysyä siitä firmasta, jonka (mahdollisesti) sisäistä aineistoa se lähdeaineisto on, että miten sen voi esittää opparissa. Ettei firmalle ”mene herne nenään”, jos esim. katsovat sen salassa pidettäväksi aineistoksi, jota ei saa mainita missään.

 

Dissertation vai väitöskirja?

Miten merkitä edellä olevan lähteen tiedot? Tuleeko kirjoittaa lähteeseen suomeksi vai englanniksi ”Väitöskirja”, jos muut kirjoitettu englanniksi?

Valtonen, K. 2006. Medical problems associated with spinal cord lesions: Impact on functioning. Väitöskirja. Göteborg University.

Vastaus:
Enkunkielisen opparin lähdeluettelo tehdään enkuksi, suomenkielisen suomeksi. Esimerkiksi kaikki täydentävät sanat tulevat sen mukaisesti: Julkaisussa/In, väitöskirja/dissertation jne.

Jos teet suomenkielistä opparia, lähde ilmoitetaan näin:

Valtonen, K. 2006. Medical problems associated with spinal cord lesions: Impact on functioning. Väitöskirja. Göteborg: Göteborg University.

Jos taasen englanninkielistä, niin lähde tuleepi näin:

Valtonen, K. 2006. Medical problems associated with spinal cord lesions: Impact on functioning. Dissertation. Göteborg: Göteborg University.

Tapion taskukirja

Tapion taskukirja, joka on toimitettu teos, sisältää siis useiden kirjoittajien artikkeleita. Teoksen julkaisija on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, kustantaja Kustannusosakeyhtiö Metsälehti ja paikka Helsinki.

Jos ja kun lainaan yhtä ko. teoksen artikkeleista, merkitsen seuraavasti:
Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Toim. T. Hyvämäki. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Tarvitaanko tuohon luettelomerkinnän rimpsuksi vielä SEKÄ julkaisijan että KUSTANTAJAN tiedot? Vai riittääkö vain tuo ”Metsälehti”?

Vastaus:
Kustantaja eli Metsälehti riittää. Julkaisijan saa ilmoittaa, jos haluaa.

Minimissään lähdeviite näyttäisi tällaiselta:
Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Olen kuullut, että joskus opiskelijoilla on vaikeuksia ymmärtää teos-sanan merkitystä. Ja koska uudessa lähdeviitestandardissakin käytetään ilmaisua ”Julkaisussa:”, tässä tapauksessa lähdeviite voisi näyttää myös tällaiselta (minimitiedoilla):

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Julkaisussa: Tapion taskukirja. 24. uud. p. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Jos haluaa kertoa julkaisijankin, se on ihan sallittua:

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Julk. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

Myös julkaisun toimittajan (toissijainen tekijä, muu tekijä) voi halutessaan ilmoittaa. Silloin palataan alkutilanteeseen:

Uotila, A. 2002. Metsien eläintuhot. Teoksessa Tapion taskukirja. 24. uud. p. Toim. T. Hyvämäki. Julk. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Helsinki: Metsälehti, 246–253.

 

Onko pakko etsiä alkuperäislähde?

Meillä olisi muutama kysymys:

1) Kuinka tulee viitata jos Lehdon tekstissä (Väitöskirja) on meidän työmme kannalta tärkeä lause, joka on Esim. Eriksonin ja Piagetin sanomaa? Lehto on siis itse viitannut edellä mainittuihin. Tuleeko meidän viitata Lehtoon vai etsiä alkuperäiset tutkimukset?

2) Kuinka merkitä nettilähde viitteisiin? Lähdeluetteloon osaamme sen merkitä, mutta emme tekstin sekaan.

Vastaus 1:
Viitatkaa Lehtoon, koska olette sitä oikeasti käyttäneet. Vaikkapa näin:

Lehdon (vuosi) mukaan Erikson ja Piaget (vuosi) ….

Toissijaisten lähteiden käyttö on hyväksyttävää, vaikka alkuperäisten lähteiden käyttö on tietty suositeltavinta. Raportointiohje neuvoo viittaamaan toissijaiseen lähteeseen tekstissä näin:

”Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.”

Vastaus 2:
Nettilähde tulee samalla tavalla kuin muutkin lähteet.

Jos lähdeluettelossa on

Liukko, S. & Perttula, S. 2010. Opinnnäytetyön raportointi. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.12.2012. Http://www.jamk.fi/download/27435_Raportointiohje.pdf.

niin tekstiin lähde tulee esimerkiksi näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2010, 23).

Tai jos nettisivulla ei ole henkilötekijää, aloitetaan lähdemerkintä sivun tms. nimellä esimerkiksi

Tähtijulkaisut. 2012. Kuuden ammattikorkeakoulun julkaisuyhteistyöstä kertova internetsivu. Viitattu 13.12.2012. http://www.jamk.fi/kirjasto/julkaisut/tahtijulkaisut.

Tekstiin tämä lähde tulee:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Tähtijulkaisut 2012).

 

Sähköpostikyselyn vastaukset lähteisiin?

Olemme yrittäneet kaverini kanssa pähkäillä, kuinka saamme merkittyä s-postiviestin lähteisiin. Eli olemme kysyneet mielipiteitä eri kirjanpito-ohjelmistoista eri ihmisiltä s-postilla. Haluaisimme liittää raporttiin nämä maininnat omilla sanoillamme, mikä tarkoittaa, että kappaleen loppuun tulisi laittaa lähde.

Löysimme tämän esimerkin raportointiohjeesta:
Nurminen, A. 2009. Ohjeita artikkelien kirjoittajille. Sähköpostiviesti 16.4.2009. Vastaanottaja T. Rautio. Viestinnän lehtorin ohjeet julkaisusarjaan kirjoittaville restonomeille Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Eli jos laittaisin tämän sinun vastauksesi raporttiin olisiko se näin:
Tekstiä tekstiä (omin sanoin se, mitä vastaat tähän viestiin) tekstiä tekstiä. (Åberg 2012)

Ja lähteisiin:
Åberg, K. 2012. Sähköpostin merkintä lähteisiin. Sähköpostiviesti 18.9.2012. Vastaanottaja O. Opiskelija. Informaatikon ohjeita lähdeviittausten tekoon.

Huom! Tuo päivämäärä tuossa on siis arvioitu päivämäärä millon vastaat 🙂 Pitääkös meidän sitten laittaa liitteisiin tämä alkuperäinen s-posti?

Vastaus:
Tämä kysymys saapui luokseni kollegani Kristiina Åbergin kautta.

Tutkimusaineiston keruuta vai tietoperustan laadintaa?

Ensimmäinen pohdittava on se, ovatko kirjanpito-ihmisten viestit tutkimusaineistoanne vai ovatko he tietoperustan laatimisessa käyttämiänne asiantuntijalähteitä.

Jos viestit ovat tutkimusaineistoa, lähteitä ei yleensä ilmoiteta, kuten raportointiohjeessa todetaan: ”Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.” Tämä ohje tosin koskee suullisia lähteitä eli henkilökohtaisia tiedonantoja (haastattelut, puhelut yms.), mutta lienee sovellettavissa myös muuhun kuin face-to-face- tai ear-to-ear-tilanteisiin.

Mutta jos olette käyttäneet viesteissä saamianne asiantuntijoiden näkemyksiä tietoperustanne laadinnassa, silloin viestien on oltava lähdeluettelossa.

Voisin kuvitella, että tämä erottelu ei ole täysin selkeä tai ongelmaton kaikissa tutkimustehtävissä. Teidän kannattaa jutella asiasta ohjaavan opettajanne kanssa. Voihan olla, että teidän raportissanne on perusteltua näkyä vastaajien nimet ja lähdeluettelossa heiltä saamanne viestit.

Lähdeviite ja tekstiviite

Lähdeluetteloon juuri tuolla tavoin kuin ehdotatte, mutta lisäisin vielä organisaation:
Åberg, K. 2012. Sähköpostin merkintä lähteisiin. Sähköpostiviesti 18.9.2012. Vastaanottaja O. Opiskelija. Jyväskylän ammattikorkeakoulun informaatikon ohjeita lähdeviittausten tekoon.

Tekstiviitekin on muuten oikein, mutta tarkistakaa vielä pisteen paikka.

Yhteen virkkeeseen viittaaminen:
Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Åberg 2012).

Useampaan edeltävään virkkeeseen viittaaminen.
Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. (Åberg 2012.)

Kristiinalle lähettämäänne s-postiviestiä ei tarvitse laittaa opparin liitteisiin 🙂 Liitteet täydentävät lukijalle sitä, mitä ja miten olette valitsemaanne ilmiötä tutkineet ja siitä oppineet.  Ne ovat asiaan liittyvää lisäaineistoa.

Musiikkia mukaan – CC-lisenssin käyttöehdot

Olemme tehneet videon, jossa on mukana musiikkia. Kyseistä musiikkia saa käyttää, koska siinä on CC-lisenssi. Mutta mitä tarkoittaa CC BY-SA?

Vastaus:
Tutkailin asiaa nopeasti. Kyseessä on yksi kuudesta CC-päälinsenssistä.

Lisenssin omilla sivulla on tästä tekstiä (http://creativecommons.org/licenses/):

CC BY-SA

”Tämä lisenssi sallii muiden remiksata, muunnella ja jatkokehittää työtäsi myös kaupallisesti, kunhan sinut mainitaan alkuperäisenä tekijänä ja uudet tuotokset lisensoidaan samoin ehdoin. Tätä lisenssiä verrataan usein ”copyleft”-perinteen vapaisiin ja avoimen lähdekoodin ohjelmistolisensseihin. Kaikki teoksestasi tehdyt johdannaiset käyttävät samaa lisenssiä, joten kaikki johdannaiset sallivat myös kaupallisen käytön. Wikipedia käyttää tätä lisenssiä, jota suosittelemme aineistolle, joka voi hyötyä Wikipedian tai vastaavasti lisensoidun hankkeen sisältöjen käytöstä.”

Jos nyt oikein ymmärrän, voitte käyttää valitsemaanne musiikkia ja muokata sitä myös kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan mainitsette alkuperäisen tekijän nimen (ehdoton). Suosittelen kertomaan myös muut tiedot, jos ne saa selville: ainakin julkaisuvuoden, musiikkiteoksen nimen, viittauspäivämäärän ja nettiosoitteen.

Raportointiohje päivitetään syksyllä

Kirjaston oppariohjeiden-sivulla oleva raportointiohje (PDF) on voimassa tämän vuoden loppuun. Sen sisällöt päivitetään syksyn aikana siten, että uudistunut ohje on jamkilaisten käytössä 1.1.2013 alkaen. Vuodenvaihteen jälkeen raportointiohje löytyy JAMKin Avoimista oppimateriaaleista.

Uusi kansallinen standardi ”5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” on vahvistettu 13.8.2012. Se on nyt painossa, julkaisuaika on 31.8.2012. Sähköisenä julkaisuna se tulee näkyviin SFS Onlineen syyskuun alussa. Linkki SFS Onlineen on kirjaston Nelli-portaalissa. Uusi standardi kumoaa nämä aiemmat standardit: SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen ja SFS 5831 Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin.

Tutustumme syksyn aikana uuteen lähdeviite-standardiin. Jos standardin suositukset ovat liian koukeroiset, sovellamme niitä ajatellen ensisijaisesti JAMKin opiskelijoiden näkökulmaa ja kirjoittamisen sujuvuutta.

Otamme samalla käyttöön myös uuden asiakirjastandardin suositukset.

RIL:n ohjeet ja normit

Suvin päivän kunniaksi kysymys oppariblogiin. Kuinka viitataan oikein RIL:n oppaisiin?

Vastaus:

Kiitos! Aika ovela veto, sillä nythän minun on vastatattava samana päivänä 😉

RIL (Rakennusinsinöörien liitto) on rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten valtakunnallinen liitto, jonka dippainssit ja teekkarit melkein 80 vuotta sitten perustivat. JAMKissa nimenomaan raksapuolen inssiopiskelijat käyttävät kyseisen liiton julkaisuja tietolähteinään.

En ole satavarma siitä, mitä tarkoitat RIL:n oppailla. Luulen, että ne ehkä ovat julkaisuja, jotka ovat RIL:n verkkokaupassa Ohjeet ja normit -otsikon alla. Esimerkiksi tämäntyyppisiä:

RIL 142-2010 Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet. Rakentamisen, korjaamisen ja kunnossapidon yhteydessä käytettäviä työtelineitä ja suojarakenteita.

RIL 206-2010 Muurattujen rakenteiden suunnitteluohje.

Tähänkin löytyy ärsyttävästi monta tapaa muodostaa lähdeviite:

1)
Jos pelkästään opuksen kannesta katsoo tietoja, lähdeviite voisi olla samalla tyylillä kuin RIL:n verkkokaupassakin. Eli ilman henkilötekijää ja aloitetaan totutulla virallistyyppisellä lyhenteellä (lyhempi ja pitempi versio):

RIL 206-2010. Muurattujen rakenteiden suunnitteluohje. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL.

RIL 206-2010. Muurattujen rakenteiden suunnitteluohje: eurokoodi EN 1996-1-1 ja taulukkomitoitus palotilanteessa. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL.

Näinhän standardeissa, patenteissa ja säädöksissäkin lähdeviite muodostetaan. Silloin tekstiviitekin tulee napakaksi (RIL 206-2010, 15-16).

2)
Mutta kun luen lehdistötiedotteen ja tsekkaan julkaisun tiedot Janet-tietokannastakin, huomaan että ohjella näyttää olevan henkilötekijä. Siinä tapauksessa lähdeviite tulisikin näin:

Tikanoja, T. 2010. Muurattujen rakenteiden suunnitteluohje: eurokoodi EN 1996-1-1 ja taulukkomitoitus palotilanteessa. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto.  Suomen rakennusinsinööriliiton julkaisuja 206-2010.

Tietokannassa huomautus-kentässä on maininta ”Kirjoittanut Timo Tikanoja”. Se herättää ihmetyksen siitä, että minkähänsorttinen rooli kirjoittajalla on ohjeen laadinnassa ollut. Vielä kun katson, että kirjaston hyllyssä julkaisut eivät ole tekijöiden mukaan järjestyksessä, vaan hyllyssä 624 kohdassa RIL, olen sitä mieltä, että ensimmäinen lähdeviitetapa on perustellumpi tässä tapauksessa – vaikka kumpikin on ok.

Eli RIL 206-2010 ja niin edelleen.

Kirjoitan uudestaan tästä aiheesta, jos huomaan myöhemmin olevani väärässä.

Nimpparionnittelut sinullekin, näin ennakkoon, kesäkuun neito!

Google Analyticsissä tehdyt tilastot

Käytän opinnäytetyössäni lähteenä Google Analyticsistä ottamiani www-kävijätilastoja. En tiedä onko Google Analytics sinulle tuttu: eli minulla on omat käyttäjätunnukset, jonka avulla voin selata X:n www-sivujen käyttäjätilastoja ja tehdä monenlaisia hakuja. En voi antaa suoraa linkkiä lähdeluetteloon, mistä tieto löytyy,  koska jokainen käyttäjä tekee itse omat hakunsa ja koska palvelun käyttö vaatii käyttäjätunnukset.

Riittääkö lähteeksi

Google Analytics-verkkoanalyysipalvelu. [Viitattu x.x.2012] http://www.google.com/intl/fi/analytics/

Vastaus:

Tähän mennessä olen selvinnyt sillä, että kirjaston järjestelmäasiantuntija näyttää niitä pyydettäessä. Mutta ainahan on hyödyllistä opetella uusia asioita!

Pyysin sen vuoksi JAMKin tietohallinnolta mahdollisuuden (luvan) päästä suoltamaan analyysejä JAMKin kirjaston sivuista. Kuikuilin palvelussa jonkin aikaa saadakseni käsityksen systeemistä.

Vaikutelmani on, että Google Analytics on mieluumminkin työkalu (kuten vaikkapa tilastotyökalu SPSS) kuin yksittäinen tietolähde. Työkalun käyttäjä voi muodostaa erilaisia haluamiaan tilastoja ja käppyröitä valitsemalla moninaisista alasvetovalikoista erilaisia muuttujia.

Myös lähdemerkinnän tekemiseen on siten lukuisia mahdollisuuksia.

Pääasia on, että merkintä antaa lukijalle tarpeeksi tietoa lähteestä. Ohjeistan näin ensi hätään (annan siis itselleni luvan täsmentää tätä ohjetta, kunhan saan itselleni lisää kokemusta kyseisestä analyysityökalusta):

Taulukon tai käppyrän nimi. Julkaisuvuosi. Täsmennykset tietolähteen sisällöstä tai luonteesta. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Esimerkkejä mahdollisista lähdemerkinnöistä:

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston internetsivujen käyttö. 2012. Google Analytics -verkkoanalyysipalvelussa tehty analyysi www.jamk.fi/kirjasto-sivun ja sen alasivujen käytöstä 23.4.-23.5.2012. Palvelun käyttö vaatii tunnuksen. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/analytics.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston sivujen lataus vs. keskimääräinen sivuilla oloaika 23.4.-23.5.2012. 2012. Google Analytics -palvelussa tehty analyysi. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/intl/fi/analytics, Site content, Pages.

JAMKin kirjaston ladatuimmat internetsivut. 2012. Google Analytics -tilasto Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston sivuston käytöstä 23.4.-23.5.2012. Tilasto laadittu www.jamk.fi-sivuston ylläpitäjän antamalla luvalla. Viitattu 23.5.2012. Http://www.google.com/analytics.

Jos keksii napakan otsikon tilastolleen/käppyrälleen (lähdemerkinnän alkuun), sitä hauskempaa tekstiviitteitä tehdessä!

Tilaston tai käppyrän nimi voi olla enkunkielinen, koska ainakin minulla on käytössäni enkunkielinen Google Analytics.

Lähteiden merkintä haitaksi oppaan ymmärrettävyydelle

Toiminnallisen opinnäytetyön lähdemerkinnät: Teemme opinnäytetyönä kirjallisen oppaan. Täytyykö oppaassa olla kaikki lähteet tarkasti merkittyinä vai voiko käyttää lähteenä esim: www.terveysportti.fi, Käypähoito.fi, THL jne. Kirjat ja muut artikkelit tietenkin koko nimellä ja tekijöillä merkittynä.

Mutta sopiiko nettilähteet pelkistää noin? Jos kaikki pitää merkitä todella tarkasti niin tulee todella pitkä lähdeluettelo oppaaseen, kun esim terveysporttia on käytetty useassa lähteenä.

Vastaus:

Opinnäytetyössä on oltava lähteet riittävän tarkasti merkittynä.

Terveysportti ei oikeastaan ole lähde, vaan portaali/paikka, johon on kerätty monia lääketieteen luotettavia tiedonlähteitä.

Mutta siinä mielessä olette oikeilla jäljillä, että usein oppaissa tai tietokirjoissa ei ole ollenkaan tekstiviitteitä ja joskus ei myöskään lähde- tai edes kirjallisuusluetteloa. Voisiko opas olla opinnäytetyönne liite?

Varsinaisessa opparissanne kuvailisitte napakasti mutta kuitenkin riittävän laajasti tutkimustehtävänne, tietoperustan, aineiston keruumenetelmän jne. Lähdeluettelo tulisi silloin oppariin ihan normisti, eikä tekemäänne oppaaseen. Kuvailulehtessä, muissa tiedoissa, voisi kertoa ”Liitteenä se-ja-se opas”.

Oppaassa voisi kuitenkin olla lyhyt maininta siitä, että se perustuu muun muassa Käypä hoito -suosituksiin. Tai voisitte lisätä johonkin, että lähteet kerrotaan opinnäytetyössänne se-ja-se + nettiosoite (jos työnne on Theseuksessa). Se voisi olla luontevassa kohdassa tekstiä, tai sitten alaviittenä tms.

Luulen, että käyttökelpoinen ratkaisu on löydettävissä. Teidän kannattaa jutella ratkaisuvaihtoehdoista vielä ohjaavan opettajanne kanssa.

Omat ja muiden pohdinnat

Jos esim. kappale koostuu puoliksi omasta pohdinnasta/arvioinnista sekä lähdeviitteistä, niin miten merkitsen lähteet kappaleeseen? Toisin sanoen jos esim. kappaleessa on useampia tekstiviitteitä samaan lähteeseen sekä omaa tekstiä sekaisin niin onko helpointa laittaa tekstiviite kappaleen loppuun? Tuntuisi tyhmältä merkitä jokaisen virkkeen perään sama lähde, jos seuraavassa virkkeessä on puolestaan välissä täysin omaa pohdintaa.. Eroahan tuossa on myös pisteen paikalla, jos viitataan vain yhteen virkkeeseen.

Esim. alla on pätkä kappaleesta:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta. Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä. (Our values and mission n.d.).

Tuossa kappaleessa olen viitannut lähteeseen arvon kohdalla (professionalism, ammattimaisuus). Muut virkkeet ovat omaa tekstiäni.

Tekstiviittaus perustuu lähdeviittaukseen:
Our values and mission. n.d. Teleperformance-konsernin sivustolla. Viitattu 2.4.2012. http://www.teleperformance.com, a people company, our values and mission.

Noista kansainvälisistä nettisivuista tuli mieleen, että olisiko tässä tapauksessa arvojen kohdalla viisaampi jättää ne sellaisinaan tai merkitä ainakin alkuperäinenkin sana sulkeissa (proffesionalism) kuin lähteä vapaasta suomentamaan? ”Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen (proffesionalism)..”.

Vastaus:
Tässä on oikeastaan kolme kysymystä: 1) tekstiviite, 2) lähdemerkintä lähdeluettelossa ja 3) englanninkielisen ilmaisun käyttö tekstissä.

Vastaus 1 (tekstiviite):

Viitteiden läiskimisessä tekstiin kannattaa suosia tarkkuutta, se antaa lukijalla kuvan täsmällisestä ja huolellisesta opparintekijästä.

Jos oikein ymmärsin, eka virke on lainattua ja muut ovat sinun omaa ajatteluasi. Silloin voisi olla tarkoituksenmukaisempaa pamauttaa tekstiviite heti siihen kohtaan, jossa käytät tuon tietolähteen tietoja. Elikkä näinnikkää:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta (Our values and mission n.d.). Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä.

Kun nyt luen tuota tekstiä, mietin, onkohan tuo toinenkin virke samasta lähteestä. Et ehkä ole itse havainnoinut tai määritellyt sitä, että prosessinohjausjärjestelmiä käytetään samalla lailla jokaisessa toimipisteessä? Silloin tekstiviite tulisikin vasta toisen virkkeen perään tähän tyyliin:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta. Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. (Our values and mission n.d..) Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä.

Tuo piste tuon ”n.d.”:n jälkeen näyttää ihan kummalta, koska syntyy kahden pisteen jono ja lukija jää aprikoimaan sitä. En laittaisi sen perään toista pistettä (n.d..), vaikka niinhän pitäisi tehdä, jos raportointiohjeita orjallisesti noudatettaisiin.  Onnekkaasti löysin ajatukseni tueksi ohjeen Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta (2008): ”Jos virkkeen lopussa on pisteellinen lyhenne, tämä yksi piste riittää.” Ei siis tarvitse kirjoittaa kahta peräkkäistä pistettä. Joten näin on parempi:

Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen korkean laadun ja vahvan osaamisen kautta. Konsernin toimipisteiden päivittäistä tekemistä ohjaavatkin tiukat prosessinohjausjärjestelmät, joita käytetään samalla lailla ympäri maapallon sijaitsevissa toimipisteissä ja joiden noudattamista valvotaan tarkasti auditointien kautta. (Our values and mission n.d.) Voikin sanoa, että Teleperformancella tuotetun palvelun laatua pidetään yhtenä merkittävimpänä kilpailutekijänä.

Vastaus 2 (lähdemerkintä lähdeluettelossa):

Lähdemerkintäsi on ihan ok:
Our values and mission. n.d. Teleperformance-konsernin sivustolla. Viitattu 2.4.2012. http://www.teleperformance.com, a people company, our values and mission.

Ehkä tuo “Teleperformance-konsernin sivustolla” kaipaisi yhden sanan lisää tuohon alkuun. Onko tuolla sivulla oleva tieto tyypiltään ilmoitus, julistus, lista, luetelma – millä voisit kuvailla sitä? Sen voisi lisätä merkintään: ”Lista Teleperformance-konsernin sivustolla”

Voit myös ilmoittaa sen jollain toisella tavalla, esimerkiksi ”Maailmanlaajuisen Teleperformance-puhelinmyyntikonsernin internetsivu”. Varsinkin kuin sivun sisällön voi helposti päätellä sivun otsikosta (our values and mission). Ja sillä ehdolla tietty, että tuo firma sattuu olemaan puhelinmyyntikonserni, kuten veikkaan..

Vastaus 3 (englanninkielinen ilmaisu):

Suosittelen, että kerrot alkuperäisenkin sanan sulkeissa ehdottamallasi tavalla:
”Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen (proffesionalism)..”.

Joskus näkee myös tällaista:
”Yksi konsernin arvoista perustuu ammattimaisuuteen (engl. proffesionalism)..”.

Viittaus KvaliMOTViin

Miten KvaliMOTVin viittaukset tehdään, jos otetaan tietoa usean eri otsikon alta. Merkitäänkö lähdeluetteloon a) vain kerran KvaliMOTV vai b) laitetaanko aina uusi eri otsikon kanssa? Esim. jos ollaan otettu ”teemoittelu”  otsikon alta ja sitten ”sisällön analyysi” otsikon alta..

Vastaus:
Kun klikkaan JAMKin Nellissä KvaliMOTV-rivissä olevaa i-kuvaketta (informaatio-kuvaketta), saan selityksen, että ”KvaliMOTV on kaikille avoin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien verkko-oppikirja”. Sen on kustantanut Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Tämän selityksen perusteella viittaisin vain yhteen kirjaan. I-kuvakkeen tekstin on muotoillut kirjaston työntekijä.

Mutta kun klikkaan KvaliMOTVin sivuille saan hieman erilaisen kuvauksen: ”KvaliMOTV on kaikille avoin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien oppimisympäristö. Sitä saa käyttää vapaasti opetus- ja opiskelutarkoituksiin.” Tämän kuvauksen perusteella pitäisikin viitata KvaliMOTVin eri osioihin. Eli silloin uusi osio ja otsikko tarkoittaisi uutta lähdeviitettä.

Kumpiko näistä tavoista on järkevämpi?

Kävin kurkkaamassa, mitä oppimisympäristö itse suosittelee. Sivuston oma viittausohje oli vähän sekava, koska se antoi esimerkin sekä kirjoittajien nimillä tehdystä lähdemerkinnästä tyyliin ”(Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006)” ja toisaalta sivuston nimen mukaisesta lähdemerkinnästä tyyliin ”(KvaliMOTV 2006)”. En ihmettele, että opiskelijoilla(kin) on pulmia lähdemerkintöjen kanssa.

JAMKissa on tehty päätös mahdollisimman yksinkertaisesta lähdemerkinnästä. Sen takia standardien suosittelemia hakasulkeita ja kaikenmaailman väkäsiä ei tarvitse ilmoittaa.

Tässä ohjeeni:

  • tekstiviite kuten sivustokin suosittelee: ”Tekstin sisällä KvaliMOTV-sivustoon viitataan tekijöiden nimillä (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).”
  • lähdeluettelossa näin: Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/.

Huomatkaa kuitenkin, että Saaranen-Kauppinen ja Puusniekka eivät ole kirjoittaneet kaikkia lukuja! Tarkistakaa sen takia, onko luvun alussa copyright-merkintää (©). Esimerkiksi luvun 5.1. alussa on näin:

5.1 Fenomenografia
© Riitta Rissanen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Silloin lähdemerkintä tehdäänkin näin:

  • tekstiin: (Rissanen 2006)
  • lähdeluetteloon: Rissanen, R. 2006. Fenomenografia. Teoksessa A. Saaranen-Kauppinen & A. Puusniekka. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere:  Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/.

Vastaukseni on siis b, jos luvulla on eri kirjoittaja(t) kuin Saaranen-Kauppinen & Puusniekka. Muissa tapauksissa riittää, että ilmoittaa lähteen Saaranen-Kauppisena & Puusniekkana.

Myös luvun numeron (yllä olevassa esimerkissa 5.1) voi halutessaan ilmoittaa kustantajan jälkeen, ennen viittauspäivämäärää.

Osallistu alan keskusteluun

Käytetäänkö pohdinnassa lähteitä, jos asiat on mainittu aiemmin opinnäytetyössä lähteiden kera?

Vastaus: käytetetään.

Pohdinnassa teillä on mahtava mahdollisuus ottaa osaa alalla käytävään keskusteluun. Tähän kannustetaan myös raportointiohjeessa:

Omia tuloksia verrataan aikaisempien tutkimusten tuloksiin ja pohditaan kriittisesti tuloksiin vaikuttaneita tekijöitä. Tuloksista tehdyt päätelmät osoittavat, miten opinnäytetyö on muuttanut tai lisännyt tietoa tutkittavalla tai kehitettävällä alueella ja miten tuloksia voidaan käytännössä hyödyntää.

Itse piirretyt kaavakuvat

Ohjasin äsken fysioterapiaopiskelijoita ja heitä mietitytti, miten viitata itse piirrettyyn kuvaan. Fysioterapian opiskelijat piirtävät anatomian kaavakuvia itse, eivätkä välttämättä kopioi kirjasta. Samalla tavalla viittausohjetta kaivattaisiin myös itse ottamaan valokuvaan.

Vastaus:
Itse piirrettyyn kuvaan tai valokuvaan ei tarvitse viitata lähdeluettelossa, jollei (valo)kuvaa ole aiemmin julkaistu. Se julkaistaan opparissa, joten jos siihen myöhemmin viittaa, kannattaa ilmoittaa lähteeksi oma opparinsa.

Tekstissä itse piirrettyyn kuvaan viitataan ihan tavallisesti, esimerkiksi näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1).

Periaate siis on, että tekstikappaleet ilman lähdeviitettä ovat omaa tuotosta, samoin kuviot tai taulukot ilman lähdeviitettä ovat omaa tuotosta.

Tekstissä itse otettuun valokuvaan viitataan näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1).

Kuvion seloste tullepi tällöin näin:

KUVIO 1. SI-niveliä kuormittamaton ja reisilihaksen voimaa lisäävä isometrinen harjoitus

Vaikka viitataan valokuvaan, viitataan tekstissä kuitenkin kuvioon 1 eikä kuvaan 1.

Lähdeluetteloon ei tehdä viitettä itse otetusta julkaisemattomasta valokuvasta.

 

Mutta jos välttämättä haluaa jostain syystä korostaa sitä, että on tehnyt kaavakuvan ihan itse, voipi todeta tekstissä vaikkapa näin (jos kirjoittaa minä-muodossa):

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1, tekemäni kaavakuva SI-nivelestä).

Jos kirjoittaa 3. persoonassa tai muuten neutraalisti, ilmaisun voi muotoilla sopivasti. Olisiko se jotain tällaista:

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1, Suvi Perttulan kaavakuva SI-nivelestä).

TAI

Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. kuvio 1, tekijän kaavakuva SI-nivelestä)

Näyttää aika persoonattomalta ilmaisulta minun makuuni, mutta ajaa kyllä asiansa: lukija ymmärtää!

Sanan ”SI-nivelestä” voi mielestäni jättää pois, jos asia selviää riittävästi edeltävästä tekstistä.

Kummassakin tapauksessa kuvion seloste / kuvateksti voisi näyttää tällaiselta:

KUVIO 1. SI-nivelen rakenne

Viittaanko etusivuun vai sen alasivuun?

Ilmoitanko saman sivuston eri osiot tai sivut erikseen lähdeluettelossa? Vai voinko viitata vain etusivuun? Käytän tietoja näiltä sivuilta: http://www.kunrest.com/about.html ja http://www.kunrest.com/products.html.

Vastaus:
Eipä ole tähän asiaan meikäläisellä yhtä ja oikeata vastausta.

Yleensä suositellaan täsmällisiä muistiinpanoja ja lähdemerkintöjä. Ja aina kannattaa ajatella asiaa lukijan näkökulmasta.

Jos sivusto on pieni, lukija löytää helposti kyseisen lähteen sivuston etusivun osoitteella. Mutta oletetaan, että ilmoittaisin osoitteeksi löysästi vain www.jamk.fi. Lukijalta voisi kulua jonkin verran aikaa löytääkseen juuri sen täsmällisemmän sivun, jonka tietoja opparintekijä on (mahdollisesti) käyttänyt.

Kunrest näyttää olevan viulunsoittajien olkatukien valmistaja. Tämä selviää About Kun -sivulta. Products-sivulla esitellään erilaiset olkatuet.

Jos kirjoitat tekstissä, että viulunsoittajien olkatukien valmistajia on maailmassa niin-ja-niin-paljon, voit mielestäni viitata valmistajien etusivuille.

Mutta jos kirjoitat jotain tarkempaa esimerkiksi Kunrest-yrityksestä, kannattaa viitata nimenomaan tuohon About Kun -sivuun. Sivu vaikuttaa muutenkin artikkelimaiselta, joten siinäkin mielessä siitä voi tehdä oman lähdemerkintänsä.

Jos taas kerrot, että valmistajan X superolkatuki eroaa Kunrestin superolkatuesta tietyllä tavalla, on hyvä viitata nimenomaan tuohon olkatukien esittelysivuun.

Ongelma on, että Products on sivun nimenä aika yleinen. Lähdeluetteloon voi tulla useita lähteitä, jotka ovat nimeltään Products. Tylsännäköistäkin se voi olla.

Kun tuijotin tuota Products-sivua jonkin aikaa, huomasin, että valikon yläpuolella lukee ”Kun shoulder rest”. Voiko sen ymmärtää osaksi sivun otsikkoa? Silloin lähdemerkintä voisikin tulla näin:

Kun shouder rest: products. 2010. Viulistin olkatukien esittely Kun shoulder rest -valmistajan sivustolla. Viitattu 25.11.2011. Http://www.kunrest.com/products.html.

Tekstissä:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Kun shouder rest: products 2010).

Johdonmukaisuuden vuoksi myös eka lähde olisi merkittävä samalla tyylillä:

Kun shouder rest: about Kun. 2010. Viulistin olkatukien valmistajan esittely Kun shoulder rest -sivustolla. Viitattu 25.11.2011. Http://www.kunrest.com/about.html.

Pohdintaa tästä aiheesta on myös Elektronisen viittaamisen oppaassa (1997), joka on hyllyssäni: ”Nimekkeen poimiminen elektronisesta teoksesta ei ole ongelmatonta. Mitään standardia tai suositusta ei ole olemassa siitä, miten nimeke pitäisi julkaisuun merkitä. Esimerkiksi WWW-sivuilla nimeke saattaa olla eri muodossa selaimen dokumentti-ikkunassa ja selaimen ikkunan otsikkopalkissa.”

Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto. Jyväskylän kirjaston julkaisuja 40.

Venäjänkieliset lähteet opparissa

Työssäni käytän venäjänkielisiä lähteitä ja haluaisin kysyä miten niitä kannattaa merkata venäjäksi (alkuperäinen nimi), latinaksi lähdeluettelossa vai pitääkö nimi kääntää? Minulle neuvottiin, että täytyy kirjoittaa latinaksi, mutta näköjään jossain pitää näkyä myös alkuperäinen nimi eli venäjäksi. Sain tiedon myös että voi laittaa venäjäksi mutta suomennos sulkuihin.

Esim tekstissä:
”Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler (Ашманов & Иванов 2009, 117).”

ja lähde:
”Ашманов, И. & Иванов, А. 2009. Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Санкт-Петербург: Питер.”

 

Edit 8.2.2018, vastaus:

Käyttäisin sulkujen tilalla nyt hakasulkeita sen vuoksi, että myös englanninkielisessä raportointiohjeessa käytetään hakasulkeita silloin, kun julkaisun nimi käännetään lähdeviitteessä suomesta enkuksi:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. [Julkaisun nimi suomeksi.] Alkuperäisjulkaisu: Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

Alkuperäinen vastaus:
Tarkoitat varmaan, että muutat venäjänkieliset kirjaimet (kyrillisen kirjoitusjärjestelmän merkit) latinalaiselle kirjoitusjärjestelmälle. Eli samannäköiseksi kuin millaisilla kirjaimilla nyt tässä kirjoitan.

Oletan myös, että kirjoitat suomenkielistä opparia.

Vastaus lyhyesti: Käytä latinalaista kirjoitusjärjestelmää (suomalaisia kirjaimia). Käännä nimi suomeksi ja laita se sulkuihin. Lähdemerkinnässä voi olla tietoja myös venäläisin kirjaimin kirjoitettuina.

Vastaus pitkästi:
Voimme toimia standardin SFS 5831 mukaisesti. Kyseinen ohje kuuluu näin: ”Kaikki lähdedokumentista otetut tiedot translitteroidaan tarvittaessa sopivan kansallisen tai kansainvälisen standardin mukaisesti”. Käytä siis suomenkielistä kirjoitustapaa.

Miten venäjänkieliset kirjaimet muutetaan meikäläisten kirjaimiksi? Siihen on taas oma standardinsa, jota ei valitettavasti näytä olevan JAMKin Nellissä, SFS Online -kokoelmassa. Janet-tietokannan mukaan standardin painettu versio sijaitsee Pääkampuksen kirjaston varastossa. En kuitenkaan satu olemaan nyt Rajakadulla. Vastaukseni saa siten epävirallisemman sävyn.

Lukion venäjän opinnoistani on vierähtänyt aikaa jo jotain 30 vuotta, joten niistäkään taidoista ei ole nyt tässä hirveästi hyötyä.

Kirjoittamisen ohjeita antavan IT-generalisti ja -spelialisti Jukka Korpelan sivulla on hyvä kuvaus venäjänkielisten kirjainten muuttamiseksi latinalaisiksi: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/iso9.html8. Hyödynnän sitä.

Lähdeluettelossa lähde voisi näkyä jotakuinkin näin:
Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Sankt-Peterburg: Piter.

Käytin kansallisen standardin SFS 4900 mukaista muunnosta, jos sellainen oli. Jos ei ollut, käytin ISO-standardin kirjainta. Tämä näkyy yhdessä kohdassa: muunsin я-kirjaimen ”ja”:ksi enkä â:ksi. Kopsasin erikoismerkit Korpelan sivustolta, en lähtenyt etsiskelemään niitä Wordin erikoismerkeistä. Toivottavasti en tehnyt huolimattomuusvirheitä..

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin: ”Suosituimmat ovat venäjänkieliset hakukoneet Yandex ja Rambler (Ašmanov & Ivanov 2009, 117).”

Kolmas kysymyksesi on hankalin: Pitääkö lähde ilmoittaa vielä venäjänkielisilläkin kirjaimilla kirjoitettuina?

Siitä olisi selvä hyöty, kun kyrillisten aakkosten käyttäjät etsivät tietoa netistä. Selailin joitakin standardeja, mutten kuitenkaan löytänyt tähän asiaan ohjeenpoikastakaan. (Infotkaa, jos huomaatte selkeän ohjeen jossain.) Joten vetäisen suositukseni ns. hatusta.

Lähdettä ei ole pakko ilmoittaa venäläisillä kirjaimilla kirjoitettuna, mutta sen saa tehdä lähdemerkinnän huomautukset-kohdassa vaikkapa näin:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Alkuperäisjulkaisu: Ашманов, И. & Иванов, А. 2009. Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

tai lyhyemmin:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. (Julkaisun nimi suomeksi.) Alkuperäisjulkaisu: Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

Voit tehdä suomenkielisen ja enkunkielisen kuvailulehden lisäksi venäjänkielisen kuvailulehden, jos ohjaava opettajasi sen hyväksyy ja joku venäjänkieltä taitava JAMKin henkilöstöön kuuluva tsekkaa, että kuvailulehden teksti on asiallista ja liittyy oppariisi. Sekin auttaa venäjänkielisiä tiedonhakijoita.

Lue lisää:

ISO 9. 1995. Information and documentation: Transliteration of Cyrillic characters into Latin characters: Slavic and non-Slavic languages. Genava: International Organization for Standardization.

SFS 4900. 1998. Kyrillisten kirjainten translitterointi. Slaavilaiset kielet. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Julkaisussa esitellään sekä kansallinen translitterointi että kansainvälinen translitterointi.

SFS 5831. 1998. Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS.

Kirjan esikatseluversio Google Booksissa

Miten ilmoitan Google Booksissa lukemani kirjan? En lukenut kirjaa kokonaan, vaan vain esikatselussa näkyvän tekstin.

Vastaus:

Tee lähdemerkintä normaalisti:

Henkilötekijän sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Painostiedot. Kustannuspaikka: Kustantaja. Vapaavalintaiset huomautukset ja täsmennykset. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Vapaavalintaisissa huomautuksissa voit, jos haluat, kertoa enemmän. Esimerkiksi ”Kirjan esikatseluversio” tai ”Rajoitettu katseluoikeus” – mikä nyt osuvimmalta ilmaisulta vaikuttaakaan. Joillekin lukijoille tämä tieto voi olla hyödyllinen.

Tein testin. Laitoin Google Booksin hakuun hakulauseen symptoms of depression. Vieritin tuloslistaa niin kauan, että sain tänä vuonna julkaistun kirjan näkyviin. Kirja oli:

Westall, C. & Liamputtong, P. 2011. Motherhood and postnatal depression: narratives of women and their partners. Dordrecht: Springer. Kirjan esikatseluversio, sivut 1-18 ja 199. Viitattu 17.11.2011.

Sain luettavakseni johdanto-luvun sekä toisesta luvusta alkua, aika pitkästi. Johdannossa oli määritelmiä. Toisessa luvussa kerrottiin siitä, miten erilaiset synnytyksen jälkeiset masennukset voidaan havaita.

Google Books -palvelussa sana books näytetään kirjoitettavan pienellä, muualla isolla. Huomasin sattumalta.

HUOM! Iloisia uutisia! Voit lukea esimerkkikirjan myös ihan kokonaan, kiitos JAMKin kirjaston! Kirja on nimittäin luettavissa Dawsonera-palvelussa, joka löytyy kirjaston Nelli-portaalista. Pyydä kirjaston henkilökunnalta lupa vuokrata kirja käyttöösi viikoksi. Ohjeet vuokraukseen (rental) ovat kirjaston www-sivuilla: http://www.jamk.fi/kirjasto/tiedonhaku/aineistot/verkkokirjat.

Lähteenä diskopallon käyttöohje

Lähteenämme on välineiden käyttöohjeita, esimerkiksi  User Manual diskopallolle (discoball). Käyttöohjeessa ei ole julkaisuaikaa. Miten lähdemerkintä tehdään?

Vastaus:
Lähdemerkinnän voi tehdä vaikka näin:

User manual: discoball. n.d.Valmistuspaikka: Valmistaja.

n.d. = no date, eli emme tiedä julkaisuaikaa.

Jos valmistuspaikkaakaan ei saa ohjeesta selville, valmistajan tiedot yleensä löytyvät. Sekin kertoo lukijalle jo paljon.

Valmistaja-tiedon jälkeen (pisteen jälkeen) voi vielä kertoa täsmennyksiä, jos haluaa.

Oma taulukko, numerotiedot pankista

Olen siirtänyt käsin tiedot erään pankin raportista exceliin ja muokannut taulukon itse haluamakseni. Raportointiohje sanoo ”Jos taulukko on lainattu, lähde täytyy mainita taulukkoselosteen yhteydessä”. Koskeeko lainaus siis tässä tapauksessa taulukon asiasisältöä sekä ulkoista muotoa? Mainitsenko siis lähteen kun taulukko on omani, mutta numerot on otettu muualta?

Vastaus:
Varminta on, että ilmoitat pankin raportin tavalla tai toisella taulukon yhteydessä. Koska et ole muokannut jo olemassa olevaa taulukkoa (koska sitä ei ole ollut olemassa), vaan tehnyt taulukon itse, voisit tehdä vaikkapa näin (sovellettu Tutki ja kirjoita -kirjan ohjetta sivuilta 324­–­327, erityisesti APAn taulukkoesimerkkiä):

TAULUKKO X. Taulukon nimi¹

[Tähän taulukko]

Taulukon viimeisen rivin alaviivan jälkeen voi laittaa huomautuksia. Laita siis huomautus:
¹ Huom. Numerotiedot lähteestä se-ja-se.

Kyseessä on koko taulukkoon liittyvä yleisselitys. (Taulukon nimi = taulukkoseloste.)

Numeron ¹ tilalla voi olla kirjain a. Taulukkohuomautuksissa näytetään käytettävän nimenomaan kirjaimia. En vaan löytänyt Wordistä nopeasti temppua, jolla a-kirjaimen olisi saanut helposti heitettyä yläviistoon yläindeksiksi 😉 Kyllä lukija ymmärtää sen oikein tuollakin tavalla.

Tutki ja kirjoita -kirjassa huomautuksessa mainitun lähteen tiedot ovat täydelliset. Mielestäni riittää kuitenkin, että kerrot normaalit tekstiviitteen tiedot. Esimerkiksi ”Perttula 2011,  3” tai ”Nordean raportti 2011, 4”. Ilmoita lähdeluettelossa lähteen tiedot  sitten kattavammin.

Esimerkki taulukkoon liittyvästä yleishuomautuksesta on muun muassa Eveliina Malmivaaran gradussa, sivulla 18 (ks. lähdeviite tämän kirjoituksen lopusta).

*****

Jos joku on kiinnostunut APAn (American Psychological Association) ohjeesta, parhaimmat neuvot on APAn omassa Publication Manualissa. Koska minulla ei satu olemaan kyseistä julkaisua käsillä, netistä löysin esimerkiksi tällaisen (APA Table Guidelines 2010):

1. Occasionally you may need to provide additional information about an aspect of a table. You can present this information in a note to the table rather than in the text or in the table itself.

2. Notes to the table appear underneath the table being supplemented. Notes begin under the first column and are left-justified and single or double spaced. Each note begins on a new line.

3. There are three kinds of notes to tables:

a. General notes are about the table as a whole. They begin with the capitalized and italicized word ”Note” followed by a period. The first word of the text of the note is capitalized, and the note ends in a period. Example: Note. All nonsignificant threeway interactions were omitted.

b. Specific notes are about a particular column, row, or cell. They begin with a lowercase letter in superscript format (e.g., a); this letter will also appear in the column, row, or cell that your note refers to. Use letters in alphabetical order. Order the letters in the body of the table from the upper left-hand side of the table to the lower-right hand side. Notes end with a period. Example: an = 15 for each group.

c. Probability notes are about statistical findings. These are commonly used to specify the p-value of a particular statistical test. For example, if you have some results that are significant at the p = .05 level and others that are significant at the p = .01 level, put different symbols next to those results in the table, and provide an explanatory note of your symbols underneath the table. Begin probability notes with the symbol to be defined and end them with a period. Example: *p < .05. **p < .01.

4. If you have a note of each kind (or of any two of the three kinds), they must appear in the order of General note, Specific note, and Probability note.

Lue lisää:

  • APA Table Guidelines. 2010. Washington: University of Washington, Psychology Writing Center. Viitattu 7.11.2011. Http://web.psych.washington.edu/writingcenter/writingguides/pdf/tables.pdf
  • Publication manual of the American Psychological Association. 2009. APAn Publication Manualin esittely sekä linkkejä muihin oppaisiin, mm. Tutoriaaleihin. Viitattu 7.11.2011. Http://www.apastyle.org/manual/index.aspx.
  • Malmivaara, E. 2011. Komialta kirkolta – ei palio muualta viittisi ollakkaan. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos, liikunnan yhteiskuntatieteiden oppiaine. Viitattu 17.11.2011. Https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36557/URN:NBN:fi:jyu-2011081811249.pdf?sequence=1.
  • Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2011. Tutki ja kirjoita. 15.–16. p. Helsinki: Tammi.

Pomolta saadut lehtiartikkelit

Miten ilmoitan lähdeluettelossa, jos olen saanut aineistoa (erilaisia lehtiartikkeleita) suoraan ”pomoltani”,  joka on opinnäytetyön toimeksiantaja?

Vastaus:
Pomosta ei tarvitse kertoa tässä tapauksessa mitään 😉 Ilmoita lehtiartikkelit ihan tavalliseen tapaan:
Tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi ja numero/päivämäärä, sivut.

Raportointiohjeessa ovat mm. nämä esimerkit:

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso 2, 24–30.

Leinonen, E. 2009. Jyväskylään viime vuotta enemmän kongressivieraita. Keskisuomalainen 2.4.2009, 15.

Suomenkielinen lähde enkunkielisessä opparissa

Kirjoitan opparia englanniksi ja mietin, että jos käytän lähteenä suomalaista kirjallisuutta niin miten sen ilmoitan lähdeluettelossa. Eli onko ongelmaa jos olen kääntänyt tekstin englanniksi? Ja pitääkö minun jotenkin erikseen ilmoittaa, että alkuperäinen teksti on suomeksi? Entä kuvailulehtinen teenkö sen suomeksi ja englanniksi?

Vastaus:
Ei ole ongelmaa, vaikka käännät tekstin englanniksi. Opiskelijat referoivat päivittäin englanninkielistä kirjallisuutta suomenkielisissä oppareissaan. Miksipä sitten eivät suomenkielistä kirjallisuutta enkunkielisissä oppareissaan?

Lähdeviitteestä lukija ymmärtää, että kyseessä on suomenkielinen julkaisu. Jos haluat kääntää julkaisun nimen lähdeluettelossa se on täysin hyväksyttyä. Jos käännät sen, voit tehdä kuten tässä enkunkielisen raportointiohjeen esimerkissä:

Karjalainen, H. 2009. Jämsäläinen kylmägeeli viilentää ympäri Eurooppaa. (Ice gel from Jämsä cools Europe.) Keskisuomalainen 3 March 2009. Accessed on 15 April 2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli Portal, Keskisuomalainen Archive.

Jos opiskelet enkunkielisessä koulutusohjelmassa, enkunkielinen kuvailulehti on pakollinen. Useat koulutusohjelmat vaativat myös, että ainakin suomenkieliset opiskelijat tekevät suomenkielisenkin kuvailulehden. Suosittelen, että myös sinä teet sen. Silloin suomenkieliset tiedonhakijat löytävät työsi helpommin, jos ovat kiinnostuneita samasta aihepiiristä.

Maksulliset tietokannat ja Google-haku

Heti kun olin julkaissut edellisen kirjoitukseni, huomasin siinä yhden epätäsmällisyyden:

Sanoin ”Jos joku toinen jamkilainen haluaa päästä käsiksi tuohon lähteeseen, hän ei pääse siihen menemällä suoraan www.ebrary.com-osoitteeseen”. Perustelin tätä sillä, että kirjasto on maksanut lisenssit jamkilaisten puolesta ja että sen vuoksi on lukijaystävällistä ilmoittaa osoitteeksi tämä: www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Asiahan ei ole näin yksinkertainen. Kuvitellaanpa tilanne, jossa opiskelija tekee tavallisen Google-haun koulun koneilla tai ollessaan etäkäyttöyhteydessä kämpiltään JAMKin verkkoon. Hakulauseena voisi olla vaikkapa fraasi ”customer satisfaction”. Hän saa tuloslistaan paljon viitteitä, esimerkiksi yhden tällaisen vuodelta 2000:

Assessing the effects of quality, value, and customer satisfaction on consumer behavioral intentions in service environments JJ Cronin, MK Brady …-Journal of retailing, 2000 – Elsevier
The following study both synthesizes and builds on the efforts to conceptualize the effects of
quality, satisfaction, and value on consumers’ behavioral intentions. Specifically, it reports an
empirical assessment of a model of service encounters that simultaneously considers the
Viittausten määrä 1205
Aiheeseen liittyviä artikkeleitaKaikki 9 versiota

Kun opiskelija klikkaa tähän artikkeliin, hän onkin Science Directin Elsevier-tietokannassa. Eli siinä, josta kirjasto on maksanut opiskelijan puolesta lisenssimaksut. Hän pääsee tähän maksulliseen tietokantaan, koska

1) suuri osa lisenssiä vaativista palveluista toimii ip-osoitteilla = kirjaston lisenssillä kaikilta koulun koneilta pääsee tietokantaan myös suoraan JA

2) hän ON koulun koneilla JA

3) artikkelit tietyissä tietokannoissa, kuten tässä Elsevierin artikkelit, tulevat näkyviin Google-haussa.

Opiskelija ajattelee luonnollisestikin, että googlettamalla löytää hirmu hyvin näitä tieteellisiäkin artikkeleita. Tosi asia kuitenkin on, että jos hän tekisi haun jossain muualla kuin koulun verkossa, tämäkin artikkeli jäisi saamatta.

Mistä sitten tietää, onko tämä artikkeli maksullisesta tietokannasta, josta kirjasto on maksanut lisenssin? No, kun klikkaa kyseiseen artikkeliin, oikeassa yläreunassa on aika selvästi präntättynä lause: Brought to you by JAMK University of Applied Scieces Library.

Tuo teksti voi olla muissa tietokannoissa jossain muualla tai vähän eri tavalla sanottuna. Esimerkiksi tyyliin ”Welcome: JAMK University of Applied Sciences”. Mutta kyllä se yleensä sieltä löytyy!

Tuloslistalla viitteen yhteydessä saattaa olla myös linkki nimeltä ”Links – JAMK”. Näin erityisesti Google Scholarissa.

Google-haussa näytti ”customer satisfaction” -haulla tulevan tulokseksi melko vanhoja julkaisuja sekä julkaisuja, joista en voi olla varma, onko tämä lopullinen artikkelin versio. Kun menen tietokantaan Nelli-portaalin kautta ja teen haut siellä, löydän aidon julkaistun artikkelin. (Toisaalta tietokantoihin liittyvä ongelma on  se, että artikkelit tulevat niihin hieman viiveellä, mutta ei pohdita sitä nyt tässä kirjoituksessa.)

Vielä yksi asia tuli mieleeni: Jos opiskelija asuu KOASin tai JYY:n asunnossa, siellä toimii Jyväskylän yliopiston verkko. Opiskelija pääsee silloin suoraan Jyväskylän yliopiston kirjaston maksamiin tietokantoihin. (Silloin tietokannan käyttö tilastoituu yliopiston kirjaston tilastoihin, ei JAMKin kirjaston, vaikka opiskelija tekisi JAMKin oppimistehtäviään. Tiedoksi OKM:llekin: tilastot voivat valehdella.)

Miksi Nelli-portaali ilmoitetaan lähdemerkinnässä?

Opettajamme ohjeisti meitä, ettei lähdemerkinnässä tarvitse ilmoittaa kirjaston nettiosoitetta ja Nelliä. Pelkkä tietokannan nimi riittää.  Onko näin?

Vastaus:

Kirjoitukseni Nettilähteet: suora osoite vai polku? liippaa läheltä tätä Nelli-portaali lähdemerkinnässä -aihetta.

Raportointiohjeessa neuvotaan, että lähdemerkinnässä ilmoitetaan myös kirjaston nettiosoite, Nelli-portaali ja tietokannan nimi. Tämä siis silloin, kun opiskelija löytää lähteen kirjaston Nelli-portaalin tietokannoista. Esimerkiksi näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Ei näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Ebrary.

Eikä näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.ebrary.com.

Miksi nettiosoite ja Nelli ilmoitetaan? Ne ilmoitetaan, koska ajatellaan opparin lukijaa.

Jos joku toinen jamkilainen haluaa päästä käsiksi tuohon lähteeseen, hän ei pääse siihen menemällä suoraan www.ebrary.com-osoitteeseen. Kyseessä on maksullinen palvelu, josta kirjasto maksaa lisenssin jamkilaisten puolesta. Jamkilainen pääsee palveluun kirjautumalla Nelliin tai JAMKin etäkäyttöpalvelimelle omilla henkilökohtaisilla JAMKin tunnuksillaan. Lukijaa ajatellen on kohteliasta ja välttämätöntä kertoa polku, jota etenemällä hänkin löytää lähteen luokse.

Jos et ole jamkilainen, Nelli-portaali kertoo lukonkuvalla, että tietokanta ei ole vapaasti käytettävissä. Tällöin voit tulla kirjastoon paikan päälle.

Jos asut etäällä JAMKista, ota selvää, onko asuinpaikan lähettyvillä kirjastoa, jossa kyseinen tietokanta on asiakkaiden käytettävissä. Silloin lähdemerkinnässä ilmoitetaan se polku, jota pitkin olet päässyt tietokantaan.

JAMKissakin polkuja on toki muitakin kuin kirjaston etusivulta lähtevä, esimerkiksi suoraan JAMKin Nelli-portaalista (jos on vaikkapa tehnyt kirjanmerkin suoraan JAMKin Nelliin) lähtevä on mielestäni kelvollinen:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.nelliportaali.fi/V?RN=197612051, Ebrary.

Sitten tässä on sekin pointti, että JAMKin opparit näkyvät koko maailmalle. Voisin kuvitella, että esimerkiksi Theseus-verkkokirjastoa seuraavat myös tietokantojen myyjäorganisaatiot. Kun ilmoittaa lähdemerkinnässään, että on käyttänyt tietokantaa kirjaston portaalissa, ilmoittaa samalla, että on käyttänyt sitä kirjaston maksaman laillisen lisenssin perusteella.

 

Ovatko uutissivujen tuottajat tekijöitä?

Ensimmäinen kysymykseni koskee tätä uutista: http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu. Kirjoittajan nimeä ei uutisessa ole mainittu, mutta näyttäisi siltä, että tieto on peräisin MTV:ltä ja STT:ltä. Lisäksi koko sivun alalaidassa on ilmoitettu, että kyseisten Viihde- sivujen vastaava tuottaja on Heli Ruotsalainen ja tuottaja Kimmo Heikkinen. Merkitäänkö tämän lähteen kirjoittajaksi lähdeluetteloon MTV-STT, Heli Ruotsalainen ja/tai Kimmo Heikkinen vai käsitelläänkö kyseinen lähde lähteenä ilman tekijää (eli lähdeluetteloon ilmoitetaan uutisen nimi)?

Toinen kysymykseni koskee näitä sivustoja: http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta ja http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/. Näidenkään sivustojen kohdalla ei ole ilmoitettu tekijää, joten kannattaisiko lähdeluetteloon merkitä tekijäksi ”Kaupan liitto” ja ”Kesko Oyj” vai pelkästään sivustojen nimet ”Tietoa kaupasta” ja ”Toimialat”?

Vastaus ekaan kysymykseen:
Olet oikeilla jäljillä, kun kerrot, että kirjoittajan nimeä ei löydy. Tuottajat ovat vasta toissijaisia tekijöitä, kuten suomentajat yms. Tätä tukee sekin fakta, että uutinen on napattu STT:n uutistuotannosta.

Koska et tiedä jutun kirjoittajaa, aloita lähdemerkintä uutisen nimellä:

Anu Saagim viihdeportaalin luotsaajaksi. 2008. Uutinen 12.2.2008 MTV3.fi-sivun viihde-osiossa. Viitattu 7.10.2011. Http://www.mtv3.fi/
viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu
.

Vastaus tokaan kysymykseen:
JAMKissa tekijäksi ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei yritykset tai muut organisaatiot. Koska henkilötekijää ei tiedetä, aloita lähdemerkintä taas otsikolla.

Kaupan liiton sivulla en näe mistään, milloin kyseiset sivut on päivitetty, joten julkaisuvuodeksi tulee n.d. (Laitoin äsken Kaupan liitolle pyynnön päivityspäivämäärän näkymisestä, katsotaan miten käy.) Keskon sivulla päivitysaika näkyy selvästi.

Kauppa on yhteiskunnan elämän rytmittäjä. n.d. Artikkeli Kaupan liiton sivuilla. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta.

Toimialat. 2011. Ryhmittely Kesko Oyj:n sivuilla. Julk. 22.7.2011. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/.

Tekijöitä on 15!

Haluaisin kysyä kuinka käypähoitosuosituksen tekijät merkitään lähdeluetteloon ja kuinka lähteeseen viitataan tekstissä. Esimerkiksi Naisten virtsankarkailun käypähoitosuosituksen on laatinut 15 henkinen työryhmä. Tuleeko lähdeluetteloon ja ensimmäiseen tekstiviittaukseen luetella kaikki nämä 15 (!) henkilöä vai voiko käyttää samaa ilmaisua, jota Käypähoitosuosituksen alussa käytetään tekijöistä: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä?

En löytänyt kysymykseeni vastausta kirjoittamastanne raportointiohjeesta. Itse koen että tuo työryhmä-merkintä olisi lukijaystävällisempi, 15 nimen luettelo on jo aika pitkä!

Vastaus:

Lisäys 12.12.13: Uusin ohje Käypä hoito -suositusten lähdemerkinnöistä: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/12/12/kaypa-hoito-tekijat-tyoryhma-vai-nimi/

Ilmoita lähdeluettelossa kaikki tekijät, jotka ovat vastuussa kyseisestä suosituksesta. Standardi (SFS 5831) kertoo, että päävastuullisia tekijöitä ovat kirjoittajat. Kaikki työryhmän jäsenet ovat ilmeisesti olleet kirjoittajia, joten sen takia heidät on hyvä ilmoittaa kyseisen lähteen merkinnässä.

Tekstiviite on se, mikä tässä tapauksessa tuottaa hankaluuksia.

Raportointiohjeessa sanotaan näin: ”Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, kaikki tekijät mainitaan silloin, kun ensimmäisen kerran viitataan käytettyyn lähteeseen. Toisesta viittauskerrasta lähtien käytetään ensimmäisen tekijän perässä kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisua ”ja muut” ja asiakeskeisessä viitteessä ym.-lyhennettä. Ohjeemme mukaan tekstiviitteeseen tulisivat kaikkien 15 jäsenen nimet, mikä näyttää lähes koomiselta tekstin seassa ensimmäisellä kerralla:

….(Kiilholma, Ala-Nissilä, Airaksinen, Aukee, Kivelä, Kujansuu, Leppilahti, Mäkinen, Nilsson, Nuotio, Parantainen, Patja, Ruutiainen, Stach-Lempinen & Valpas 2006, 2-3).

TAI

Kiilholman, Ala-Nissilän, Airaksisen, Aukeen, Kivelän, Kujansuun, Leppilahden, Mäkisen, Nilssonin, Nuotion, Parantaisen, Patjan, Ruutiaisen, Stach-Lempisen ja Valppaan (2006, 2-3) mukaan …

=>On siis käytettävä tervettä järkeä, mutta siten, että poikkeaminen raportointiohjeesta on mahdollisimman pieni.

”Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä” on sekin melko pitkä ilmaisu. Se on lisäksi vastoin linjausta, että ilmoitamme lähdeviitteessä vain henkilötekijät emmekä yhteisöjä.

Standardi (SFS 5831) määrää, että jos päävastuullisia tekijöitä ei ole enempää kuin kolme, kaikkien nimet on ilmoitettava. Sama standardi toteaa:

  • Jos tekijöitä on enemmän kuin kolme, viitteeseen merkitään yleensä vain ensimmäinen tai enintään kolme ensimmäistä.
  • Jos nimiä jätetään pois, niiden tilalle merkitään lyhenne ”et al.” tai sen vastine, suomeksi ”ja muut”.

Tässä tapauksessa järkevin ratkaisu on mielestäni se, että ilmoitat tekstiviitteessä ensimmäisen henkilötekijän, eli työryhmän puheenjohtajan nimen.

Käytämme JAMKissa ”ja muut”-vastinetta kirjoittajakeskeisessä viittauksessa. Asiakeskeisessä käytämme ym.-lyhennettä. Viittaa suositukseen tekstissä esimerkiksi näin:

Kiilholma ja muut (2006, 3043) toteavat …

Ponnistusinkontinenssi on yleisin inkontinenssityyppi 25 – 60-vuotiailla (Kiilholma ym. 2006, 3043).

Huom! Ilmoita sivunumerot, jos käytät suosituksen PDF-julkaisua. Sivunumeroita ei ole saman suosituksen tekstimuotoisessa verkkojulkaisussa, joten sitä käyttäen sivunumeroita ei ilmoiteta.

Asiantuntijablogit ok

Voinko käyttää blogissa julkaistua kirjoitusta lähdeluettelossa?

Vastaus: Harkintaa kannattaa käyttää. Mikä tahansa kirjoitus netissä ei ole oivallinen tutkielman lähteenä.

Toisaalta en näe paljonkaan eroa siinä, jos jonkun asiantuntijan kirjoitus julkaistaan lehdessä verrattuna siihen, että hän julkaisee samantapaisen ajatelman blogissaan.

Lähdemerkinnässä kannattaa selostaa sitä, millainen henkilö kyseisen blogikirjoituksen on laatinut. Tämä on tärkeää tiedon luotettavuuden arvioinnin takia. Esimerkiksi:

Lehto, T. 2011. Kesämökin 3g-yhteys haussa. Tietokone-lehden toimittajan blogikirjoitus 5.6.2011. Viitattu 17.6.2011. Http://blogit.tietokone.fi/tietojakoneesta/2011/06/kesamokin-3g-yhteys-haussa/.

Aiheeni on uusi – en löydä lähteitä

Joskus opiskelija kokee, ettei löydä lähteitä, koska aihe on niin tuore.

Tarkista ensin , että hakusanasi ja -lauseesi ovat järkeviä siinä tietokannassa, mistä kulloinkin tietoa etsit. Ja että teet hakuja järkevissä tietokannoissa tai e-kirjapalveluissa.Muista myös, että googlaamalla et välttämättä löydä opparin keskeisiä lähteitä.

Tosin, jos olet JAMKin verkossa (koululla tai etäkäyttöyhteydellä koulun verkossa) tai Jyväskylän yliopiston verkossa, Googlen läiskäisemä tuloslista voi hyvinkin sisältää tutkimusartikkeleita, joista kirjasto on maksanut lisenssin puolestasi. Kun klikkaat tuloslistalla olevaa linkkiä, et aina hoksaa, että nyt saatatkin lukea artikkelia, johon et muualta kuin korkeakoulun verkosta pääse käsiksi. Ja huom! Jos asut KOASin tai ylioppilaskylän asunnoissa, yliopiston verkko toimii siellä.

Asiantuntijoiden tekemistä PowerPoint-dioista saattaa löytää tietoa aiheesta, josta ei ole vielä julkaistu artikkeleita, opinnäytteitä tai muita tutkimusraportteja. Usein asiantuntijat esittelevät tutkimustuloksiaan ja näkemyksiään seminaareissa. Dioja löydät esimerkiksi Googlen tarkennetussa haussa valitsemalla tiedostomuodoksi ppt.

Asiantuntijoiden haastattelut (suulliset lähteet, henkilökohtainen tiedonanto) voivat auttaa tietoperustan laatimista uutukaisesta aiheesta. Ammattikorkeakoulussa haastatteluja harjoitellaankin monilla kursseilla. Jos näet esimerkiksi sanoma- tai aikakauslehdessä tai telkkarissa, tai kuulet radiosta tutkijan tai muun asiantuntijan haastattelun, voit kenties ottaa kohteliaasti yhteyttä kyseiseen henkilöön ja sitä kautta voi saada tutkimuksellista tai ammatillista tietoa – tai vinkkejä tiedonlähteistä. Ekaksi kantsii tietty tarkistaa, löytyykö henkilön nimellä kirjoituksia Nelli-portaalin tietokannoista tai e-kirjoista. Tätä nykyä useilla asiantuntijoilla on blogeja tai muita sosiaalisen median viestintävälineitä, jolloin voi itsekin osallistua aiheesta käytävään keskusteluun.

Lähteenä raportti MarketLinesta

Miten ilmoitetaan Datamonitorin raportit, jotka olen löytänyt MarketLinesta? Voinko ilmoittaa kaikki Italiaa koskevat raportit samassa lähdeviitteessä?

Vastaus:

MarketLine on yrityshakemisto, joka sisältää yritysten yhteystietojen ja yritysprofiileiden lisäksi toimialaraportteja, maaprofiileja, markkinatutkimuksia, swotteja ja muita analyyseja. Monet lehdet uutisoivat raporteissa kerrotut asiat tuoreeltaan taloussivuillaan, esimerkiksi siitä, miten kännykkämarkkinoiden oletetaan oletetaan lähiaikoina kehittyvän.

Kaikkia Italia-raportteja ei voi ilmoittaa yhdellä kertaa. Jokainen raportti ilmoitetaan omana lähdeviitteenään, esimerkiksi näin:

Apparel retail in Italy. 2010. Datamonitorin toimialaraportti 20.5.2010.  Viitattu 11.5.2011. www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, MarketLine.

Italy. 2010. In-depth PESTLE insights. Datamonitorin maaraportti huhtikuussa 2010. Viitattu 11.5.2011. www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, MarketLine.

Womenswear in Italy. 2010. Datamonitorin toimialaraportti 27.5.2010. Viitattu 11.5.2011. www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, MarketLine.

Maaraportin tilalla voi olla country analysis report, maaprofiili, maa-analyysi, analyysi tms. Toimialaraportin tilalla voi olla industry profile, teollisuudenalaraportti tms.

Raporttiin viitataan tekstissä normaalisti, esimerkiksi näin (Apparel retail in Italy 2010, sivut).

Stakesin ideakortti lähteenä

Kelpaavatko Stakesin ideakortit lähteeksi? Kyseessä on Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, Ideakortti 1/2006. Nämä löytyvät ideakortin lopusta: Julkaisija:Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes Kuntapalvelut -tulosalue, Kuntien hyvinvointistrategiat –ryhmät. Tämä ideakortti on luettavissa osoitteessa: www.stakes.fi/hyvinvointi/khs/ideakortit/kuntapaatos.pdf

VASTAUS:
Stakesin ideakortit käyvät hyvin lähteeksi. Lähdemerkintä aloitetaan julkaisun nimellä :

Julkaisun nimi. Julkaisuvuosi. Stakesin ideakortti 1/2006. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus  Stakes. Viitattu+pvm. Nettiosoite.

Tekstissä ideakortti ilmoitetaan sen nimellä ja julkaisuvuodella  (Julkaisun nimi 2006).

Sähköpostin liitteenä saatu PDF

Miten merkitsen lähdeluetteloon yrityksen kehityssuunnitelman sekä sen seurannan? Suunnitelman nimet ja vuodet ovat tiedossa, mutta tekijöiden ei, ja olen saanut ne pdf-tiedostoina sähköpostilla asiantuntijoilta. Laitetaanko julkaisupaikan ym. tilalta tieto sähköpostiviestistä?

Jos henkilötekijää ei tiedetä, lähdemerkintä aloitetaan lähteen nimellä/otsikolla. Ja kyllä, voit laittaa tiedon sähköpostiviestistä. Esimerkiksi näin:

Suunnitelman nimi. Julkaisuvuosi. PDF-tiedosto. Saatu sähköpostiviestin liitteenä Yrityksen X asiantuntija N.N.:ltä päiväys.

Esimerkiksi

JAMKin kirjaston kehittämissuunnitelma. 2011. PDF-tiedosto. Saatu sähköpostin liitteenä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastonjohtaja R. Heikkiseltä 15.4.2011.

Seuranta-PDF ilmoitetaan samalla tavalla.

Matkailukeskusten benchmarkkaus

Työhöni sisältyi matkailukeskusten benchmarking, ja kohteena olleet keskukset ovat lähdeluettelossa. Onko käyttämäni tapa ilmaista lähteet hyvä? Esimerkki:

Levi. Matkailukeskuksen Internet-sivujen palvelutarjonta. Viitattu 7.11.2010. www.levi.fi.

Vastaus:

Ekaksi pistää silmää se, että julkaisuvuosi puuttuu, se on aina toisena tietona.

Itseäni hämmentää ensi alkuun, mitä tuolla ”Matkailukeskuksen Internet-sivujen palvelutarjonta” -ilmaisulla halutaan kertoa. Mutta tietysti ymmärrän kysymyksestäsi, että benchmarkkaat matkakohteiden palvelutarjontaa ja hyödynnät siinä hommassa matkakohteiden nettisivustoja. Mutta ehkäpä satunnainen lukija ei sitä ymmärrä. Monet lukijat selaavat lähdeluettelon ennen kuin alkavat perehtyä tekstiin. Sen vuoksi avaisin tätä pointtia enemmän, esimerkiksi näin:

Levi. 2010. Matkailukeskuksen Internet-sivusto. Sivustoa on hyödynnetty keskuksen palvelutarjonnan arvioinnissa. Viitattu 7.11.2010. www.levi.fi.

Arvioinnissa-sanan tilalla voi olla bencmarkingissa, jos se on luonteva ilmaisu alallasi. Voit siis sanoa saman asian itsesi suuhun paremmin käyvällä ilmaisulla.

Periaatteessa tuota ”Sivustoa on hyödynnetty keskuksen palvelutarjonnan arvioinnissa” -lausetta ei välttämättä tarvita, jos kerrot selkeästi opparin tekstissäsi, että benchmarkkaat matkailukeskuksia muun muassa arvioimalla niiden palvelutarjontaa nettisivujen antaman tiedon pohjalta. Silloin lähde tulee näin:

Levi. 2010. Matkailukeskuksen Internet-sivusto. Viitattu 7.11.2010. www.levi.fi.

Omat luentomuistiinpanot lähdeluetteloon?

Miten kurssimateriaaliin viitataan tekstissä ja miten se merkitään lähdeluetteloon? Kysymyksessä ovat siis käsin kirjoitetut muistiinpanot, joita ei ole sähköisessä muodossa.

Omia käsinkirjoitettuja muistiinpanoja ei ilmoiteta lähdeluettelossa. Mutta voit viitata kyseiseen luentoon. Silloin lähdemerkintä aloitetaan luennoijan nimellä. Tässä keksitty esimerkki, tiedoksi Mikallekin ;):

Niskanen, Mika. 2011. Trendit Suomen matkailussa. Matkailualan lehtorin luento 15.4.2011 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Jos sinulla on luennoijan jakamaa luentomateriaalia, esimerkiksi paperimoniste, sen voi ilmoittaa lähdeluettelossa vaikkapa näin:

Niskanen, Mika. 2011. Trendit Suomen matkailussa. Moniste. Matkailualan lehtorin luento 15.4.2011 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Tämä on siitäkin hyvä merkintätapa, että myös opettajan/luennoijan tekijänoikeudet otetaan samalla huomioon. ”Opettajan itsensä (tai yleisemmin työntekijän) tekemät teokset kuuluvat hänelle itselleen, ellei työsopimuksessa tai muussa sopimuksessa sanota muuta”, kerrotaan Tarmo Toikkasen ja Ville Oksasen kirjassa Opettajan tekijänoikeusopas vuodelta 2011 ja sivulla 53.

Saman henkilön erityyppiset lähteet samana vuonna

Minulla on lähdeluettelossa on henkilö X:n palaveri sekä hänen kirjoittamansa opinnäytetyö. Pitääkö nämä samana vuonna saadut mutta erilaiset (suullinen + kirjallinen) lähteet erotella a- ja b-merkinnöillä?

Vastaus: Kyllä pitää, koska muuten ne eivät erotu tekstissä toisistaan.

Vertaa

Tekstiä tekstiä teksti (Perttula 2011). Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Perttula 2011).

TAI

Tekstiä tekstiä teksti (Perttula 2011a). Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Perttula 2011b).

Kahdenkeskinen palaveri vaikuttaa minusta suulliselta tiedonlähteeltä, jota on haastateltu tietoperustaa varten.  Silloin lähteestä kerrotaan enemmänkin kuin vain nimi eikä sanaa ’palaveri’ näy lähdemerkinnässä, esimerkiksi

Perttula, S. 2010. Informaatikko Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.  Haastattelu 15.4.2011.

Artikkelisarjaan viittaaminen

Viitataanko moniosaisen verkkoartikkelisarjan a) jokaiseen osaan erikseen vai b) koko sarjaan yhdellä kertaa, esimerkiksi sivunumeron yhteydessä (osat 1-8) ? Kyseessä on Keith Armstrongin EMC Journal-lehdessä julkaistu artikkelisarja “Advanced PCB design and layout for EMC”, jossa on kahdeksan osaa.

Vastaus on a: jokaiseen osaan viitataan erikseen.

Kyseessä näyttäisi olevan vapaasti netissä ladattavissa oleva elektromagnetiikkaan liittyvä EMC Journal -lehti. Lehden sisältöön pääseminen vaatii kuitenkin rekisteröitymisen, joten rekisteröidyin saadakseni paremman kuvan, millaisesta artikkelisarjasta tässä puhutaan.

Opin, että Armstrong taitaa olla melkoisen arvostettu asiantuntija, joten luultavasti hänen kirjoittamansa artikkelit ovat laadukkaita lähteitä myös opinnäytetyöhön. Kunhan muistaa harkita, onko lähde edelleen ajantasainen. Joskushan käy niin, että teksti jää sivustolle roikkumaan, vaikka tieto muuttuu. Näin ilmeisesti ei ole tapahtunut, mitä vahvistaa sekin, että Armstrongin artikkelit löytyvät sivustolta kahdestakin eri osiosta: osiosta Journal Archive ja osiosta EMC Information Centre, jossa on alaosio Keith Armstrong.

Jos viitattaan lehden arkistosta löytyviin lehtiin, lähde ilmoitetaan esimerkiksi näin (artikkelissa ei näytä olevan sivunumerointia):

Armstrong, K. 2004. Advanced PCB design and layout for EMC. Part 4 Reference planes for OV and power. EMC Journal 54. Viitattu 15.4.2011. http://www.compliance-club.com/, Journals Archive.

Jos haluaa, voi ilmoittaa, että kyseessä on arkisto, johon on kirjauduttava/rekisteröidyttävä:

Armstrong, K. 2004. Advanced PCB design and layout for EMC. Part 4 Reference planes for OV and power. EMC Journal 54. Lehtiarkiston käyttö vaatii rekisteröitymisen. Viitattu 15.4.2011. http://www.compliance-club.com/ Journals Archive.

Samat artikkelit löytyvät myös sivuston osiosta Keith Armstrong. Artikkelissa ei tällöin kerrota, että se on julkaistu vuonna 2004 eikä myöskään sitä, että se on julkaistu EMC Journal -lehdessä. Koska lukija ei löydä artikkelista sen julkaisuvuotta, julkaisuvuosi-tiedoksi ilmoitetaan n.d. eli no date. Viitteen voi laittaa lähdeluetteloon vaikkapa näin:

Armstrong, K. n.d. Advanced PCB design and layout for EMC. Part 4 Reference planes for OV and power. Artikkeli Keith Armstrongin portfoliossa. Viitattu 15.4.2011. http://www.compliance-club.com/, EMC Information Centre, Keith Armstrong.

Lehtiarkiston artikkeleissa on oltava tarkkana siitä, että Armstrongin artikkeleita on julkaistu lehdessä samana vuonna useita. Silloin käytetään julkaisuvuoden yhteydessä kirjaimia a, b, jne., jotta tekstissä nämä eri lähteet erottuisivat toisistaan. Lisäksi ”Part 5” näyttää jakautuvan kahteen eri osaa ja kahteen eri lehteen, jotka on julkaistu eri vuosina:

Armstrong, K. 2004a. Advanced PCB design and layout for EMC. Part 4 Reference planes for OV and power. EMC Journal 54. Lehtiarkiston käyttö vaatii rekisteröitymisen. Viitattu 13.4.2011. http://www.compliance-club.com/ Journals Archive.

Armstrong, K. 2004b. Advanced PCB design and layout for EMC. Part 5 Decoupling, including buried capacitance technology. EMC Journal 54. Lehtiarkiston käyttö vaatii rekisteröitymisen. Viitattu 14.4.2011. http://www.compliance-club.com/ Journals Archive.

Armstrong, K. 2005. Advanced PCB design and layout for EMC. Part 5 Decoupling, including buried capacitance technology (second part). EMC Journal 54. Lehtiarkiston käyttö vaatii rekisteröitymisen. Viitattu 15.4.2011. http://www.compliance-club.com/ Journals Archive.

Opinnäytetyön tekstissä (tekstiviitteinä) nämä kaikki ilmoitetaan tavalliseen tapaan eli esimerkiksi näin (Armstrong 2004a). Sivunumeroitahan artikkeleissa ei ollut.

Melkoista insinööritiedettä nämä lähdeviittauksetkin!

Voinko puhua esimerkkiyrityksistä toimitusjohtajineen niiden oikeilla nimillä?

Kysymyksestänne ei selviä, ovatko toimitusjohtajat osa lähdeaineistoanne vai tutkimusaineistoanne.

Raportointiohjeessa sanotaan (s. 22): ”Henkilökohtaiset tiedonannot merkitään kuten muutkin lähteet. Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ja puhelinkeskustelut. Suulliset lähteet ovat usein merkittäviä tiedonlähteitä, ja siksi tarkat tiedot niistäkin merkitään lähdeluetteloon (ks. kohta Suulliset lähteet, luku 4.4.2). – – Lääkärin mukaan leikkaus oli onnistunut hyvin ja ACL oli erittäin tukeva. (Helminen 2007.) Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.”

Sivulla 26 todetaan: ”Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi haastattelu ja puhelinkeskustelu sekä muut tärkeät suulliset tiedonlähteet. Tiedonannon luonne ilmoitetaan lähdeluettelossa. Henkilön organisaation tietoihin voi lisätä selventäviä tietoja (esimerkiksi oy., ry., ky.).

Jos viittaat teoriaperustaa koskevassanne tekstissä toimitusjohtajien sanomisiin (suulliset lähteet / henkilölähteet), niin henkilöiden oikeat nimet ja organisaatiot kerrotaan. Tällöin asiantuntijat ovat osa lähdeaineistoanne ja ne ilmoitetaan lähdeluettelossa.

Jos toimitusjohtajat ovat olleet esimerkiksi haastattelututkimuksen haastateltavia eli osa tutkimusaineistoanne, heitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. Joskus tutkijat käyttävät tutkittavien anonymiteetin suojaamiseksi koodeja H1, H2, jne. kuvaamaan haastateltava 1:tä, haastateltava 2:ta jne.

css.php